Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Myykää papat pois pohjineen ne metsänne. Kyllä nykyihminen arvostaa tuhtia setelinippua enemmän kuin joka kesäistä työleiriä. Joutuvat perintöveroihin kuitenkin hakkaamaan isoja aukkoja ja ovat sitten kuusessa niiden taimikoiden kanssa. Seitenkymppisen tenavatkin alkavat jo olla siinä iässä, että alkaa parhaat työajat olla jo takana päin. Ja jos oikein hurjaksi heittäytyvät saattavat vielä myydä tai lahjoittaa Luonnonperintösäätiölle esimerkillisesti settien mukaan hoidetut metsänne.
Puuntuotantoalueilla on omat ongelmansa, lajiköyhyys, alttius niille kuuluville tuhoille, monotonisuus ym. On tietenkin hieman kornia verrata niitä metsiin ja pyrkiä väkisin matkimaan niitä.
Kyllä se Metso kuvio uudistuu, kun sen aika koittaa, salamasta kun syttyy niin uudistuu tai myrsky pistää nurin. Sillä metsällä kun ei ole enää kiire mihinkään ja korkolasku sen kohdalla on lopetettu. Kuusikon päällä on vielä vanhempia tosi paksukaarnaisia mäntyjä. Ne sen aikanaan uudistaa.
Luonnonmetsissä lajeja on 60-65% enemmän.
Ero on mielestäni huomattava. Luonnonmetsissä lajeja on 20 000. Jos niistä vain 35% esiintyy puunkasvatusalueilla, niin aika moni laji jää kaipaamaan luonnonmetsää.
Hirvikärpänen.
Hirvikärpänen esimerkkinä aukkoisuuden positiivisesta vaikutuksesta on kyllä huono. Se kun on surkea lentäjä ja levittäytyy uusille alueille hirven kyydissä. Hirviä olen nähnyt niin aukoissa kuin metsissäkin.
Alikasvoskuusikko tukahduttaa alleen kaiken muun. Samoin tiheät pöheiköt.
Tiheät alikasvoskuusikot ja tiheät pöheiköt ovat lähinnä käsiteltyjen puuntuotantoalueiden ongelma. Luonnonmetsissä niitä harvemmin tapaa. Vuotuiset mustikkani olen poiminut yli 150 vuotiaasta muutaman hehtaarin METSO kuusikkoisesta sekametsästä. Sieltä niitä joka vuosi löytyy, halloista ja kuivuudesta riippumatta.
Niimpä se vie kepulaisuuskin 3-4 sukupolvea ennenkuin siitä eroon pääsee. Onhan näitä pikkumökeistä lähteneitä vieraalla työssäkäyviä ”reppukepuja”.
Sitä minäkin ihmettelen, miksei pääkaupunkiseutu kasvata ruokaansa itse. Siellähän on isoja marketteja vieri vieressä. Ja ruokahan tulee kaupunkilaisten mielestä kaupasta. Miksi sinne pitää rahdata maitoa ja lihaa Pohjanmaata myöten.
Viisaita päättäjiä Inarissa. Mikä ihme on, että tuuliteollisuutta ei rakenneta sinne missä kuluttajatkin ovat?
Helsingin seudulla talvi on lyhyempi kuin Saariselällä, joten aurinkovoimalat täytyy sijoittaa sinne ja sieltä sähkö Lappiin. Siirtolinjoja on jo valmiina.
Siinäpä hyvä vinkki myös Helenille. Rakentakaa pääkaupunkiseudulle kehä tuulivoimaloita kaupunkien ympärille ja niistä sähköä varaajiin. Nuuksion ja Sipoonkorpeen ropeleita mahtuu hyvin. Loppuisi nopeasti kivihiilen poltto Helenin lämpölaitoksilla.
Viime kesän ja tämän talven korkeaan sähkön hintaan vaikutti eniten se ,että valtio joutui perimään kuluttajilta sijoituksiaan ja takauksiaan takaisin
No nyt se selvisi, viruksen tuomat geenit ovat kasvattaneet itselleni melkoisen pahkan vyötärön yläpuolelle, anoppi oli yksi kääpä koko akka ja poliitikkojen mielipiteet ovat lähes pelkkiä tuulenpesiä nykyjään.