Käyttäjän Normandy kirjoittamat vastaukset
-
Menikö oikein? Ote ylempää..
Metsien **käyttöä** ei kannata lisätä niinkään meillä, vaan muualla pohjoisella havumetsävyöhykkeellä niillä Pohjoismaiden ulkopuolisilla alueilla, jotka ovat nyt alisuoriutujia ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Auttaisiko asian esittämistä pilkkominen osiinsa?
1) Puuston poistaminen: Molemmissa hakkuutavoissa tapahtuu tätä. Sen seurauksena varastoitunutta hiiltä poistuu metsästä. Toisessa poistuminen tapahtuu kerralla ja toisessa tasaisin väliajoin.
2) Maapohjan muokkaaminen: Jos on tehty avohakkuu, niin maa muokataan, jotta uudistuminen olisi mahdollisimman varmaa. Jatkuvassa kasvatuksessa (jos ei ole kuusikko) voidaan tehdä, mutta lievempänä. Maapohjan muokkaaminen voi vaikuttaa maaperään sitoutuneen hiilen vapautumiseen.
3) Uudistaminen: Avohakkuun yhteydessä pitää lain mukaan tehdä. Istutamalla / kylvämällä hallitaan pääpuulajia ja jossakin määrin sen geneettistä perimää. Jos ei hoideta taimia, tulee eteläsuomessa ryteikkö. Jatkuvassa kasvatuksessa merkittävä riski eli luontainen uudistaminen vaatii, että kaikki loksahtelee paikalleen: Siemenen laatu, mihin se päätyy, onko puulaji sopiva, selviääkö taimi kilpailusta. Jos luontainen uudistaminen epäonnistuu, jää metsä helposti harvaksi eli vajaatuottoiseksi.
4) Puuston kasvaminen: Molemmissa tavoissa tapahtuu. Puun kiivain kasvu tapahtuu nuorella puulla, joka on optimaalisissa olosuhteissa esim. valon, ravinteiden ja veden suhteen. Avohakkuun jälkeen nämä pystytään paremmin järjestämään puille. Jatkuvan kasvatuksen yhteydessä nuoret puut kilpailevat vanhempien ja isompien puiden kanssa, joiden kasvu ei usein ole enää niin kiivasta.
Maaperän hiilinielun pieneneminen avohakkuun vaikutuksesta jää käsittelemättä. Se on usein kuultava argumentti, joten jotakin pitäisi sanoa.
Mitenkäs se nykyään on, onko olemassa ”vapaita” glyfosaattitorjunta-aineita vai vaatiko ne kaikki nykyään kasvinsuojelututkinnon?
Ihmettelin kun kuluttajamyynnissä oleva roundUp ei ole enää glyfosaatti..
Tuo linkki yhdistystoimijoille on hyvä, mutta ei täysin relevantti. Yksityistielain mukaan tiekunta on tilitysvelvollinen, ei kirjanpitovelvollinen eli kirjanpitolaki ei sido tiekuntaa.
Mutta jos kokouksessa esitetään erikseen tilitykset 2018, 2019, 2020, 2021 niin tietysti lausut jokaisen erikseen. Jos taas esitetään 2018-2021, niin lausut noista kaikista neljästä vuodesta yhdessä.
Ja sitten asian vierestä eli asuntoyhtiöt: Hallinto eli esimerkiksi sopimukset ovat hallituksen asioita, eivät yhtiökokouksen asioita. Mutta jos hallitus ei ole kilpailuttanut merkittäviä töitä (useita % taloyhtiön vuotuisista tuloista), niin se on toiminut väärin ja siitä pitäisi huomauttaa vähintäänkin tarkastuspöytäkirjassa. Jos pienehköä asuntoyhtiötä hoidetaan ”tarkasti” ei suuria rahapuskureita ole. Silloin esimerkiksi korjaukset näkyvät nopeasti vastikkeessa. Se ei automaattisesti ole virhe.
Käsi kädessä tiekokouksen kulun kanssa eli halutaanko siellä hyväksyä jostakin syystä joka vuosi erikseen vai talous ja tilitykset 2017-2021. Kumpikin on mahdollista, koska tienhoitokunta ei ole kirjanpitovelvollinen, vaan tilitysvelvollinen.
lisää merkintöjä sulamisesta
Heti mökilletulon jälkeen (Pois pakkasta + 20 tuntia) pienempiin ryhmiin vakkoihin jne laitetut taimet olivat tasaisessa +10-+12 lämmössä sulivat helposti vuorokaudessa.
