Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukon kanssa samaa mieltä. Näitä hyvin toimeentulevia pappoja, jotka maksettavat yhteiskunnalla sijoitusasuntonsa, on yllättävän paljon. Juuri pari viikkoa sitten yksi varmasti hyvin toimeentuleva yrittäjä kertoi rehvastellen tästä maksuautomaatista. Oli ostanut asuntoja ja opiskelijalastensa kautta maksatti niitä yhteiskunnalla. Nämä samat papat ovat sitten äänekkäimmin tuomitsemassa tavallisen työmiehen palkankorotus toiveet.
Hinnan vuoksi biopohjaisuus ei priorisoitu kärkeen niin kauan kuin halvempia kovemman tekniikan tuotteita on saatavana ja käytössä. Se on niin yksinkertaista.
Eikö kannattaisi pohtia myös sitä mikä on vaikutus ilmastoon? Hyttysen ininää.
Tekniikka&Talous lehdessä oli mielenkiintoinen kirjoitus ”Suuret tulot, pienet verot” . Artikkelissa ruodittiin mm. Metka-tuki, metsävähennystä ja metsänomistajien verohelpotusten vaikutusta valtiontalouteen.
Ottakaapa nyt huomioon, että Perko istuttaa vain tukkipuun taimia. Itselläni on ollut niin huono tuuri valinnassa, että suurimmasta osasta taimia tahtoo kasvaa ensin kuitupuu.
Melko pientä piipertämistä on Tukholman hiilidioksidin keräys., 800 000 tonnia. Maailman päästöt kun ovat yli 53 miljardia tonnia ja kasvavat joka vuosi. Äänekosken koelaitoksella on sama kohtalo kuin kohutulla puisella autonakulla. Hyvä ideana, mutta mistähän löytyvät ostajat. Rakentamiseen on vaikea tulla uusilla tuotteilla. Betonirakentaminen on erityisen lobattu ala.
Oma työnantajani, metsäyhtiö sekin, innostui myös kuusen viljelystä. Joskus tuota tuli palavereissa kritisoituaki, jäljet sopimattomilla kasvupaikoilla kun vähän hirvittivät. Tästä kirjoitin esimerkin Metka-tuki – keskustelussa. Koskaa, ei ainoatakaan kertaa, perusteluissa puulajin valinnalle ei mainittu hirvituhoriskiä.
Eli kasvupaikka on kuuselle sopimaton, liian karu. Seassa on kyllä harvakseltaan tilavuudeltaan puolta suurempia luontaisesti syntyneitä susimäntyjä. Ensimmäisissä taimikonhoidoissa luontaisesti syntyneet männyt kyllä raivattiin pois. Työohjeena kun on tehdä työ viljellyn puulajin eteen. Jokunen mänty on kuitenkin raivaajan huolimattomuuden vuoksi jäänyt kuusikkoon kehittymään.
Hieskoivun ei hyväksytä Metkassa kasvatettavaksi puulajiksi kivennäismailla. Miksi kuusi hyväksytään sille sopimattomilla kasvupaikoilla? Olin hakkaamassa 1986 aukeaksi laajaa kangasta, missä kasvoi todella järeitä mäntyjä harvakseltaan ja niiden lisäksi ”aliskasvustona” yhden tukin / kuitupuun kokoista vanhaa kuusikkoa. Kuusissa oli hyvin paljon lahoa. 1987 aukko syväaurattiin. Oli muuten viimeinen tämän seudun noin järeä muokkaus. 1988 aukko istutettiin kuuselle. Silloi muuten näin eräänä aamuna kahvitauolla istuessa seudun ensimmäisen metsäpeuran. Olen tuosta asti seurannut kuusikon kehittymistä. Puusto ei ole vieläkään läheskään ensiharvennuskokoista. Kasvukauden pituuskasvu on suurimmassa osassa kuviota 5-10 sentin luokkaa. Neulaston väri on lähempänä keltaista kuin vihreää. Väitän, että jos kuusi olisi kohteella omalla maallaan, toinenkin harvennuskerta olisi pian ajankohtainen. Nyt ensiharvennukseenkin on vielä matkaa 5-10 vuotta.
En ole ollut tarkkailijana Venäjän vaaleissa. Mutta jotenkin epäilyttävältä tuntuu, kun opposition edustajat ovat aina haudassa, vankilassa tai maanpaossa.