Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Gla ja Visa. Olette harvinaisen oikeassa. Mutta jos laitat sieltä pyöräretkellä tai raivaustyömaalta kortin työpaikalle tai tutuille, että näin tässä lomaa vietetään, saat lähinnä sääliviä katseita. Aurinkorannikon turistirysästä kun laitat kortin, joka on perillä viikon sen jälkeen kun olet jo töissä, niin sepä kirvoittaa keskustelua moneksi kahvitunniksi.
Ola. Jos metsässä on metsälain 10 pykälän kohde, sillä ei ole hakkuuoikeutta. Kuinka korvataan täysimääräisenä sellainen johon ei ole ollut oikeutta?
Yksi syy vuosisadan vaihteen isojen kartanoiden, maatilojen ja pappiloiden menestymiseen oli lähes ilmainen työvoima. Piiat, rengit, huutolaislapset ja torpparit taksvärkkipäivineen työt tekivät lähes ilmaiseksi, lähinnä ruokapalkalla.
Mikähän olisi sellainen puusta tehtävä keksintö, joka vaikuttaisi puun kantohintaan? Eipä taida meidän aikanamme ehtiä markkinoille.
Taitaa olla paremminkin metsänARVAUStietojärjestelmä. Ja leimikoita tehdään TiTu (tietokoneesta tuntuu) menetelmällä. Kaikkea se digitilisaatio teettää.
Lemmenjoen kansallispuiston pohjoisosat Kultalan ja Vaskojoen välissä ovat hienoa aluetta.
Jos haluaa tutkia kauheita ympäristöongelmia kannattaa avata satelliittikuvia maailman miljoonakaupungeista.
Ei kannata lentää kaukomaille, loppuu pian nämä luontokohteet. Suomessa on meille kaikille luontolomalaisille aivan riittävästi nähtävää.
En arvostele puunpolttoa, itsekin olen sillä aina tupani lämpimänä pitänyt. Parempi, että poltetaan, kuin aletaan tekemään raaka-ainetta joutavaan rihkamaan. Onhan näitä ”puukomposiitti” tuotteita nähty, 95% muovia ja loput sahanpurua.
Missä luuraavat nämä jo yli 20 vuotta hehkutetut puusta tehtävät kehittyneet keksinnöt, akkumateriaalit, puuvillan korvaavat ym. Isoja uutisia on ollut vallankumouksellisesta teknologiasta ja rahaa on palanut, niin yhteiskunnan kuin yritysten. Kuitenkin on palattu sotajan jälkeiseen aikaan. Puuta palaa entistä enemmän ja selluksi menee suurin osa.