Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Itse käyn yleensä uuden metsäpalstan ostettuani ilmoittautumassa lähitaloihin. Kerron itsestäni ja saan kontakteja lähiseudun ihmisiin. Sitten kun tarvitsen jotakin, niin muutama soitto ja tekijä löytyy: metsäkärryä ajava naapuri, klapikone tekemään urakkaa, kaivinkone jne.
Uskaltaisin epäillä että siinä lähistöllä asuu 100 vuotta kylällä asuneita, jotka tietää millaisia isäntiä ja millaisia metsiä ympärillä on. Ja sitten vain soittamaan tai käymään: ”Moi, sain kontaktisi mattilan markolta. Sattuisitko tietämään olisiko joku kulmilla tekemässä harvennusta josta voisi ostaa muutaman traktorikuorman kuitupuita… ”
Yhdellä rantaniityllä kokeilu menossa. Laitoin syksyllä mansikkakankaan 1,5 m leveää n. 5 m välein rehevälle rantaniitylle.
Mansikkakankaan pitäisi tappaa rikkaruohot kasvukaudessa.
Ajatuksena on yhden kasvukauden jälkeen siirtää kangasta uuteen paikkaan ja istuttaa tuohon rikkaruohottomalle linjalle puut sellaiseen sarjaan n. metrin välein.
Alaa ei ole kuin n. 0,2 ha ja kaivurin paikalle saanti hävittäisi aika paljon kunnon taimia matkalta. Eikä heinäämisestä tuollaisella paikalla kuitenkaan pääse eroon.
Reali hyvä, jos ei ole ”juuri puuta myytäväksi seuraavan 20 v. aikana”, niin miten suuren kiinnostuksen ajattelin kenelläkään puufirmalla olevan pitää sinut tyytyväisenä?
firma pistää paukut sinne missä ne tehokkaimmin toimivat eli juuri nyt puuta myyvien hellimiseen
Jos meillä on suojeltuna jo 10-15 % metsämaasta (luonnonsuojelualueet ja 10-kohteet), niin paljonko on tarpeeksi?
Olen mukana, jos nostetaan tuloveroprosenttia 4 % kaikissa tuloluokissa ja tuolla rahalla ostetaan metsää suojeltavaksi. Tai aletaan maksamaan luontokorvausta niille metsänomistajille, jotka sitoutuvat päätehakkuun sijasta jättämään metsänsä käsittelemättä esim. 20 vuodeksi. Mutta en hyväksy, että omaisuuden suojaan kajotaan määräämällä miten omaisuutta saa hoitaa.
Pitää vielä kommentoida tuota Perkon ideaa heinien kurissa pitämisestä lampailla. Jotkut joulukuusen kasvattajat toimivat näin (terveisiä Fiskarsin suuntaan), mutta aitauksen kannattavuus ei taida toimia muilla kuin joulukuusilla.
Ja lampaat syövät muut kuin kuusen taimet.
Eikö kiinteistövälittäjä aina ole laskun maksajan edustaja. Eli vastuu on ostajalla omasta ostotarjouksestaan. Itse koen hieman epämukavaksi, jos arvion on tehnyt sama henkilö kuin on välittäjänä.
Ja jos ostaja sitten jälkikäteen on sitä mieltä, että tuli maksettua liikaa (ymmärtääkseni tämä aika tulee jokaiselle asunnonostajalle muutamia viikkoja/ kuukausia kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen) JA HALUAA LÖYTÄÄ SYYLLISEN, niin silloin välittäjä tietysti on sopiva kohde.
Ja jos tuo välittäjä on MHY:ssä palvelemassa, niin saattaa tulla vaikeuksia.
Itse olen maksanut tiloistani kovia hintoja. Mutta itse kannan vastuun eikä nämä kaupat vaikuta suhteeseen MHY:n väkeen.
Enemmän nyppii, kun ei vanhat jäärät halua tehdä asioita helposti eli tehdä kiinteiistökauppaa verkossa…
Nordea / kaupunkikonttori. Uusi laina metsätilan ostoon varsinais-suomessa 12/2020.
Tilan metsätalousarvo 65k, kauppahinta 100k. Vakuusarvoksi olisi ostettavasta tilasta kelvannut 50 % kauppahinnasta, mutta lopulta lainaraha oli niin kallista (1,6%-viitekorko eli 1,3%) että maksoin suuren osan käteisellä ja vakuuksien riittävyydestä ei jouduttu keskustelemaan.
Asiakkaiden löytämisessä minä tekisin seuraavaa. Ei kokemusta eli funtsi itse toimiiko..
1) Verkkosivut ja joku pro varmistamaan että ne näkyy googlen hauissa (ymmärtääkseni näissä vaikuttaa linkitykset ym..)
2) Yhteys alueelta juuri eläköityneihin MHY:n ja metsäfirmojen toimihenkilöihin. Toimesssa vielä olevat voivat välittää lihasta vaan firman / MHY:n pelissääntöjen mukaan, mutta kun on siirtynyt eläkkeelle niin edelleen tuntee ihmiset, tietää missä on rästejä, istutuksia jne, eli sieltä saattaa saada nimiä tai ko. henkilö voi puolestasi postittaa pientä korvausta vastaan ilmoituksiasi.
En usko suoramainontaan ilman osoitetta. Ne passiiviset metsänomistajat asuvat liian usein muualla. Toisaalta mainos kyläkaupan ilmoitustaululla voi tuottaa tulosta kesällä, kun metsänomistaja on sukunsa mailla mökillä tai mummolassa..
Metsälaki (tai no asetus) ei määrää istuttamaan yhtään tainta. Se määrää että 10 v kuluttua hakkuusta alueella täytyy olla eteläisessä suomessa vähintään 1500 yli 0,5 m korkuista tainta, joiden väli on vähintään 0,5 metriä.
Eli ihan vapaasti saa istuttaa vaan 1000 tainta, mutta 10 v. ajan täytyy antaa tulla vähän luonnontaimiakin, että tuo 1500 tulee täyteen. Sen jälkeen saa taas harventaa tuohon 1000 kasvatettavaan runkoon.