Käyttäjän Niko kirjoittamat vastaukset
-
Ai ei ole Päijänteen tytön oletusta. Lue Taneli noita viestejä, ennekuin kiilusilmäisesti puolustat hengebnheimolaistasi. Olethan siis samaa mieltä tästä lumikkohypoteesistakin, koska eri mieltä olet vain susista.
”Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.”
Edelleen, keneenkähän hän viittaa ”lumikkohypoteetikolle käy köpelösti”? Arvaatko Taneli?
Onko kysessä jopa kirjoittajan mittapuulla pienehkö piilotettu uhkaus? Miten käy köpelösti? Kenen toimesta käy köpelösti?
Taneli,
Pahoittelen epätarkkuuttani. Syy on vaimoni: hän sanoo joskus että on ”maininnut asiasta minulle tuhat kertaa..” Vaikka oikeasti viisi kertaa. Ei siis suinkaan 10 vuotta, vaan 7-8 vuotta. Asia siitä ei kuitenkaan hirveän paljon muutu.
Hyvä että viestität hänelle suoraan. Kylllä hän ne lukee, vaikkei vaikutusta näykään. Eikä ole miestä vastaamaan. Toivoisi, että nimim. Puun takaa olisi myös huolestunut palstan tilasta. Hänelläkin lienee yhteystiedot. Keskustelupalstan älymystöltä, nimimerkeiltä Suden Jälki ja ajalkanen ei kannattane pyytää.
Korrektius? Ok, saatoin olla epäkorrekti nimimerkkiä kohtaan. En tunne miestä, eikä hän minua. Epäkorrektiuteni kohdistuu hänen kirjoituksiinsa ja niistä muodostuneeseen käsitykseen nimimerkin toimintatavasta. Onko se kuitenkin vähän lievempi ”rikos”, kuin epäkorrektius oikeita ihmisiä kohtaan (Huitu, Tiirola, Kotro, Henttunen… muutamia mainitakseni)? Osa noista vainoamisista täyttäisi luultavasti rikoksen tunnusmerkistön mutta se on tietenkkin asianomistajien asia. Entäs nimim. AC:n korrektius muita kirjoittajia kohtaan? Onko se ollut mielestäsi kunnossa viime vuosina?
Ok, näitä ei ole kenenkään pakko lukea. Ja pitää itse pyrkiä löytämään uusia avauksia ja näkökulmia, sekin on totta. Mutta onko Taneli samaa mieltä siitä, että jos jokaisen lohkon 15 ensimmäistä viestiä koskee samaa myyrä-henttos -asiaa niin se vähän tuppaa keskusteluja latistamaan? Siihen suuntaan ollaan kuitenkin toistuvasti menossa.
.
Olen Glan kanssa samaa mieltä periaatteesta. Kysymys on kuitenkin, ainakin tuon linkin mukaan, aika marginaalinen. Toisaalta tässä taloudellisessa tilanteessa käännetään vieläkin pienempiä kiviä saästöjen etsimiseksi.
Tuosta jutusta ei käy oikein selvästi ilmi, että millaiset kustannusvaikutukset toisi tukien palauttaminen v. 2012 tasolle.
-enimmillään 850 henkilötuovuotta
-vaihtotaseen vaikutus 53 milj.http://www.verkkouutiset.fi/talous/kivihiili_puu_lauhdesahko-9200
Mennään kyllä aika kaukana metsäisistä asioista. Luin saman jutun aamulla, ja lainaan artikkelia vähän laajemmin.
HS ma 14.10.2013 s. A20
suora lainaus:
Suomi on 30 vuoden mittaan tukenut Nicaraguaa suoraan yli 250 miljoonalla eurolla. Jos järjestöjen kautta annettu tuki ja edustuston kulut lasketaan, summa voi olla puoli miljardia.
Vuonna 2012 Suomi päätti karsia Nicaraguan kummpaneidensa joukosta.
Nicaraguaa johtaa itsevaltaisin ottein sandinidtipresidentti Daniel Ortega.
Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) nimesi Nicaraguan politiikan keskeiseksi syyksi lopettamispäätökseen. Tätä artikkelia varten Hautalaa ei ollut mahdollista haastatella hänen erojupakkanasa vuoksi.
Edellisen kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk.) ei puolestaan halunnut vastata HS:n haastattelupyyntöön.
PROPEMCE (epäonnistunut hanke, jota raportti käsittelee) käynnistettiin Väyrysen ministerikaudella 2007-11. Ohjelma tarpoi vaikeuksissa heti alussa.
