Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Metsiä harrastavan mietteitä:
On tärkeää, että tilasta tulee hyvä fiilis. Eli jos on ryteikköjä, ylitiheitä jne, niin niistä tulee huono fiilis ja saattaa jäädä tarjoamatta. Toisaalta samoin tulee huono fiilis mahdottoman harvan tuntoisesta metsästä tai vadelmikon keskellä ponnistelevasta matalasta taimikosta. Ihan samalla tavalla kuin asuntojen stailaajat miettivät mikä synnyttää hyviä fiiliksiä.
Metsälehden tilahinta-tilastoissa on tuo kerroin, millä kauppaa on tehty verrattuna laskennalliseen hintaan. Jos se on liki 1 tai yli, niin ymmärtääkseni sellaisella alueella kannattaa pitää tilan hinta maksimaalisena – puut voidaan ostaa kovempaan hintaan osana tilaa kuin metsäyhtiö maksaisi…
Rotan kommentti riskistä on varteenotettava. Riski maannousemasta, lahopuista, korjuuvaurioista ym. siirtyy ostajalle.
Ainoa etu itse puut myydessä on tulojen jakautuminen useammalle vuodelle. Voit jakaa tuloja muutamalle vuodelle ja siten ehkä välttyä tuolta 32% pääomatuloverolta ja pysyä alemmassa 30 % pääomaveroluokassa.
Metsävähennys puukaupassa kun suunnittelee itse tilan myyntiä on kavala ansa. Tehty vähennys lisätään metsätilan myyntihintaan eli sen minkä säästät veroissa puuta myydessä maksat sitten veroissa tilaa myydessä.
Kyllähän tuo naapuri ilmoitti että aikoo vesakot peltonsa ympäriltä raivata ja ojan uudelleen kaivaa. Ihan kunnon kaveri, ei siinä mitään.
Mutta enhän minä ymmärtänyt että tällä pätkällä vesakon raivauksen tavoitteena oli oikeasti aidan hävittäminen ojaa kaivavan kaivurin tieltä.
Kerroin että en ihan tyytyväinen ollut ja minusta olisi kohtuullista että hän toisi verkkorullan hävitetyn verkon tilalle. Hän toi. Nyt vaan kututtaa kun on jo kymmenisen tuntia tullut aitaa uudelleen rakennettua…
Verojuristi on melkein kaikki kaikkivoipa. Sopimusjuristi tietää sopimukset, perheoikeuden juristi perinnöt ja avioehdot… Mutta verojuristi tietää kaikesta kaiken.
Älkää tehkö elämässänne mitään suurta kysymättä ensi verojuristilta. Älkää menkä naimisiin, älkää hankkiko lapsia, erotko älkääkä varsinkaan kuolko kysymättä ensin verojuristilta!
Ystäväni Mirkku sanoisi että ei spekuloida sekundäärisillä argumenteilla.
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on lisääntynyt. Fakta.
Lisääntynyt hiilidioksidi vaikuttaa maapalloon. Fakta.
Vaikutuksia ja niiden suuruutta pyritään analysoimaan erilaisilla malleilla. Mallit ovat aina malleja. Fakta.
Miten h¤%& te voitte kokonaan sivuuttaa kaksi ensimmäistä kohtaa, kun ainoastaan kolmannesta kohdasta ollaan epävarmoja?
Sen takia että teidän oma pieni elämänne voi kärsiä siitä, että hiilidioksidin lisääntymistä ilmakehässä pyritään hidastamaan. Koska olette sitä meiltä että ihan samalla tavalla kuin valtion velan hoitaa sitten joskus joku toinen muu kuin te. Ei ole pakko. Siksi on parempi olla tekemättä mitään.
Nykyään tuo tekoäly ei ole enää suoraan ohjelma niin kuin me vanhemmat sen ymmärrämme vaan se on kokoelma tavoitteita tekoälylle ja dataa, jonka pohjalta oppia. Ja joka tapahtuma lisää sen (ja muiden tekoälyjen) kyvykkyyttä, koska ne oppivat koko ajan. Eivätkä koskaan unohda.
Eli koko ajan tavoitellaan samaa kuin lapsen oppimisessa. Ei mozartkaan ollut heti säveltäjä vaan vasta kuultuaan muiden kappaleita.
Kannattaa päivittää käsitys siitä, mihin tekoäly jo nyt pystyy. Otetaan esimerkiksi vaikka puujalkavitsit.
Annetaan tekoälylle tavoitteeksi pitää kuulija linjalla mahdollisimman pitkään. Sille siis jo puhutaan ja se puhuu sinulle.
Annetaan sen lukea vaikka 10 000 vitsikirjaa (kielellä ei ole väliä, koska se voidaan helposti opettaa myös kääntämään lennosta), joista se oppii yhdistelmiä hyvistä vitsien aiheista ja valmiita vitsejä. Voi toki olla että sillä on läjä neuvostoliitto-vitsejä, joille ei ole hirveästi käyttöä.
Toki olisi hyvä että tekoälylle annettaisiin tavoitteita. Jotta se ei keksi niitä itse, koska silloin ne voivat olla tyyppiä ”palauta maapallon kulutus kantokyvyn rajoihin”, jolloin puolet ihmiskunnasta, alkaen sieltä eniten kuluttavasta päästä, kannattaa tappaa.
On mielenkiintoista miten vähän politiikassa puhutaan tekoälyn ohjaamisesta.
Ja sitten kone kertomaan vitsejä ihmisille(joiden naamanilmeet se hyvässä tapauksessa näkee ja oppii tunnistamaan) ja saa näin palautetta. Toistetaan. Uudestaan. Ja muutaman sadan / tuhannen toiston jälkeen se osaa jo trimmata ohjelmistoaan aika hyväksi. Ja myös tunnistamaan sille kerrotun vitsin kuten ihminen.
Tuttava sanoi että kaikki se, jota on pitkään puhuttu että 5 v. päästä tulee tänä vuonna.
META eli facebook tuo markkinoille rannekkeen, joka lukee neuroniviestintää ja voit sen jälkeen ohjata hiirtä jne ajatuksen voimalla Meta’s experimental ’neural’ wristband controller will be a real product that lets you type just by thinking because Zuck doesn’t want ’a chip that you jack into your brain’ | PC Gamer
Kahden hengin start-up täällä suomessa on jo rakentanut etätyöläisen, jonka kanssa keskustelet ja annat tehtäviä, ohjeita jne. ja joka pärjää yhtä hyvin kuin kuka tahansa meistä esimerkiksi sihteerin hommissa varaamassa tapaamisia, lippuja jne. Joka ei ole kuin koodia. Kun mietitte mitä isot miljardiyritykset tekevät, niin aika pian ollaan tässä ahma-tilanteessa. TEDx Helsinki II – Jufo Peltomaa – Singulariteetin vaikutus Euroopan talousalueeseen (youtube.com)
Eikä tämä ole kiinni meidän halustamme. Jollakin on jotakin hyötyä jokaisesta askelmasta, joten joku ottaa tuon askelman. ja seuraavan. ja sitä seuraavan.
Täällä päin oli LuKen järjestämä metsän tautiretki. Siellä asiantuntija muistutti, että havupuu lahopuu saadessaan juurikääpäsienen toimii tuon sienen ravintona 10 v tai pitempäänkin.
Se ei siis suoraan tartuta maahan sienirihmojen avulla (kuten kannot), mutta pitää huolta siitä, että itiöitä alueella on jopa runsaasti pitkän aikaa.
Suositus oli ettei lahopuuksi kannattaisi jättää havupuita, jos on juurikääpää alueella.
