Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
En ole kuullut koko kesänä enkä syksynä palokärjen ääntä metsä-alueelta jossa liikun lähes päivittäin. Ennen tuo ääni oli hyvin tavallinen. Talitiaisia ja käpytikkoja on kyllä jokaisessa hirvipassissa. Onko talitiainen ja räkättirastas parempi osoitus monimuotoisuudesta kuin palokärki tai kuukkeli?
Selvää kolmosta oli tuokin männikkö johonka tehtyä aukkoa kävin katsomassa, ainakin näin vanhan liiton metsäammattilaisen mielestä. Ei ole montakaan vuotta siitä kun tuo männikkö harvennettiin, ja nyt nurin.
Firmat näkyvät hakkaavan nyt omia metsiään. Kävin eilen hirvimetältä tullessa katsomassa muhkean kokoista aukkoa.
Samaa ihmettelin. Ei yhdistyslain mukainen, ei sääntöjä, mielestäni ei silloin myöskään virallista jäsenyyttä josta voidaan erottaa.
Susi on oppivainen eläin. Ottaa paistin sieltä mistä sen helpoiten saa, jos se sallitaan. Oppii myös välttämään niitä paisteja joista sitä ”sakotetaan”. Sudet karkasivat ensin politikkojen ja viranomaisten käsistä, Visan ennustus seuraavasta tilanteen karkaamisesta on jo lähellä. Valitettavasti, niin susien kuin ihmisten puolesta.
Näitä yhden puulajin esimerkkejä tulee täällä tuhansia hehtaareja lisää joka kesä, kun taimikonhoidot käynnistyvät esim. valtion metsissä.
Vasatuotoksi lasketaan keskimäärin 60%. Jos tavoitekanta metsästyksen jälkeen on 3 hirveä/ 1000 hehtaaria, eikös kanta lisäänny silloin 1,8 hirveä/ 1000 ha. Metsästyksen alettua kanta on tuolloin 3+1,8 = 4,8. Jos esimerkin mukaan tuosta ammutaan 2,5 hirveä, kantaa pyritään silloin vähentämään. Näin on ainakin Etelä-Savolaisen tuttavani metsästysmailla jo käynytkin. Heillä tänä syksynä lupia 1+1.
Lähtötilanne sen kaatomäärän ratkaisee. Tavoite metsästyksen jälkeen on 2,7-3 hirveä/ 1000 ha.
Lounais-Suomesta tulee ajokoiramiehiä Keski-Suomeen koirineen valtion maille. Kaikki ne joita olen jututtanut ovat sanoneet, että kotipuolessa ei enää uskalla laskea ajokoiraa metsään susien vuoksi.
Yllättävän usein tuo Eetvi toi tiedon tulomatkalla näkemistään hirvistä. Vanhankansan miehenä hän ei oikein sulattanut lupien vasa/ aikuinen – suhteita. Hirvi kuin hirvi ja saaliiksi mahdollisimman suuri, oli hänen periaatteessa. Vieläkin tulee joskus käytettyä hänen jo vähän legendaksi muotoutuneita sanontojen. Jos aikuisten lupia oli käyttämättä Eetvi toi hirvistä tiedon ja sanoi: Siinä oli hirviä kuka määrän tietää ja ne on suuria. Jos käytettävissä oli vain vasanlupia, hän kommentoi: Siinä mutkassa oli hirviporukka ja kaikki oli vasoja.
Totta on, että koira ne hirvet tänä päivänä etsii. Vuosia samoilla alueilla metsästäneet tietävät, että uskollisesti ne tulevat samoista n. ”50 metrin reijistä” tiettyihin pusseihin.