Käyttäjän Niko kirjoittamat vastaukset
-
Petri,
”Sekapuuston vaikutus kuusen lahoisuuteen. Aikaisempien selvitysten mukaan sekapuuston vaikutus on vähäinen, ellei sen osuus varttuneessa kuusikossa ole vähintään 20-30 %.”
Lähde: Metlan hanke 3234
Ja jatkokysymys kuuluu, että vaikka se olisi tuo 20-30%, niin onko se vaikutus sittenkään merkittävästi enemmän kuin ”vähäinen”.
ML:n etusivulta (Laki tuli voimaan…)
”Metsänhoitoyhdistyslain muutokset tulevat voimaan 2015 alussa, mutta metsähoitoyhdistysmaksun keruu loppuu jo ensi vuoden alusta. ”
Tuon voisi tulkita kyllä niinkin, että ei enää kerätä 2014 alussa.
Aika moinen munkki kävisi Hiluxille jos uusi tuoli työntäisi nuo takaisin. Mutta luontohan on ihmeitä täynnä.
Entäs kunnon putkitunkilla kokeilet kammeta ne suoraksi ja sitten haarakepeillä tuet ne joka puolelta ja laitat kiviä painoksi juuripaakun päälle?
Jos ei muuta niin saahan siihen rojektiin tupakkaa kulumaan ja on närhille ohjelmanumeroksi.
Mitä tätä enää enempää tutkimaan, tuossahan tämä alkaa olla ns. pähkinänkuoressa, SJ:n analyysoimana:
##
Puun rakenne vaikka koivulla on kuin verisuonet. Mahlaan joutuessaan se kadottaa itsensä, joten sisään ei pääse kukaan.
…
Uskokaa pois. koivu ei tiedä asiasta mitään. Se elää vaan niillä resursseilla, jota sille on annettu.
Se ei kasvata lehtiään ihmisten iloksi, vaan omaksi.
##Muutama jatkokysymys kuitenkin heräsi, kuten keskustelupalstan henkeen kai kuuluukin:
1. Joutuuko se koivu sinne mahlaan? Vai verisuoni? Olipahan kysymyksessä kumpi vaan niin kun se ”kadottaa itsensä”, häviääkö se samalla myös meidän ihmisten havaintomaailman ulkopuolelle?
2. Mihin perustuu tietosi tai havaintosi siitä että koivu ei muka tietäisi olevansa koivu?
3. Koivun lehdet ovat hyvin tarpeellisia esim. saunavastassa/-vihdassa, kummin vaan. Joten kyllä se koivu kasvattaa niitä lehtiä myös ihmisten iloksi. Saattaa toki tehdä sen tietämättään, (ks. kohta 2).
Lisäys: Toivotatvasti löydät työpaikan. Kannattaisi kysyä esim. jostain metsäntutkimuslaitokselta tai vastaavasta.
Anton avautuu:
”..(Noita aikasarjoja lumikkohypoteetikot pelkäävät enemmän kuin ruttoa, tosin minua pelkäävät sitäkin enemmän).”Jep. On niillä hypoteetikoilla varmaan pelkoakin seassa siinä tunteiden kirjossa, ehkä 5-6%. Se johtuu luultavasti siitä että Anton kertomansa mukaan pystyy ”tappamaan ihmisen alle kahdessa sekunnissa paljain käsin”. Kyllä siinä saattaisi pelonsukuinen tunnetila mieleen hiipiä.
Se loppu 94-95% saattaa olla huvittuneisuuden tunnetta. Aikasarjat on varmaan komeita ja vuosilukuja ja myyrähavaintoja on siellä innokkassti rastitettu. Kuten Antonin poika ansiokkaasti on ”isäänsä” valistanut tälläkin palstalla lukuisia kertoja, taitaa ne havainnot olla vaan vähän kevyen sorttisia. Jopa niin kevyitä että niitä ei voi kannata laittaa minnekään näytille. Ansiokasta tietenkin sinällään että harrastuneisuutta riittää.
Tässä on vähän vaikea pysyä mukana, että joko se ”pyövelin kirves” heilahti vai onko se heilautus vielä tulossa. Kohta vissiin 8 vuotta on odoteltu, mutta ei taida tolkkua tulla.
Enemmän kuin nuo pelottavat aikasarjat, minua kiinnostaisi se Yellowstonen viimehetken tilanne…;)
Tuossa abietiksen Talvivaara-esimerkissä voidaan ottaa yhtymäkohta otsikkoon.
