Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Mitä varsin läheltä seurasin Vapon vesiensuojelurakentamista, niin ei ollut halpaa työtä. Muovihitsaajat rakensivat valtavia putkilinjastoja pumppaamolta sopivalle valutuskentälle. Pumppaamot oli verkkoaitojen sisällä naftanasuineen. Keväällä ja syksyllä dieselit pyörittivät agrikaatteja lähes yötä päivää. Eivät vain ehtineet kovin monta vuotta toimia, kun tältä alalta arvottiin matto alta. Nyt rakenteet on purettu, turvesoiden ojista on tullut normaaleja metsäojia.
Tuli vielä työelämässä ollessa kierrettyä mm. koulutustilaisuuksissa ihmettelemässä näitä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja. Yhteistä niille oli, että niiden avulla vedet kerättiin seisomaan ojiin, joskus ojat olivat piripinnassa vettä. Mitä hyötyä on kunnostusojittaa, jos vettä ei johdeta ojitusalueelta minnekkään ? Tasaisilla mailla vedet saa johdettua pintavalutuskentälle vain pumppaamalla. Näin toimi Vapo ainakin meidän seudulla viimeisinä tuotantovuosinaan. Jokaisella suolla oli iso dieselmoottori pyörittämässä agrekaattia joka pyöritti pumppuja. Altaista vesi pumpattiin isoja muoviputkia pitkin kankaille. Putkipadoillakin on yleensä sama vaikutus, ojat ovat vettä täynnä. Kiinto-aineita Kurjen linkittämässä raportissa esitellyt menetelmät hieman keräävät, tulvahuippuina vain pienen osan. Liukoiset ravinteet eivät näitä rakennelmia kunnioita, ne jatkavat matkaa vesistöihin. Kaivukatkot ja ”saostusaltaat” ovat näpertelyä, joilla ei ole sanottavaa merkitystä. Altaita tulisi joskus myös huoltaa. Pumpata niihin kertynyt liete takaisin metsään. Vapo teki tätäkin, muutaman vuoden välein rapalinko kiersi altaat. Metsäpuolella en ole altailla huoltotyötä vielä koskaan nähnyt.
Tolopaista kateuttaa, kun joku pystyy vielä liikkumaan metsässä ja saa siellä vielä jotain aikaankin.
Elikkä 300 sutta syö hirviä yhtä paljon tai enemmän kuin 5000???? Niinkö?
En tietenkään usko. Laskin vain Kallelle paljonko susia tarvitaan paikkaamaan metsästäjien poistamat hirvet, kun Kallen mielestä metsästäjät eivät pysty hirviongelmaa mitenkään hoitamaan. Kuten totesin saattaa se sosiaalinen kestävyys joutua koetukselle. Ainakin muualla kuin eteläsuomen suurimmissa kaupungeissa. Siellähän sudet ovat ilmeisesti vegaaneja.
Ahma ja ilves voivat vaikuttaa peura ja kaurisongelmaan, hirviongelman ratkaisijaksi niistä ei ole. Eikä karhustakaan, sehän on lähes puoli vuotta unten mailla. Hirvien osalta ratkaisijaksi olisi sudesta. Niitä tarvittaisiin kuitenkin 4000-5000 kpl, että voisivat paikata ihmisen parhaimmillaan hirville aiheuttaman ”tuhon”. Saattaisi paljon puhuttu ns. sosiaalinen kestävyys jo niillä määrillä rakoilla.
Koiramiehet alkavat tosiaan olla melko karppeissaan susien takia. Keski-Suomeenkin lappaa valtion maille ajokoiramiehiä Lounais-Suomesta opettamaan nuoria koiriaan. Olen jo muutaman tavannut. Kaikki ovat kertoneet, että kotipuolessa ei uskalla enää koiraa irti laskea.
Kuka on vienyt meiltä luvan vaikuttaa susipolitiikkaan ?
Aikooko aloittaja rakentaa tontille ison huolto-aseman? Sille saa poikkeusmenettelyllä rakennusoikeuden, mutta 15 neliön saunalle ei.
Outoa, että puutteet siirtokapasiteetista putkahti vasta nyt esiin. Taitaa liittyä vankasti valtion päätökseen suitsia siirtoyhtiöiden kohtuuttomiksi kasvaneita voittoja. Ilmoitus saattaa olla imperiumin vastaisku.
Reilu vuosi sitten kaikki purkuvelvoitteen epäilijät leimattiin tällä palstalla aivan höpö-ukoiksi. Vakuudet piti olla kuulemma varmemmassa tallessa kuin Suomen Pankissa.