Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen, en minä niitä ole laskenut vaan Luke. Oletko huomannut, vaikka suurmetsänomistaja oletkin, että muuallakin on metsää kuin Tolopaisella. Jos sinun metsistä ei tule tippaakaan päästövesiä, muiden metsistä saattaa tulla.
Luken tutkimusten mukaan perinteisillä metsätalouden vesiensuojelumenetelmillä ei ole mitään vaikutusta. Jos lietekuoppia ja -altaita kaivetaan syöpyvään kivennäismaahan tai siihen asti, rakenteet jopa lisäävät huuhtoumia. Rakenteet eivät pidätä kiinto-aineita, veteen laimenevaa humusta eikä ravinteita. Metsätalouden osuus kaiken ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforipäästöstö on 14 %, typpipäästöistä 12 %.
Teoriaa. Onko Kurki käynyt joskus tutustumassa ojitusalueisiin kokonaisuutena ja ”vesiensuojelurakenteiden” toimivuuteen käytännössä?
Kajaanissa kolme hirvikoiraa mennyt susien suihin puolentoista viikon aikana. Viimeisin aivan kaupungin tuntumassa.
Taitaa sama vaiva olla nykyajan biologian tutkijoilla kuin metsätoimihenkilöilläkin. Kumikenkien laittaminen jalkaan koetaan äärettömän vastenmielisenä ja nolona. Valitaan joku valmis pohja ja sitä käsitellään ja vertaillaan toiseen tutkimukseen toimistotyönä tietokoneella. Pentti Linkolan tyylisiä soutuveneellä satojen kilometrien matkoja taittavia lintulaskijoita ei enää ole.
Konkreettinen esimerkki kuinka myös ylistetyt vesiensuojelurakenteet toimivat. Ojat ovat ääriään myöten täynnä vettä ja soistuminen alkaa. Laskeutusallas toimii lirivesi aikana. Kevät- ja syystulvien aikana mönjä lähtee liikkeelle. Ei sitä pidättele edes 40 metrin perkaamaton ojanpätkä, jokeen menee että holahtaa. Kuinka mehtäukko ottaa kiinni veteen liikenneet ravinteet ?
Kumma, että näitä häiriöitä tulee ydinvoimaan aina kun alkaa tuulemaan. Olisiko pitänyt rakentaa suojaisempaan paikkaan.
Täsmälleen samat kokemukset kuin Suorittavalla. Kurjella on varmaan uusinta tietoa vesiensuojelusta, mutta tuo tieto on haaveilua ja utopiaa. Hyvin kaukana todellisuudesta.
Tunnustan, että on vanhat tiedot. Jo melkein neljä vuotta vanhat. Ilmeisesti kehitys on mennyt tuona aikana huimasti eteenpäin. Mutta kun ”pintavalutuskenttänä” on vieläkin useimmiten lampi tai järvi, purojen ja jokien kautta.
Yhä useampi haluaa omakotitalonsa pihaan muovisen tekonurmikon. Ilmeisesti puhelimenselaamiselta ei aika riitä enää postimerkin kokoisen oikean nurmikon hoitamiseen.