Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole mikään pakko vuokrata. Jo kolmekymmentä vuotta on hirvistä käydyissä keskusteluissa metsästäjät leimattu syylliseksi hirvituhoihin, koska he haluavat ylläpitää ylisuurta hirvikanta ja sitä vain kasvattaa. Eihän tästä mitään tule, eikun vuokrasopimukset peruutuksen. Antaa luonnon tasapainottaa tilanne. Liikenne, pedot ja taudit huolehtikoon hirvistä. Kyllä siihen tasapaino löytyy ja ei mene kolmeakymmentä vuotta.
Ei metsästysoikeutta ole pakko vuokrata.
Rukopiikin kanssa olen samaa mieltä. Nykypäivän vanhemmilla on maaninen tarve hankkia lapsilleen hienoja harrastuksia, mitä erikoisempi, sen parempi. Ja usein kysymättä lapselta hänen mielipidettään. Viulua on vingutettava ja pianoa helskytettävä vaikka itku silmässä. Pojat on raahattava jääkiekkoharjoituksiin vaikka kymmenien kilometrien päähän. Omassa lapsuudessani aamupäivä kolattiin luistinrataa lammenjäälle, iltapäivä pelattiin. Nyt tuo ei tietenkään käy, aiheuttaisi lastensuojeluilmoituksen.
Kuulun satajäseniseen metsästysseuran. En metsästä siinä hirviä, mutta olen tietenkin seurannut kokouksissa seuran toimintaa. Kymmenkunta seuran hirvimiestä luovuttaa joka syksy vähintään yhden aikuisen hirven myyntiin seuran hyväksi. Tuloilla kustannetaan osittain maanvuokrat, jotka ovat melkoiset, koska lähes puolet seuran metsästysmaista ovat isojen firmojen maita ja vuokramaksut sen mukaiset. 90% jäsenistä osallistuu vain maksamalla jäsenmaksun. Ilman hirvimiesten panostusta seuran talous olisi tappiollinen.
Harrastus on harrastus, eikä siinä tule aina kustannuksia laskettua. Kustannuksia väkisin tulee, pääasiassa maanvuokrista ja kulkemisesta. Mutta onko sekään aivan oikein, että ne kustannukset ja työt kasaantuvat seurassa pääasiassa muutaman harteille. Jos kaveria ei muutamaan viikkoon metsässä näe, mutta kun saalista vihdoin tulee, ilmoitetaan, että soittakaa velipojalle kun olette hirven pienineet, hän tulee hakemaan lihaosuuteni, itse en valitettavasti nyt ehdi. Afrikassa varmaan saalis aidatuilla metsästysfarmeilla on varmempi, eikä kustannuksetkaan sitä luokkaa, kuin suomalaisen hirviporukan aktiivisimmille väkisin tulee pitkän syksyn aikana.
On tullut. Ja tauti vain pahenee. Ministeriö jätti julkaisematta itse tilaamansa selvityksen tuurivoima haitoista. Selvityksen mukaan osa tuurivoimaloista olisi jäänyt rakentamatta.
Monessako hirvipalaverissa Kalle on käynyt? Ainakin meillä päin suurimmat ja äänekkäimmät hirvikannan vähentämisen vastustajat löytyvät metsänomistajista. Rhy: n johtotehtäviin ei ole vuosikymmeniin kelvannut muut kuin metsänomistajat.
Keski-Suomen kolmella hirvitalousalueella kannat olivat viime syksyn metsästyksen jälkeen 3,2-3,3-3,4 hirveä/1000 hehtaaria. Tavoite oli 2,5-3,0 hirveä/ 1000 ha. Niimpä lupia lisättiin. Tavoitekanta asetettiin 2,7-3,2. Isommalla tavoitekannalla haluttiin varautua kasvavaan petopaineeseen. Petojen metsästyksen loputtua ne ottavat yhä kasvavan määrän hirviä saaliikseen. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta pedot vaikeuttavat tietenkin metsästystä. Pedot eivät kuitenkaan pysty vielä korvaamaan metsästyksen vaikutusta hirvikantaan. Ihmistä tarvitaan aseineen askartelemaan metsissä. Hirvikanta ei jakaudu tasaisesti koko alueelle. Jos esim. Multialla metsästäjät ovat ”nuukailleet” kaadoissa ja yrittäneet siten kasvattaa hirvikantaa käyttämällä vain 50% luvista, tämä näkyisi hyvin nopeasti suurena hirvimääränä. Noilla Multian kaatoprosenteilla hirvikanta kaksinkertaistuisi kolmessa vuodessa, jos lähtötilanne olisi normaali tavoiteltu hirvitiheys. Uskon kyllä Multian metsästäjiä. Ainakin osalla rhy:n alueella hirvikannassa on jotain pielessä, jos sitä tarkastellaan hirvitalousalueen tavoitteisiin.
Minäkin olen ”murtautunut” muutaman kerran rekisterinumeron perusteella omistajan tietoihin, ja aivan laillisesti. Olen selvittänyt siten maillani näkyneen tuntemattomaksi luulleeni auton omistajan. Minä kun en oikein tunne automerkkejä, saatikka muista kenenkään rekisterinumeroita. Joskus on tullut haettua sillä perusteella vahingossa tuttavienkin auton tietoja. Ja on paljastunutkin, että auton omistaja onkin joku muu kuin sillä liikkuva ja omakseen kertonut on antanut ymmärtää.
Voi että, kun päästäisiin takaisin siihen aikaan, kun rannat olivat vain laitumia ja venevalkamia. Huomattava osa rannoista on pilattu kesämökkirakentamisella. Minä onneton muiden mukana, omassa silmässä roskaa ei vain tahdo huomata. Rannat ovat täynnä painekyllästettyä terassia, laituria ja limaista raiheinä nurmikkoa. Mieluimmin pajupöheikköä ja lahopuuryteikköä. Omalla mökillä tuli pyörähdettyä vuosi sitten kesällä kerran, viime kesänä ei kertaakaan. Onneksi käyttämättömyys alkaa näkymään myös mökin kunnossa. Aika tehköön tehtävänsä.
R.Ranta. Työnantajassa ei ollut mitään vikaa, sain siltä leivän ja harrastukset yli 40 vuotta, harrastukset jatkuvat vieläkin. En ole tippaakaan katkera, vaan työstä ja palkasta, tosin niukasta palkasta, hyvin kiitollinen. Teen vielä työuran päätyttyäkin työnantajalle silloin tällöin pieniä, sanoisinko ”kolmannen sektorin”, vapaaehtoisuuspalveluja. Inhoan vain sydämeni pohjasta kaikenlaista teeskentelyä ja teatteria. Nuo mitalinjakotilaisuudethan ovat sitä.
Susi on kaupungissa geopoliittisesti väärässä paikassa. Mitäpä noista maaseudun lampaista ja kenenkään elinkeinosta, kunhan kaupunkien täysin turhat piskit, ns. seurakoirat, saavat ulkoilla rauhassa.