Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Sama havainto täällä. Metrinen mänty ottaa usein myös uuden latvan, jos syönti ei toistu monena peräkkäisenä talvena. Kasvutappiota tosin tulee. Hankalimpia ovat nuo 3-5 metrisinä sattuneet katkomiset. Oletko huomannut, että tuohon katkomiseen ovat erikoistuneet vasaporukat, emä rouhii taimia vasan ulottuville?
Perko. Taitaa olla niin, että hankintahakkaajat itse sen tukin hankintahinnan pudottivat aikoinaan. Ei niin isoa firmaa olekkaan, että kannattaa ostaa raakkia sahapuun hinnalla.
Valvonta repsahti, kun ei ollut enää mitään valvottavaa.
En ole hiiliasiantuntija, kokemukseni rajoittuvat lähinnä tuhkan poistamiseen uuneista. Mutta komppaan vähän M-Seppoa ja Suorittavaa pikavippien vaikutuksesta. Käsittääkseni hiilensidonta riippuu siitä paljonko uutta mottia syntyy metsään. Keski-Suomen korkeudella hoidetussa metsässä mänty saavuttaa sille tyypillisellä kasvupaikalla nykyisen metsälain uudistamiseen oikeuttavan rinnankorkeusläpimitan 23 cm n. 50 vuodessa. Uuden lain myötä sen kokoisia männiköltä alkoi mennä kiihtyvää tahtia pinoon. Etenkin Metsähallituksen metsissä, joita Keski-Suomessa on paljon. Aikaisemmin MH:n uudistamisrajat olivat huomattavasti tiukemmat. Kysyisin viisailta palstalaisilta: Kumpiko tuottaa enemmän motteja seuraavan kymmenen vuoden aikana; 50 vuotias kovassa kasvussa oleva männikkö vai sen tilalle istutetut taimet. Männikön rl 600-700, taimikon tiheys 1600/ha ( istutustiheys 1800, joista 10% tahtoo kuolla kahden ensimmäisen vuoden aikana)
Onko Visalla samanlaisia kokemuksia kuin Olalla. Yksivuotiaat männyn ja koivun taimet menevät lähes kaikki hirven suihin?
Hirvituhoja olen männyntaimikoissa nähnyt, mutta en kyllä koskaan yksi vuotiaissa taimikoissa.
A.J.:lla aiheellinen kysymys. On väärin jos selkeillä männyn kasvupaikoilla (kuivat kankaat) kuusi ja vesasyntyiset koivut lasketaan kasvatettavaksi puustoksi. Kuusista tulee nättiä joulukuusia, koivuista lahovikaisia vänkyröitä, mutta se ei lienee tarkoitus. Eri asia on, jos tilanne on se, että metsänomistaja on itse päästänyt ne pääpuulajiksi.
Onkohan nämä Pariisin kaduilla tulia pitävät mellakoijat niitä Wagnerin tuomia afrikkalaisia pakolaisia? Ainakin sitä sähköä tuntuu olevan ilmassa. Ja kunkkukin joutui perumaan vierailunsa. Aika hyvät näköisissä kamppeissa tosin ovat ja vähän kalpeakasvoisia.
Eräs kokoomuksen meppi taitaa silloin tällöin äänestää tosin vahingossa myös EI.
Pelloista ei ole Suomessa pulaa vaan niiden järkevästä käytöstä. Olen seurannut vierestä yhden isosti laajentaneen maitotilan elämää jo parikymmentä vuotta. Pariskunta repii nurmirehua kylän kaikilta joutilaaksi jääneiltä turvemaan kytöheitoilta. Tilakeskusta vastapäätä, tien toisella puolella, pari vanhaapoikaa on ilmeisesti jollain viherkesanto sopimuksella. Kerran kesässä kaatavat hyville kivennäismaa pelloille kasvaneen rikkaruohoheinikon nurin kulottumaan niille sijoilleen.