Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Köyhällä miehellä on pieniä itseostettuja länttejä. Tukikohtana on mökki, 80 km kotoa. Sieltä metsälänteille on 0-80 km.
Tunnen olevani etämetsänomistaja ja metsänhoidon harrastaja.
Kiitokset ajatuksista.
Varhaisperkaus on jo tehty ja jonkin verran, n. 200 lehtipuun tainta per ha, kuviolle jäi.
Käyn talvella oksasaksilla (sellaisilla jykevillä) leikkomassa tuppaista taimen poikki niin, että ainakin 20 cm on taimien väli. Tuppaaseen saattaa silloin jäädä 1-3 männyntainta. Jos on kovin vasta itänyt siemenet eli taimella mittaa alle 50 cm, niin silloin odotan vielä vuoden ennen tällaista leikkausta.
Käyn kevättä syksyä tricottamassa, toivottavasti auttaa.
Katselen noita 2-3 taimen tuppaita parin vuoden päästä ja päätän, joko silloin valitsen parhaan ja poistan muut. odotus on silloin sellainen 1,5-2 m mitta taimella.
5 v päästä, kun kuuset ovat n. 5 m, teen varsinaisen taimikonhoidon. Se saattaa olla hieman aikaisin näille männyille, jotka ovat silloin vasta 3-4 m pitkiä. Mutta haluan taimikonhoitaa koko alan samalla kertaa.
Varhaisperkauksen tein tuollaiseen 1600-2000 tainta hehtaarille. 3-metrisiä haapoja jäi n. 100/ ha. Lisäksi säästöpuiden (haapoja) ympärille jäi riistatiheiköt, yhteensä 3 h aukossa n. 2* 1 aari ja 2* 4 aaria.
Suurin osa taimista todellakin on kuusta, mäntyjä on yksi mäenrinne alle 0,5 ha ja sitten satunnaisia kuusten joukossa.
Harrastan metsänhoitoa eli en laske omalle työlle hintaa. Käyn mielelläni metsässä usein raivaussahan, oksaleikkureiden tai trico-suihkeen kanssa. Vaikuttaako se tähän optimointiin mitenkään? Eli mitä immeiset sanoo: tuppaassa pitäisi olla vain yksi mänty viimeistään 1m mitassa / 2 m mitassa / 3 m mitassa.
Joka tapauksessa harvennan tuppaan männyt tänä talvena vähintäänkin parin kymmenen sentin etäisyydelle toisistaan.
Korjataan muutama asiavirhe tuosta edelliseltä sivulta. Säätövoimaa on se kapasiteetti, jonka tuotannon määrää voidaan säätää lennosta. Tämä kriittistä, kun muistetaan että kulutus = tuotanto täytyy olla koko ajan tai muuten sähkön taajuus alkaa muuttua. Taajuuden muutos taas rikkoo laitteet. Ydinvoiman käyttöä kokeiltiin Neuvostoliitossa muutamia vuosikymmeniä sitten. Nimi Tsernobyl on tullut ikuiseksi tuosta kokeilusta.
Isot paperitehtaat ja varsinkin integraatit, jossa on sekä sellu että paperitehdas, ovat monesti sähkön nettotuottajia. Prosesseissa tarvitaan höyryä, joka täytyy tuottaa tehtaalla. Siinä samalla tuotetaan sitten sähköä. Suomen selvästi suurin kuluttaja on Tornion terästehdas.
Näyttää olevan kaasutus ja sitten fischer tropsch eli jo yli 100 v vanha tekniikka. Edellinen iso tämän tekniikan käyttö taitaa osua natsi-Saksan viimeisiin vuosiin.
Puutuomaksen ohje on hyvä, mutta ei alkuperäiselle kysyjälle. Hän on opiskelija ja saa siis tukea valtiolta. Toimeentulotuki tulee ilmeisesti tästä eteenpäin olemaan opiskelijoiden (asumis)tuki kesän ajalta. Toimeentulotukeen tulee omaisuusraja eli jos on noita metsiä yli 10 000 euron arvosta, niin ei saa toimeentulotukea.
Kannattaa olla varovainen varallisuuden siirrossa lapsilleen / lapsenlapsilleen.
Kiitos Lauri, Raivooja ja Gla,
Onko jollakulla käsitystä metsänhoidosta, jos noita ihan tavoitteellisesti kasvattaisi.
Pihlaja on valopuu? Mutta runko pitää olla varjossa? Voiko leikata? Onko kokemuksia hyvistä seuralaispuista, tuntuu että suomalaiset peruspuut ovat liian korkeita liian nopeasti pihlajan kasvukumppaneiksi?
Raitaa kannattaa pitää kohtuullisen yksirunkoisena ja antaa sen ottaa iso ala? Vaatii paljon valoa? Kuinka korkeaksi kasvaa eli pärjääkö peruspuille, jos on n. 5-8 m samankorkuinen kuin koivu, mänty?
Mitenkäs tämä kuvio menikään.
Sinulla on tila, hankintahinta / perintöarvo esim 100 rahaa. Metsävähennyspohjaa siitä tulee 60 rahaa. Myyt puuta tältä tai muulta tilalta, niin saat tuon metsävähennyksen tehdä.
Sitten siirrät tuon metsätilan osakeyhtiölle. Osakeyhtiön maksama hinta plus käytetty metsävähennys on luovutushinta ja jos se on enemmän kuin hankintahinta, niin maksat erosta veroa 30/32%
Eli edelläolevilla luvuilla jos olet myynyt (tältä tai joltakin toiselta tilalta) puuta ja käyttänyt metsävähennystä tuon 60 rahaa, niin nyt kun tilan metsäarvion arvo on 70 rahaa, niin maksat veroa 60 rahaa metsävähennys + 70 rahaa tilan luovutusarvo osakeyhtiölle miinus 100 rahaa eli tilan hankintahinta. Maksat siis veroa 30 rahan osuudesta tehdessäsi puljauksen osakeyhtiöön. Onko tämä parempi kuin maksaa sama vero joskus tulevaisuudessa metsäkaupasta verrattuna osakeyhtiön 20% veroon? Vai mitä en nyt ymmärrä / osaa?
