Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ilmakuvista näkee, että männyillä vielä kohtuullisesti latvusta jäljellä. Mehtäukon kanssa olen samaa mieltä, että harvennettavilla kohteilla kaksivaiheinen harvennus tuhojen minimoimiseksi. Olisi omatoimisen hankintahakkaajan kohde. Kokonaisarvon korjaus ottaa huomioon kohteen puuston / hoitotoimien erityispiirteet. Tässä varmaankin alentavana puuston hoitamattomuus. Valokuvia heikompiakin kohtia varmasti löytyy. Jos olisi omalla kylällä, saattaisin tehdä tarjouksen. Ostin 2008 kuvien mukaisen vastaavan kohteen.
Viina vaurioittaa myös haimaa. Seurauksena on haimatulehdus. Myös sappikivien takia häiriintynyt sapen toiminta aiheuttaa haimatulehduksen.
Mielenkiintoinen kokeilu. Mistähän oli kotoisin oletus, että riippakuusi kestää paremmin happosateita? Onhan se vain tavallisen kuusen muunnos. Vai olikohan niitä happosateita lopulta ollenkaan? Tätä kuusta on varmaankin kutsuttu myös surukuuseksi. Kiitos taustojen selvittämisestä.
Miksi riippakuusella? Onko ollut kasvueroa ”tavalliseen” kuuseen verrattuna? Onko ollut kestävämpi tuhoja, tuuli ja lumi, vastaan?
Pentillä näyttää olevan asenne, että jos kysyy hänen näkökulmastaan poikkeavan kysymyksen, hänen mielestään kysymys on outo. Konstan kysymys oli hänen mielestään outo, minusta hyvä ja aiheellinen kysymys. Mehtäukko vastasikin tuohon kysymykseen asiallisesti. Riittääkö puustonkasvatuksessa tavoitteeksi se, että pääsee omilleen? Eikö voittoakin olisi vähän hyvä tulla?
Tuosta yli 260 000 työttömästä on vähennettävä 100 000 työllistynyttä. Näin paljonhan Purran hallitus ilmoitti Ek:n työelämäuudistuksella saatavan uusia työpaikkoja. Täytyyhän hallitusta uskoa, sen sanomahan perustui Ek:n tarkkoihin laskelmiin. Miksi nuo syntyneet työpaikat ovat jääneet tilastonikkareilta huomioimatta?
Siniluodon antamasta linkistä selviää, että maanomistaja tai kunta on viime kädessä vastuussa purkamisesta ja ennallistamisesta.
Kauneus on tosijaan katsojan silmässä. Itse katselen mieluiten ehjää horisonttia, jossa revontulet loimuavat vailla pyöriviä ropeleja ja niiden varoitusvalojen tuikkimista. Samaa mieltä olevia on useampia kuin ropeleiden ihailijoita. Jonkun mielestä vanha Volvo Amazon on uljas auto, minun mielestäni, niillä joskus ajaneena,se on viheliäinen kottero. Kanssani samaa mieltä on useampi kuin Amazonin ihailijoita.
Metsähallituksenkin pääkonttori on etelässä, valtion maat pohjoisessa. Eikö luonnollista olisi sijoittaa pääkonttori näiden maiden keskelle, Muonioon, Sodankylään tai Sallaan. Pääkonttoria lähinnä oleva valtion maa taitaa olla Nuuksion kansallispuisto.
Ratkaisevaa ei ole mihinkä päin rahaa menee per asukas, vaan kuinka paljon on kokonaispotti kullekkin alueelle. Utsjoella ei ole muistaakseni Kansallisoopperan sivupistettä eikä kovin paljon muitakaan etelässä välttämättöminä pidettyjä kotkotuksia joihin valtio syytää rahaa. Jos oopperan saama tuki jaettaisiin utsjokisille, se tekisi yli 40 000 € / asukas.
Valtionosuudet eivät sisällä todennäköisesti kaikkia valtiontukia, esim. Kelan kautta maksettuja asumis- ja toimeentulotukia. Jos pääkaupunkiseudun Kelan kautta saamat valtiontuet lasketaan mukaan, saattaa luvut hieman keikahtaa. Utsjoella tuskin yhtä moni saa asumistukea kuin Vantaalla ja Espoossa.