Se nimenomaan pitää laittaa. Hirvikannan kehittämisen takia. Mutta kun sellainenkin esitys on pulpahtanut esille, että ” sovitaanko niin, että kukin seura laittaa jääväksi vain puolet arviostaan”. Ja tämä vielä metsänomistaja-hirvimiehen suusta.

Hirvitihentymien käsittelyyn on työkalu: hirvipankkijärjestelmä. Se luotiin aikoinaan juuri hirvien vähentämiseen tihentymäalueilta. Hirvenmetsästyksestä on vain tullut kilpaurheilulaji, kuten tämänkin palstan kirjoituksista toisaalla voi päätellä. Hirviluvat pyritään käyttämään parin-kolmen viikon aikana, sitten ollaan mankumassa vielä pankista lupia, kun metsästys meni näin hyvin. Hirvi ei syö mäntyä pääsääntöisesti kuin talvella. Talvella ne myös kasaantuvat tietyille alueille, kuten on moneen kertaan todettu. Näiden laumojen harventamiseen ja harjoittamiseen on tarkoitettu hirvipankki, ei lokakuun lopun metsästykseen, kun hirvet ovat vielä kesälaitumilla. Mikä on perusteluna, että us2:lla on hirvitiheystavoitteena 5-6 hirveä/1000 ha, kaksinkertainen esim. Keski-Suomeen verrattuna. Miten on mahdollista, että lentolaskennassa löytyy hirviä 2-3 kertainen määrä verrattuna metsästäjien ilmoittamaan? Mistä on tullut käsitys, että hirvet pakkautuvat rannikolle talvella? GPS pannoitukset kertovat nimittäin toista, kesän hirvet viettävät rannikolla ja saaristossa, talveksi muuttavat sisämaahan. Eikö alueen metsänomistaja metsästäjät liiku alueillaan kuin metsästämässä? Vai haiskahtaako asiassa jokin? On niin metsästyksen hyväksyttävyyden kuin metsänomistajien etu, että tämän kaltaisia huti-arvioita ei tule.

Teilläpä on kummallisia seuroja, Anttooni. Meilläpäin suurimmalla osalla seuroista seuraan pääsemisen edellytys on metsänomistajuus. Vakituisesti kylällä asuvan maattoman hakemukseen on tullut poikkeuksetta kommentti: Ei tule kuuloonkaan. Lisäksi Rhy:n johtokuntaan on kelvannut ainoastaan metsänomistajia. Rhy:n johtokuntahan laatii suosituksen anottavien hirvilupien määrästä. Ei päätä siitä, mutta käytännössä näin on, kun johtokuntaan kuuluvat ovat kaikki hirviporukoissa. Sieltä on aina myös jarrutettu lupien hakua. Eiköhän ole Anton viisainta, kun sanot vuokrasopimuksesi irti seuroilta. Lopputuloshan on sama, metsästetäänkö maillasi vai ei, jos vuosittain kaikki ravinnoksi kelpaava syödään.

Kun en pärjää enää pelkällä polkupyörällä, nuorempana olisin jaksanut ajaa ajoni silläkin. Eikä sen tarakalle saa mottia polttopuita, Nisukan lavalle saan. Joten uudistan kysymykseni, ilman sarvia ja hampaita. Onko parempi tilata uusi sähköauto vai ajaa vielä kymmenen vuotta nykyisellä kunnes se on loppuun kaluttu? Minulla auto on sitä varten, että pääsen pisteestä A pisteeseen B. Siihen ei liity lainkaan mitään statusta, luontoni mahtuu vanhaan huonoonkin autoon.

Valaiseppa MJO tietämättömyyttäni. Olen autojen kanssa täysi tumpelo, ne eivät minua kiinnosta, joten en niistä siten mitään ymmärrä. Minulla on 24 vuotta vanha lava Nissani. Syksyllä kaveri öljysi taas pohjan paineilmaruiskulla. Sanoi että pohja on kuin uusi, ei ainoatakaan hitsauspaikkaa, ei ruostevauriota eikä yksikään pohjapelti kurtussa. Saatan pärjätä tuolla rottelolla vielä kymmenen vuotta. Mittarissa on 300 000. Sedälläni on vastaava jossa 750 000. Hirviautoksi sen vain kuukausi sitten taas katsasti. Tosin vaati viikon hitsaamista vanhalta mieheltä. Kun tuo auto on aikoinaan valmistettu, ei tainnut olla vielä sähköautoja liiemmälti markkinoilla. Siihen on metallit kaivettu ja käyttöön öljyt nostettu. Onko ilmaston kannalta parempi, että jätän tuon kymmenen vuotta sillä ajamatta ja vien sen romuttamolle. Tilaan uuden sähköauton, johonka metallit on kaivettava itse autoon ja sen akkuihin. Sähkön tekeminenkään ei ole ympäristön kannalta haitatonta. Sähköauto kestää akkuineen tuskin kymmentä vuotta. Kuten sanoin en ole mikään automies, autot eivät ole koskaan päässet meillä perheenjäseneksi. En kysy tätä piruilleksani, mutta tunnut olevan perillä autoista. Joten mitä teen, että lopputulos on ympäristön kannalta paras.