Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Metsähallituksenkin pääkonttori on etelässä, valtion maat pohjoisessa. Eikö luonnollista olisi sijoittaa pääkonttori näiden maiden keskelle, Muonioon, Sodankylään tai Sallaan. Pääkonttoria lähinnä oleva valtion maa taitaa olla Nuuksion kansallispuisto.
Ratkaisevaa ei ole mihinkä päin rahaa menee per asukas, vaan kuinka paljon on kokonaispotti kullekkin alueelle. Utsjoella ei ole muistaakseni Kansallisoopperan sivupistettä eikä kovin paljon muitakaan etelässä välttämättöminä pidettyjä kotkotuksia joihin valtio syytää rahaa. Jos oopperan saama tuki jaettaisiin utsjokisille, se tekisi yli 40 000 € / asukas.
Valtionosuudet eivät sisällä todennäköisesti kaikkia valtiontukia, esim. Kelan kautta maksettuja asumis- ja toimeentulotukia. Jos pääkaupunkiseudun Kelan kautta saamat valtiontuet lasketaan mukaan, saattaa luvut hieman keikahtaa. Utsjoella tuskin yhtä moni saa asumistukea kuin Vantaalla ja Espoossa.
Luultavasti vaneritehtaiden alasajo jatkuu Äänekosken tehtaan tavoin. Rakentamisen vilkastuminen antaa edelleen odottaa itseään, vanerin vienti Eurooppaan on laskenut 25% ja edullisen raaka-aineen saanti Venäjältä on loppunut.
Gla esitti jälleen kerran fiksun, kiihkottoman kommentin.
EDIT
Verojen nostot esim. alv ja sähkövero. kurittavat kaikkein ankarimmin niitä pienituloisia. Rikkaat pärjää aina. Pienituloisella ei ole edes varaa muuttaa niitä veroja pakoon. ”Onneksi” hyvinvointikustannusten karsimisen vuoksi pienituloisimmat eivät pääse enää niin helposti hoidattamaan sairauksiaan. Heidän joukkonsa tulee pienenemään vauhdikkaimmin yhteiskunnassa.
Metsäteollisuus pitää ja on aina pitänyt metsänomistajien talouden kunnossa. Tulevina vuosikymmeninä ei ole itsestäänselvää, että nykyisen kaltaista teollisuutta täällä enää on. Terva- ja hiilimarkkinat ovat jo hiipuneet.
No siinä tapauksessa metsälaki on hakoteillä. Sehän rajoittaa minkä tahansa ulkomaisen puulajin veljelyä metsissä. Eikö silloin pitäisi hyväksyä metsissä viljeltäväksi esim. terijoensalava, täällä hyvin koristekasveins viihtyvät kanukat, tuomipihlajat, tuijat ym.
Ovatkohan peltorikkakasvit oikeita monimuotoisuuden ilmentäjiä metsissä? Niistäkin suuri osa on ”junantuomia” ulkomaista alkuperää olevia. Tulleet meille viljakuljetusten mukana.
Kuinka niin omituinen vuodatus? Vedenjakajaseudulla pääasiallinen viljelypuu oli mänty, syväaurattuun palteeseen istutettu. Jatkona toistuvat taimikonhoidot, jolloin kaikki muut puulajit raivattiin pois, alkuaikoina lehtipuut myös myrkytettiin. Siinäkin työssä ehdin olla yhtenä kesänä mukana. Kuusivillityksen iskettyä kuusta istutettiin myös selville männyn kasvumaille. Taimikonhoidon tehtiin viljellyn puulajin ehdoilla. Tuloksena kellertävä kituva kuusentaimikko. Omt pohjia täällä on erittäin vähän, lähinnä turvekankailla. Ojitusmätästys ja kuusen istutus niille maille. Tuloksena kyllä nopeasti sulkeutuva kuusentaimikko, mutta ei kukkaketoja.