Koko laatikot liiterissä (levitettynä jokainen erikseen, kansi auki) eivät ole vielä sulaneet 20 h pinossa ja 48 h levitettynä. Lämpötila on ollut +10-12 päivälämpötilaa ja 0-+3 yölämpötilaa. Kulmista ja päältä saa kuitenkin jonkin verran sulia taimia eli jos kovasti polttelisi, niin jotakin istutettavaa saisi, mutta hankalasti.
Yhteenvetona yksi ylimääräinen käsipari ei tehnyt istuttamisesta kannattavaa, koska jokaista taimea joutui monta kertaa erikseen käsittelemään – laatikosta vakkaan sulamaan, sulamisen varmistaminen, sulien taimien etsimistä laatikoista jne. Seuraavalla kerralla odotan niin, että taimet rauhassa sulavat laatikoissaan ja menen istuttamaan vasta, kun saan keskittyä istuttamiseen eikä säätämiseen.
Nyt on taimet olleet sulamassa n. 30 h ja mulla mökillä n. 10 h.
Lämpötila vaan +7 astetta. Mitään ei oikeastaan tapahdu. Taimet jotka ovat pienempinä erinä vakoissa jne alkavat hieman paremmin irtoamaan toisistaan.
Kokeilin paria pientä satsia uittaa n. 2 min tuollaisessa +10 asteisessa vedessä. Sain kaikki huonot puolet (= turvepaakku alkoi pohjasta hajota) enkä mitään hyviä puolia (tuohon jäässä olevaan, kaikki yhteen liittävään pintakerrokseen ei tapahtunut mitään.
Istutusalue on roudaton, mutta maa on kyllä kylmää.
Tähän mennessä tiivistäisin tarinani näin.
1) Käy kokeilemassa lapion kanssa istutusalalla tuntuuko jo nyt istuttaminen hyvältä idealta. Jos kyllä, niin taimien sulamista voi kiihdyttää seuraavasti
2) pilkkomalla laatikon 90 kpl:n klönttejä pienemmäksi – aina 6 h välein voi ihmetellä josko saa vielä pienemmiksi klönteiksi
3) tod näk lämpötila vaikuttaa paljon eli +14 tod näk sulattaa moninkertaisella nopeudella kuin täällä nyt oleva +7.
4) Levittämällä laatikoita niin, että jäiset keskittymät ovat mahdollisimman pieniä. Kantopannat pois, joko torneja tai laatikot ihan oikeasti levälleen pihalle tai varastoon. Vielä paremmin jos saa taimia muuallekin kuin laatikoihin
Huomenna on + 13 eli sitten voi tapahtua enemmän. Mutta otin opikseni – en tule toistamaan tätä harjoitusta 🙂
Dokkaan tänne kokemuksia, jos vaikka joskus jollekin on hyötyä.
Taimet on nyt olleet pois pakkasesta n 24 h ja siitä meidän mökillä n. 6 h.
Yksinään olevat potit tuntuvat sulilta puristettaessa.
Sen sijaan kaikki 6 h sitten toisissaan kiinni olleet ovat edelleen kaikki jäätyneitä toisiinsa. Taimipottien pohjat tuntuvat sulilta, mutta yläreunassa on ainakin parin sentin paksuinen jääkerros, joka pitää taimet yhdessä. Olisiko niin, että taimet on kasteltu ylhäältä päin juuri ennen pakastamista?
Taimia on nyt hankalampi irrottaa toisista (koska alaosa antaa periksi ja taimien tyvistä ei uskalla niin paljoa sorkkia).
Vaikuttaisi siltä, että pahvilaatikossa kuuset sulavat hitaammin kuin vadissa / vakassa. Jota odottaisikin, kun pahvi kuitenkin vähän eristää.
Lämpöä täällä saviseudulla on nyt vain +7 astetta eli lämpimämpääkin saisi olla.
Hyvät meidän radion kuuntelijat, päätän raporttini täältä tähän.
Tämä ei varsinaisesti asiassa auta, mutta mites aloittaja oli alun perin tämän operaation suunnitellut? Taimia tilatessa tiedossa, että homma toimii vain jos poika aloittaa keväällä lakon? Jännältä kuulostaa.
Saan aika vapaasti suunnitella palkkatyöni. Eli olisin pitänyt palkattomia vapaapäiviä myöhemmin toukokuussa istutusta varten. Mutta nyt kun on työvoimaa tarjolla, niin sitä kannattaa hyödyntää -> soitto taimitarhalle, he ja minä tekee sen mikä on mahdollista ja nyt sitten uskotaan että torstaina päästään istuttamaan.