Suuret hallintokulut juoksivat Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa kolme vuotta, ennenkuin mitään päästiin toteuttamaan kentällä. Mittavaista ongelmista huolimatta ohjelmaa ei keskeytetty.
(lainaus päättyy)
Lisäys: Tämä kirjoitus alla liittyen 6tukin sinänsä aiheelliseen huoleen tuontipuusta, aiheelliseen puuntuotatjan näkökulmasta.
Vuonna 2012 tuontipuun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä oli 14 prosenttia, kun se aiempina vuosina on ollut yli 20 %.
Kantorahatulot yhteensä Suomessa v. 2012 olivat 1,7 miljardia euroa.
Jos tuontipuu v. 2012 olisi pystytty kokonaisuudessan korvaamaan kotimaisella (tuonnin suurimmat lajit perinteisesti koivutukki, koivukuitu). Olisi kantoraha näin lievästi mutkat oikoen ja teoriassa ollut 1,7 miljardia x 1,14 = 1,94 miljardia.
Kantorahaa jäi Suomeen v. 2012 tuontipuun takia (teoriassa ja mutkat suoriksi oikoen) saamatta 240 mijoonaa euroa. Se onko se huikea summa vai ei, on ainakin osittain, subjektiivinen näkemys. Esim. UPM:n liikevaihto v. 2012 oli n. 10,5 miljardia.
Kuitupuunkasvattaja ym.,
Googletin kansallisen metsäohjelma 2015. Uudempaa ei sattunut tuohon hakuun, jos uudempaa onkaan tehty. Käytin kursorista lukutapaa, ja pohdin samalla tarvinneeko tarkemmin tutustuakaan.
Kovin pyöreitä, jopa pallomaisia, on tavoitteet ja konstit: ”edistetään”, ”kehitetään”, ”pyritään”, ”lisätään”, etc. Konkretia jää piiloon, mutta onhan noilla sivuilla kivoja kuvia.
Ei tämä metsäklusteri ihan toivottomassa tilanteessa ole, mutta on tässä aika pitkään uusia merkitsevän kokoisia innovaatioita odoteltu. Bio-puolella on kovat odotukset, mutta ei ole tainnut ainakaan vielä, ihan huiman kovaan liitoon lähteä sekään.
Mutta keitetään sitten sitä sellua ja sahataan lankkuja.
Kaatajan kysymykseen tyssää myös minulla.
OK, karttaohjelmia saa ja rajapyykkejä voi etsiä. Varsinaisia metsäsovelluksia ei taida pahemmin olla. Metsäsuunnitelmasta saanee, tai ainakin kohtapuoliin, jonkun varsinaisesta PC-ohjelmasta kevennetyn version puhelimeen. Vaikea sanoa mitä lisäarvoa se tuo, jos ylipäätään tuo.
Hiluxin aloitukseen vielä sen verran että mitä se puhelin voisi edes puuston arvioinnissa tehdä? Jollain tutkasysteemillä mitata ppa:ta, voi olla kehitystyö vielä aika kaukana.
”Täsmällisesti sanottuna sinun jä jälkeläistesi etua se palvelee. Sinä puuntuottajana saat paremmin ja paremmalla hinnalla puusi kaupaksi, kun ylitarjontaa puusta on vähemmän.
Kansantaloudelle tuo asia on tietysti iso tappio. ”Tässä aletaan lähestyä asian ydintä. Edelleen voisi jatkaa, että mikä kansantaloudellinen tappio? Jos kaikki Suomen metsät olisi tehokkaassa puuntuotannossa, minne ne kaikki puut vietäisiin? Nytkin on hakkuusäästöä vaikka kuinka ja lisää tulee.
Kun Suomen metsien kasvu joka ikinen vuosi on nyt 2 x suurempi kuin käyttö, voisi kuvitella että on aivan yks´hailee uudistamisevelvoitteiden kanssa. Olipa firman metsä tahi yksityinen. Hankala sitä uudistamisvelvoitetta on ollut perustella enää pitkiin aikoihin kansantaloudellisilla syillä. Se, että tekeekö yksittäinen metsänomistaja (firma tai yksityinen) mitäkin, tai on tekemättä mitään, uudistamisen kanssa on tässä tilenteessa perustellusti ihan oma asia, ainakin kansantalouden kannalta.
Iltalukemisto:
(Noista linkeistä täytyy ottaa mahdolliset välilyönnit pois.)
http://www.helsinki.fi/~korpela/tkk.html
http://www.forestcalc.com/ForestCalc_Ohjeet_1.pdf
http://users.tkk.fi/korpela/maa20335_2.html
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff99/ff991039.pdf
http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Raportti/Raportti_035.pdf