Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Tähän mennessä opittua 🙂
Kuuset eivät ole laatikoissaan kauniissa tasaisessa levyssä. Hyvä ajatus tehdä taimilaatikon sisällöstä pienempiä sulatusryhmiä ei ollut niin helposti toteutettavissa kuin toivoin. Mutta laatikon kylki auki, puukko pottien väliin ja vääntö niin yhden laatikon taimet sai kahteeen erään. Toinen puolisko jäi laatikkoon (kansi auki, kylki taiteltuna takaisin) ja toinen puolisko vakkaan, vatiin tms.
Jossakin tuli vastaan yksittäinen taimi ja sen potti tuntui jo vuorokauden taimitarhalla sulamiseen jälkeen pehmeältä.
Nyt kaikissa piharakennuksissa on taimilaatikoita leviteltynä sinne tänne jokainen laatikko erikseen, mahdollisuuksien mukaan pois lattialta.
Tänään pitää lähteä lapion kanssa vielä tarkastamaan istutusala. Lämmin kai maan ei tarvitse olla eli se saa tuntua kylmältä, mutta ei roudassa eli ei saa tuntua kovalta.
Illalla sitten kaikki taimet varmasti sellaiseen paikkaan, ettei mene enää pakkaselle. Ehkä ainakin vakoissa olevia hieman kastellakin.
Poika järjesteli menemisiään niin, että torstaina on istutuspäivä. Saa toivottaa onnea 🙂
-edit korjasin tuon juuttaan kirjoitusirheen tuosta sulatusryhmästä
Kiitokset, mukana oli todella hyviä ja hyödyllisiä vastauksia.
1) 8-14 astetta lämpöä. ei enempää
2) Ei taimia eikä varsinkaan juuria aurinkoon, mutta jos taimia saa levälleen niin sulaminen on nopeampaa
3) Varovasti veden kanssa, ettei turvepaakku hajoa
Mikä on studiojoukkueen arvio sulamisajasta, jos otan ensimmäiset taimet laatikoistaan pois ja laitan ne ilmavasti vakkaan / tomaattilaatikkoon sulamaan. Jos juuripaakun halkaisija on 50 mm, niin +10 lämmössä, kosteana kuvittelisi sen 36 h sulavan..
Poika on koululainen ja lakossa vaan tämän viikon – ja viikonloppuna menossa. Eli mitä ei saada tehtyä pian pojan kanssa, kaatuu kaikki minun päälle ensi viikolle 🙂
>Tiedä sitten kun maksan kaksinkertaisen marginaalin tuttuun rakennusurakoitsijaan verrattuna.
Rakennusurakoitsijan yrityslainaan verrattuna? Jäin vaan miettimään miten yrittäjän yrityslainan marginaali voisi olla asuntolainan tasolla… ?
Minkäslaiseen hintaan olette metsälainoja saaneet. Asunnoissa marginaalini on ollut 0,6%, mutta 15 kk sitten metsälainaan lykättiin 1,6%, 12 kk euribor, negatiivinen korko syö maksettavaa korkoa.
Minun vajaalla kokemuksellani
1) Jos MT-pohjalla ja maannousema ei kovasti vaivaa, niin voidaan poimia tukkipuita niin pitkään, kunnes joko kasvava puu on geneettisesti huonontunut tai taudit vaivaa (200v ?). Sitten uudistetaan avohakkuun kautta
2) Jos ollaan mäntymaalla, niin männikköä (tai koivikkoa) ei oikein saa uudistumaan varjossa eli tosi harvaksi pitää hakata ennen kuin saa uudistumista tapahtumaan. Kuuselle ei oikein kannata antaa uudistua. Jaksollinen sekametsä on minusta perusteltu, toki siellä voi olla yläharvennuskin mukana niin kierto hieman pitenee.
Itse olen kerran joutunut kantojen kanssa samantapaiseen tilanteeseen. Hakettaja kävi hakemassa eli ei maksanut mitään, mutta läjät häipyivät. Eli oppirahoja tuli maksettavaksi.
Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ei automaattisesti ole huono asia. Biodiesel, jota lisätään tavallisen öljyperäisen dieselin joukkoon, täytyy jotenkin tuottaa. Jos 25 % polttoaineista Suomessa olisi puupohjaista biodieseliä, niin se vaatisi 13 milj m3 puuta. Tällainen lisäkysyntä ei voisi olla vaikuttamatta puun hintoihin.
Kiitos kaikille vastaajille. En siis murehdi liikaa omassa metsässäni tekemiä korkeita kantoja.
Ja Anteeksi että kaappasin oman ketjuni uuteen asiaan. En halua missään nimessä saada palstan sankareita keskenään kinaamaan. Vaikka se ei ilmeisesti paljoa vaadikaan 🙂
Kuvio on vaihtunut. Nyt ollaan tekemässä ennakkoraivausta energiapuuhakkuun edellä. Konet tulee tod.näk kesällä.
Entäs mitä pitkät kannot vaikuttaa konehakkuuseen? Pystyyn jäävä puustokin on osaksi pienehköä. Ei siis mitään arvokasta tyvitukkia eli jos koneen koura tekee välillä 30 cm kantoa, niin ei kamalasti haittaa mua. Tuloa on enemmän kemerasta.
Mutta pysynkö urakoitsijan kanssa välilöissä, jos sinne jää 20-30 cm kantoa paljon?
Loppusyksystä 2020 nostin lainan N-pankista metsätilan ostoon. 1,6% marginaali, negatiivinen korko pienentää korkoa. Uusi laina lisäsi koko talouden velkaa n. 25 %, velan määrä uuden lainan jälkeen n. 25 % omaisuuden arvosta. Vakuutena sama kori kuin olemassa olevilla lainoilla eli oma asunto ja muita asuntoja. Ostettua metsää ei siis tarvinnut vakuudeksi. Muut vanhat (asunto)lainat 0,6% marginaalilla. 0,35 % marginaalin asuntolainat jo maksettu pois.
Kun muistaa, että metsälaina on pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa paljon riskisemmässä korissa kuin asuntolaina ja tällä hetkellä asuntolainassakin tuo 0,45 on hyvä suoritus, niin puu hastelijan ulostulon täytyy koskea useita vuosia vanhaa juttua.
– edit selvensin paljonko lainaa kokonaisuudessaan on eli uuden lainan jälkeen 25% omaisuudesta
Uusimman talouselämän 15.10.2021 juttu hiilikädenjäljestä oli mielenkiintoinen. Eli firmat alkavat myös pullistella paljonko heidän tuotteillaan voidaan vähentää hiilidioksipäästöjä.
Eli saha voisi laskea hiilijalanjälki 100 yksikköä, mutta hiilikädenjälki 150 yksikköä (korvataan betonia) eli olemme luonnon asialla..