Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Metsäteollisuudella oli suuri hätä venäläisen puun kadottua markkinoilta. Levytehtaat, sahat ja sellutehtaat joutuivat ostamaan ylihintaista puuta pitääkseen tehtaat pyörimässä ja saadakseen toimitussopimukset täytettyä. Kyllähän meidän metsänomistajien olisi pitänyt ymmärtää mitä tästä seuraa. Mutta ei, beljakovilaisuus nosti taas päätään. Arveleeko Rane, että metsäteollisuus ei olisi suostunut ostamaan puuta ennen sotaa olleilla hinnoilla, jos metsänomistaja olisi sitä ehdottanut. Se olisi ollut pitkän päälle viisautta ja meille metsänomistajille kannattavaa.
Teollisuusliiton tilastojen mukaan palkkakustannukset nousivat saha- ja levyteollisuudessa vuonna 2022 1,7 %, työntekijöiden reaaliansion kehitys oli samanna vuonna -6,6%. Eikös tuona vuonna Suomessa ollut vielä kommunistihallitus? Samaan aikaan beljakovilaisten metsänomistajien myymän metsäteollisuuden raaka-aineen hintakehitys on ollut hieman toisen suuntainen, hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet. Syitä tehtaiden alasajoon voi vain arvailla.
Kaikki työ on arvokasta ja kunnioitettavaa, jos työnsä tekee hyvin. On tunnustettava, että minunkin asenteet ovat hieman vinksahtaneet. Pidän nimittäin Siwan kassan ja taksikuskin työtä paljon arvostettavampana kuin näiden joka iltaa uutisissa tyhjää höpöttävien ns. asiantuntijoiden työtä. Saatikka näiden veronmaksajien kustannuksella elävien waalruussien.
Miksi mehtäukko kysyt asiaa johon olet itse vastannut jk-keskustelussa yli sata kertaa? Tottakai teollisuus on saanut edullista raaka-ainetta jk-metsistä. Onhan todettu, että jk-metsistä hakatusta puusta saa vain harvennuspuun hinnan, noin puolet rehellisen aukon kantohinnasta.
Olen mehtäukon ja Kurjen kanssa samaa mieltä. Meidän beljakovilaisten metsänomistajien olisi pitänyt ymmärtää olla laittamatta kapuloita metsäteollisuuden rattaisiin, kun puuntuonti Venäjältä loppui. Kuutiohinnat ovat nousseet täysin teollisuuden sietokyvyn yli.
Valkoposkihanhi on ylivoimaisesti Suomen yleisin hanhi ja aiheuttaa laumoittain esiintyvänä huomattavia vahinkoja. Kuitenkin sen suojelustatusta on kiristetty. Kun ne sattuvat lentämään Viroon, Ruotsiin tai Tanskaan alkavat haulikot paukkumaan, ne ovat siellä metsästettävä laji. Eikö ollakkaan samassa Eu:ssa samojen direktiivien alaisina?
Mutta miksi noita tunnustettuja virheitä pitää toistaa alvariinsa? Miksi Suomi haluaa aina lyödä puolta paremmaksi kuin on Eu:n ( = Saksan ) vaatimus? Esim. hiilineutraalisuustavoite ja petopolitiikka. Ruotsi asetti omat tavoitteensa toisin kuin Suomi, vaikka ruotsalaisilla on pelimerkkejä enemmän asian hoitamiseen. Samoin Ruotsi hoitaa petopolitiikkansa omien päätöksiensä mukaan.
Sata kilometriä Jämsästä pohjoiseen, Keski-Suomea tämäkin, kolme susihavaintoa kahden viikon aikana. Yksi yksinäinen iso susi, kaksi havaintoa susikaksikosta. Näistä ei enää tahdo tulla ilmoituksia petoyhdysmiehille ja jäävät siten virallisten rekisteröintien ulkopuolelle, ilmoittelu on katsottu turhaksi, kun ne eivät vaikuta mihinkään. Koiramiehet vain varoittelevat toisiaan.
A.J:n linkki antoi tosiaan ajattelun aihetta. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan nesteytetyn maakaasun käyttö aiheuttaa päästöjä huomattavasti enemmän kuin kivihiilen poltto. Niin sanottu Eu:n metsäpolitiikka, tosiasiassa Saksan metsäpolitiikka, haluaa kuitenkin kieltää puun käytön energialähteenä. Saksa kuitenkin on energiantuotannossa maakaasun ja kivihiilen varassa. Kaksinaamaista.
Tolopainen, en minä niitä ole laskenut vaan Luke. Oletko huomannut, vaikka suurmetsänomistaja oletkin, että muuallakin on metsää kuin Tolopaisella. Jos sinun metsistä ei tule tippaakaan päästövesiä, muiden metsistä saattaa tulla.