Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Leone, Suomea ei uhannut sähköpula. Systeemi toimi ihan niin kuin oli suunniteltu eli ennusteet oli mennyt väärin ja lisäksi rajasiirtojohdot oli täynnä. Silloin käynnistetään nopeaa reserviä ihan suunitelman mukaan. Tälle reserville maksetaan vuosittaista korvausta siitä, että ne ovat käytettävissä juuri tähän.
Talvella hitaasti säädettävää tuotantoa on käynnistetty jo hyvissä ajoin, koska kulutusennusteet näyttävät että tuotantoa tarvitaan. Silloin sähkö on kalliimpaa, koska tuotantoa käynnistetään tuotannon kustannusjärjestyksessä; halvimmat ensin.
Nyt siis oli kyse Kulutus/tuotantoennusteen virheestä. Ei muusta.
Leone, sähköpörssi eroaa arvopaperipörssistä aika tavalla.
Arvopaperipörssissä raha hakee parasta tuottoa. Osapuolet käyttävät kaikkea tietoa, jonka perusteella he arvioivat osakkeiden hintoja suhteessa toisiinsa ja muihin sijoituskohteisiin. Jos jokin on aliarvostettua heidän käsityksensä mukaan, he ostavat. Jos yliarvostettua, he myyvät. Koska nyt (iso) osa kaupasta perustuu automatisoituun kauppaan, niin jos muutos (volatiliteetti) on niin suuri, että se ei ole ”normaalia”, keskeytetään kaupankäynti.
Sähköpörssissä myynnissä on tuote, jota ei voi varastoida. Normaalitilanteessa kaikki osapuolet tietävät kaikkien tuotantolaitosten tilanteen (seisokeista täytyy ilmoittaa). Samoin normaalitilanteessa osataan aika hyvin ennustaa viennit ja tuonnit. Tuuliennusteet ovat kaikkien käytettävissä. Normaalitilanteessa siis sähköntuottaja osaa hyvin sijoittaa omat tuotantolaitoksensa tarjontaan. Hän tietää, että hinnalla xx e/ mw Oulun toppilan kaukovoimalaitos alkaa ajamaan 12 mw enemmän sähköä. Tai että hinnalla xx e / MW Forssa ei tuota mitään. Näin normaalioloissa.
Nyt Euroopassa on sähköpaniikki. Koska tulevaisuus on epävarma, niin kaikki haluavat ylisuojata omaa kulutustaan ”Koska tulevaisuudesta ei tiedä”. Näin sähkön termiinihinta (tulevaisuuden toimitusten hinta) nousee. Samalla Norjan vesivoimaloiden veden arvo nousee. Nämä vesivoimalat eivät halua tuottaa nyt, koska termiinit näyttävät että sähköstä saa enemmän tulevaisuudessa. Sähkön vienti on arvaamatonta tällä hetkellä.
Mutta totuus kuitenkin on, että Suomessa ei ole tehovajausta. Suomen asennettu sähköntuotantokapasiteetti oli 2020 n. 17 300 MW (Energiavirasto: Sähkön toimitusvarmuus 2020-2021). Olkiluoto 3 on tulossa tuotantoon, 1600 MW. Lisäksi Tornion terästehtaan alasajo vaikuttaisi kertalaakista n. 400 MW.
Tällä hetkellä hinnan muodostus sähköpörssissä perustuu tuottajien pelisilmään siitä, mitä muut tarjoavat. Siksi hintakatto toimii – sen jälkeen ei enää pohdita niin paljoa muiden potentiaalista ahneutta, vaan sitä, halutaanko tuottaa vai ei.
Pihkatappi, hieman valheellinen tuo uutisointi tai sitten joku on munannut big time. UPM on liki sähköomavarainen.Lehtijuttu Kansan uutiset
UPM on siis ilmeisesti myynyt etukäteen sähköänsä. Nyt sähkön hinta on noussut ja näin noiden myyntisopimusten arvo on tullut negatiiviseksi (koska esim. vuosi sitten sovittu myyntihinta on paljon alempi kuin tällä hetkellä olisi saatavissa). Mutta tämä on isolta osaltaan harhaa, koska tuotantokoneisto on olemassa ja kun sähkö saadaan tuotettua ja myytyä, niin siitä saadaan kovempi hinta.
Jatkanpa, kun luin tuon Leonen viestin uudelleen.
Ainoina, jolloin kapasiteettia on selvästi yli kysynnän, joutuvat tuottajat edelleen pohtimaan, millä hinnalla he haluavat sähköänsä myydä. Ydin- ja tuulivoima myydään aina suunnilleen hinnasta välittämättä. Kaukolämpölaitoksissa hieman muutetaan suhdetta lämmön ja sähkön tuotannon välillä hinnasta riippuen, mutta usein ainakin vähän sähköä halutaan myydä. Tuonti/vienti tapahtuu eri maiden hintasuhteiden mukaan-> ”normaaleina” päivinä hinnan muodostus toimii OK.
