Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Olet Koitere helmi sä Karjalan maan…..laulettiin ennen. Eipä lauleta enää. Vattenfall on tehnyt Koitereesta tuurivoima säätöaltaan. Kun ei tuule, Koiteretta tyhjennetään ennätystahtia Vattenfallin omistaman vesivoimala juoksuttaa vettä surutta. Tyhjenevä Koitere imee ojitusalueilta humuspitoista vettä, humus on alkanut täyttämään syvänteitä. Kalakanta on muuttunut. Muikku ja alkuperäinen siika on hävinnyt, isoihin petokaloihin on kertynyt elohopeaa niin paljon, että on annettu käyttörajoituksia. Järven 12:sta veneenlaskupaikasta yli puolet on jäänyt kuiville. Rajusti vaihteleva vedenkorkeus rapauttaa rantoja.
Sekin pitää muistaa koira-asioissa, että lapio on metsästyskoirien jalostuksen tärkein työkalu. Jos siitä pennusta ei kehitykkään kuin saappaanvarren kiillottaja, on kovaltakin tuntuva ratkaisu paikallaan. Yksi mies ei ehdi eläissään kovin monta koiraa kokeilla. Koiran vaihtamisesta saattaa tosin tulla perhepiirissä kova otatus. Metsästys toimivilla koirilla on hienoa, toimimattomilla ei pitkästyttävämpää ja hermoja kysyvänpä touhua ole.
Niin, kun tuurivoimabuumi alkoi, sähkön hinnat ovat siitä ajasta nousseet merkittävästi. Visakalloko se kertoi jonkun aikaa sitten, että hinnat ovat kaksinkertaistuneet.
Gla on oikeassa. Sen verran kismitti tuo dronekirjoittelu, että päätin laittaa kunnolla överiksi. Myös metsästystä harrastamattomien ”asiantuntijoiden” mielipiteet hapottivat sen verran, että soitin iltapäivällä kaksi metstilaani vuokranneen metsästysseuran puheenjohtajalle. Ilmoitin, että vuokrasopimus kaipaa päivitystä. Sanoin, että korjataan näin, jos vuokraajalle käy: Vuokralle antaja ( minä) on velvollinen maksamaan vuokraajalle ( XX:n metsästysseura ) jokaisesta vuokra-alueelle kaatuneesta hirvestä kyseisen hirven ( vasa/aikuinen) kaatolupamaksun suuruisen korvauksen hirvivahinkojen ehkäisemiseksi tehdystä työstä. Puheenjohtaja lupasi tulla viikonloppuna käymään. Haastan kaikki aiheesta palstalla kirjoittavat metsänomistajat vastaavaan sopimukseen.
Olen Tolopainen harrastanut hirvenmetsästystä 50 vuotta, ajomiehenä, koiramiehenä ja passimiehenä. Dronet löytävät kohteen pimeässäkin, saatikka sumussa. Hirvi ei mene mihinkään, kun räjähteillä varustettu drone mätkähtää kylkeen. Se on tulevaisuutta.
Montako hirveä Tolopainen on nylkenyt? Minä olen satoja. Kun hirvikiväärillä raapaistaan hirveä, se haava ei parane jättämättä arpia. Yhdessäkään hirvessä en ole nähnyt parantuneita arpia. Vastaavista kivääreistä sodassa siipeensä saaneita sukulaismiehiä olen nähnyt poikasena saunassa. Arvet olivat nähtävissä hautaan saakka. Ennen vanhaan haavakkohirven kohtaloa setvittiin nenänpää valkoisena poliisilaitoksella. Käsky oli poikkeuksetta yrittää muutaman päivän ajan saada haavakko hengiltä. Lupa yleensä meni tuloksesta huolimatta. Nyt haavakoista ei välttämättä tarvitse edes ilmoittaa kenellekkään. Lääketiede on kehittynyt hirvienkin keskuudessa.
Tuurivoiman teho on suoraan verrannollinen lapojen pyyhkäisypintaalaan, jos vain on sitä mikä sitä lapaa pyyhkäisee. Tänään ei ole taas pinta-alasta ollut apua ja se näkyy hinnoissa.
Tolopainen on vanhanaikainen. Ei ymmärrä, että metsässä tarpominen on joutavaa. Siinä saattaa kastua kenkä ja tulla hiki. Ei nykyjään saa suorittaa hikeä pukkaavia toimintoja ilman personal trainerin valvontaa.
Eihän niitä tarvitsekkaan tarkistaa. Katsoo toisella dronella osuiko räjähteet kohdalleen.
Dronet tulevat väistämättä välttämättömiksi hirvenpyynnissä. Kuvitteleeko joku, että nämä nyt kouluiässä olevat peliriippuvaiset lähtevät metsälle, jos tapahtumia ei näe reaali-ajassa näytöltä. Ja niihin on syytä asentaa nyt sotilaskäytössä olevat ominaisuudet räjähteineen. Niillä on helppo posauttaa hirvi atomeiksi. Ei tarvitse vanhojen ukkojen kiskoa niitä nitrosuihkeiden kanssa puolta kilometriä tienvarteen. Ja kun lihaa ei enää pian saa syödäkkään. Pystyvät jo nyt posauttamaan tankin palasiksi, varmaan hirvikin hajoaa niin, että ei jää kuin hetkeksi punainen läntti varvikkoon. Game is over, napataan entteriä ja ei kun uutta vasaporukkaa droonaamaan.
Koulun Joulu-ja kevätjuhlissa on tullut seurattua musiikkiharrastuksen pariin äidin toiveesta patistettuja ala-asteikäisiä lapsukaisia. Ja näissä juhlissa lapset ovat myös esiintyneet, tietenkin äidin opettajille antaman hienovaraisen vihjeen perusteella. Näillä solisteilla on jo sen verran koulutusta takana, että ymmärtävät että esitys meni taitojen puutteessa pahasti pieleen. Itkuunpillahtamisia ja surkeita ilmeitä on soolon jälkeen nähty, musiikista mitään ymmärtämätön äiti on istunut nokka pystyssä ylpeänä yleisössä. Esim. viulunsoiton opettelu on sen verran kurinalaista toimintaa, että tuskin moni ekaluokkalainen siitä nauttii.