Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Hirvimerkki saakin olla vain aseen kohdistustilaisuus. 23 senttiä on hyvinkin hirven vitaali-alueella, siihen rinkulaan osuminen kaataa varmasti hirven. Helppoa tai ei, mutta uusintoja tulee paljon ja monella merkki ammuttaa koko syksyn ja aina joiltakin jää kokonaan saamatta. Vanhan merkin suorituksessa on se vika, että hirvi tulee metsässä äärimmäisen harvoin juuri 90 asteen kulmassa ampujaan, juuri sitä vauhtia kuin radalla ja tasan merkinampuma matkalla. Porukassani oli aikoinaan, vanhan merkin aikaan, passimies, jonka alitajuntaan oli iskostunut lähtemättömästi merkinammunnassa opittu ennakko. Hän otti sanojensa mukaan aina ennakkoa ”parrankärkeen” , ampumamatkasta ja hirven vauhdista huolimatta. Sen verran hirvihorkkaa oli, että ei kyennyt sen kummemmin arvioimaan ampumatilannetta. Viiden selvästi edestä ohi menneen yrityksen jälkeen hän pisti aseen pysyvästi naulaan. Hirven ampumisessa tarvitaan muutakin kuin osata ampua tasaista vauhtia etenevään pahvihirveen lähes metrikseen rinkulaan. Niitäkin hirvimiehiä olen tavannut jotka radalla ampuvat ysiä ja kymppiä liikkuvaan tauluun, mutta kun passissa näkevätkään hirven, puheesta ei tahdo saada selvää puoleen tuntiin. Olen ampunut pitkästi yli sata hirveä, niistä suurimman osan seisontaan, yhtäkään en niin optimi vauhtiin ja hyvään kulmaan kuin ratahirvi etenee. Varmasti vanha koe tuottaisi minullekkin jo vaikeuksia vaikka se neljäkymmentä vuotta sitten oli pelkkä käynnin vaiva. Tuskin sitä ensimmäisellä kerralla läpi saisin. Mutta ainakin viime syksynä oikea hirvi kippasi vielä nöyrästi viisi kertaa.
Glan kanssa samaa mieltä. Omilla riistapelloilla riistakamerat olleet liikennepoliiseina. Kaikkea riistaa on käynyt sepelkyyhkystä karhuun. Kaikkien käynneistä ei vain jää mitään merkkiä.
Vuosi sitten syksyllä meikäläisellä kuusi laukausta ja viisi hirveä. Yhtä jouduin parsimaan varulta, kun ammuin vähän ylipitkälle matkalle., kaksi reikää siitäkin löytyi. Tänä vuonna neljä laukausta hirvimerkin uusimiseen.
Mutta ovat metsänkäytön päästöjä. Eikö ne silloin kuulu metsäpäästöihin.
Kyllä se Viikatemiehen rooli jää ainoaksi tasa-arvoisuuden mittariksi, siis sen lopullinen pyyhkäisy. Siinä kuinka helposti ja milloin joudumme tuohon kypsään niitokseen, emme enää olekkaan tasa-arvoisia. Ja hallitus tekee kaikkensa, että erot siinäkin asiassa kasvaisivat.
Missä asioissa ihmiset ovat tasa-arvoisia?
Mitenkähän ne sertifikaatit ohjaa?
Poistumaan pitäisi laskea myös kaikenlaiseen puuhastelun sen puun ympärillä liittyvät päästöt. Työntekijöiden liikkuminen, motot, ajokoneet, rekkaliikenne, kaivinkoneet, lannoituskopterit, tuotantolaitokset, tuotteiden rahtaaminen satamaan ym. Puu ei itsestään liiku tehtaalle eikä tehtaalta satamaan.
Rukopiikki on oikeassa. Nykytekniikalla luonnon voi kyllä tuhota, mutta sen voittaminen ei onnistu.
Suorittava kertoo omista, oman metsästysalueensa kokemuksista. En epäile hänen totuuttaan, mitäpä noita kokemuksia muutkaan mollaamaan. On vain todettava, että riista ei jakaannu tasaisesti maan eri osiin. Niin kuin eivät sudet, karhut, supit eikä minkitkään.