Eri mieltä kuin Leone.
Ensinnäkin osakepörssissä on myös katto. Se on vain määritelty %-muutoksena kurssista, se toimii molempiin suuntiin ja se keskeyttää kaupankäynnin ko. osakkeella muutamaksi hetkeksi. Se antaa mahdollisuuden kaikille vielä miettiä.
Sähköpörssin pitäisi ohjata sähkön tuotanto aina edullisimpaan tuotantopalettiin joka tunti erikseen. Suomen ja Euroopan tuotantopaletissa ei käytännössä ole yhtään tuotantolaitosta, jonka marginaalikustannus eli lisäkulu seuraavasta tuotetusta megawatista on yli 200 euroa. Tällaisia tapauksia tulee lähinnä teollisuuslaitosten alasajosta, jotta niitä varten ostettu sähkö voidaan myydä pörssiin. Mutta tämä on, kuten ilmeistä, hyvin harvinaista.
Tällä hetkellä tuottaja pohtii, mihin hintaan ja millaisia määriä muut toimijat tulevat tarjoamaan sähköä. Tarjoukset ovat isoilla pelaajilla aina portaita eli tunnille 08-09 xx MW hintaan 100 eur/MW, xx MW (lisää) hintaan 120 eur/MW jne. Koska systeemi on tällä hetkellä rikki, kaikki tarjoavat alati kasvavia hintoja, jotka ovat irtaantuneet tuotantokustannuksista.
Tuollainen kattohinta toisi tuottajille uudenlaisen kysymyksen. Enää ei arvattaisi, mitä muut tarjoavat mihinkin hintaan vaan päätettäisiin haluttaisiinko tuottaa hintaan 200 eur/MW vai ei.
joidenkin metsänomistajien mielestä avohakkuu on rumaa,ite ovat kertoneet,jotku metsänomistajat sallivat pienen alan avohakata,kertovat tutkimuksessa.Jotku kannattavat jatkuvaa kasvatusta myös
Kaapo, tämä on ihan OK. Mutta olisi hyvä pitää selvänä omien argumenttien perusta eli ”on rumaa” tai ”Joku ei halua” ei ole oikein vahva argumentti yrittää saada jotakuta muuta toimimaan sinun haluamallasi tavalla.
Tässä kai yritetään saada mahdollisimman hyvä artikkeli. Minusta tässä tuli se villakoiran ydin: Metsän hyödyntäminen on hyvä hiilen sitomisen kannalta. Metsän suojelu on hyvä monimuotoisuuden kannalta. Hiilen sitominen on volyymihanke. Monimuotoisuuden ylläpitäminen on tarkkuuslaji. Eli käytetään suurta osaa metsistä mahd. hyvin/tehokkaasti, että se sitoo hiiltä tehokkaasti. Ja suunnataan suojelu tarkoituksenmukaisesti.
Kommentoin sinun kirjoituksestasi ”metsien käyttöä muualla kannattaa lisätä” tässä hiilen sitomiskontekstissa.
Logiikka perusteluissasi ymmärtääkseni menee niin, että kun metsää käytetään ja hoidetaan, niin se kasvaa paremmin ja siis sitoo hiiltä paremmin. Metsän käytön vastakohta on ei-hoitaminen, jonka äärimmäinen muoto on suojelu. Eli siis väität, että metsän käyttö ja hoito on parempi asia kuin suojelu,
Tämä on aika raflaava väite.
Sen vuoksi harhauduin ajattelemaan, että et puhunutkaan metsän käytön lisäämisestä muualla vaan metsän suojelun lisäämisestä muualla. Suojelupinta-alaa on muualla vähemmän kuin täällä. Ja jos suojelun tarkoitus on tuo monimuotoisuus, niin joka alueella on oma metsätyyppikirjonsa, jota täytyisi kattavasti suojella. Eli se on suoraan verrannollinen suojeltuihin hehtaareihin (edellyttäen että hehtaarit edustavat metsätyyppejä kattavasti eikä pelkästään lapin soita, niin kuin suomessa tupppaa olemaan)
Ai minä ajattelin että pohjoismaita ei kannata pitää lisäsuojelussa ensimmäisinä ”uhreina” vaan esim. keskieuroopassa on suojeltuja neliökilometrejä paljon vähemmän kuin täällä..
Eli tuo käytä, älä suojele, se on hiilelle parempi – ei ole tarpeeksi minuun iskostunut..
Menikö oikein? Ote ylempää..
Metsien **käyttöä** ei kannata lisätä niinkään meillä, vaan muualla pohjoisella havumetsävyöhykkeellä niillä Pohjoismaiden ulkopuolisilla alueilla, jotka ovat nyt alisuoriutujia ilmastonmuutoksen torjunnassa.