Luulen, että silläkin suunnalla on riittävä määrä ympäristöviranomaisia. Jos ei ole asiantuntemusta nin täytyisi konsultoida. Olipa ne sitten kunnan listoilla tai ELY-keskusksen listalla. Lakejakin voi olla ihan riittävästi tuon aihepiirin ympärillä, se lain valvonta ja määräysten tulkinta on tainnut vain pikkaaseen ontua.
Jos ympäristöluvassa määritellään että kaivos X saa juoksuttaa 10 yksikköä/vrk jotain haitallista ainetta luontoon ja juoksutus on 1000-kertainen, ei vika ole luvassa. Vika on ensisijaisesti toimijassa X, ja lisäksi valvovassa viranomaisessa. Ei ole otettu vastuuta.
Ymmärrän kyllä, että nuo viranomaiset toimivat aika moisessa paineessa tuolla yhdestä Suomen kovimmista työttömyysalueista. Mutta kun se työttömyyskäään ei voi olla syy noiden määräysten valvonnan laiminlyömiselle.
Tuolla saattaa kietoutua elinkeinopolitiikka, politiikka ja ympäristönsuojelu ihmeellisellä tavalla ja usein ympäristöpuoli jää noissa kilpailuissa myös häviölle. Vaikka noita raflaavia esimerkkejä ympäristöviranomaisten terrorista (tyrmätään järkevä hanke yhden koppakuoriaisen takia) on myös Suomen maalta löydettävissä.
Onko niitä kohonneita saastearvoja jo oikeasti mitattu Savon vesistä vai heititkö ajatuksen ns. perstuntumalta?
Anton:
”Puu on tämän maan ainoa strateginen voimavara.
Vain typerä ja yksinkertainen pässinpää sepustelee tuollaista kuin tuossa edellä borrelioosinsyömä parivaljakko (borrelioosi on kupan serkku; pehmittää ensiksi yläpään).”Kiitos yllättävänkin asiallisesta vastauksesta, Parahin Anton.
Tutkimus/tilastotieto ei tue väitettäsi ”puusta maan (Suomen) ainoana strategisena voimavarana”. Ei ole tukenut enää pitkään aikaan.
Suomen metsäteollisuus tuottaa noin 18 % Suomen teollisuustuotannon arvosta ja noin 16 % Suomen teollisuuden työpaikoista. (Lähde: Tilastokeskus)
Suuntahan on ollut koko ajan loivasti aleneva.
Ymmärrän kyllä, että Sinulla on olemassa tähänkin asiaan parempi (mutta salainen) tieto mappiesi kätköissä. Metsä voi olla sinun talouden kulmakivi. Se vaan ei tarkoita sitä että se olisi välttämättä Suomelle sitä.
Ystäväsi Niko
Nopeasti silmäiltynä ainakain Gla kirjoittaa tuolla ”hyvästä hoidosta” lakiin kirjoitettuna. Hyvä, sihen ”hyvään hoitoon” varmaan suurin osa tämän palstan lukijoista kiinnittää huomiota. Omaan taloudellisen etunsa takia.
Laki on kuitenkin se yhteiskunnan ohjauskeino ja näkökulma asiaan.
Onko yhteiskunnan kannalta perusteltua määritellä lakiin noita vakiintuneita taimikoita ym. tilanteesa, jossa pari vuosikymmentä taaksepäin ja muutama vuosikymmen eteenpäin (ajat stetsonista) on tilanne, missä vuotuinen kasvu ohittaa kaksinkertaisesti (kerroin stetsonista pyöristettynä) vuotuisen käytön?
Ne huonosti hoidetut ja hoitamattomatkin kasvaa kuitenkin jotain ja jonkin verran tulevina vuosikymmeninä. Luonto harventaa niitäkin rääseikköjä pikkuhiljaa.
Onko enää pitkään aikaan yhteiskunnan (lainsaatäjän) huoli puun riittävyydestä ollut perusteltua?
Edit: yksi ollut pois
Aukustin linjoilla. Saahan sitä MHY:kin kanssa asioida jos itselle ei ole merkitystä onko metsätalous kannttavaa tai ei.
Itselläni menee aika harvakseltaan puuta myyntiin mutta kerralla sitten yleensä tuhansia kuutioita. Olisi aika hankala perustella itselle koko touhun mielekkyyttä, jos vaikka vain kerran kävisi linkin kertomalla tavalla. Epäluotettevana yhteistyökumppanina MHY on itselleni liian iso riski kokeiltavaksi.
/Uutiset/1194776770781/artikkeli/
lahes+14+000+euron+puukaupasta
+jai+kateen+255+euroa.html