Käyttäjän näre kirjoittamat vastaukset
-
Okei, mennään ajassa eteepäin. Ensimmäinen päätehakkuu on tehty haapojen osalta. Olkoon aikajakso mikä tahansa. Uutta kasvua alkaa pukkaamaan juurivesoista, joita lienee tulossa ”miljoona”/ha. Mikä on metodi niiden osalta. Sinne viidakkoon täytyy mennä raivaussahan kanssa, jotain valintaa siellä on väkisinkin tehtävä. Ei sellaista fakiiria konekuskeissa olekkaan, joka menisi sen ryteikön selvittämään aivan normaalitaksoilla. Hintoihisa tulee jatkossa sekin toisen sukupolven kasvuunsaattaminen. Onko mitään ajatusta toimenpiteiksi edes olemassa, vai pelkkiä unelmia vain.
Tuosta puunkasvatuksen kannattavuudesta vielä. Kun haavasta saa 80% eh.kuusikuidun hinnasta entiseltä ML:ltä, niin kuinka hyvin se kannattaa nyt laskevilla kuitupuumarkkinoilla. lähes ilmaiseksi ne menee Elon laskuopin mukaan. Pitäisi olla pinta-alat satoja hehtaareita haavakasvatuksella, niin sitten siitä ehkä jotain voisi jäädäkkin viivan alle.
Taas puhelee läpiä päähänsä tämä haavankasvattaja. Laatutukista nimenomaan saa parempaa hintaa kenellä sitä on kasvatettu laatua silmälläpitäen. Esim. mäntypylväästä saa huomattavasti parempaa hintaa kuin normaali sahamännystä. Puhumattakaan laatutyvestä männyn ja koivun osalta. Sorvikuusestakin saa sahapuuta paremman hinnan. Haavasta saa sen minkä saa, oli laatu mitä tahansa. Aivan outoja tarinoita saa tältä mieheltä lukea jatkuvasti, ikäänkuin ne olisivat koko maan kattava totuus ja niihin olisi uskominen.
Syyskuun toinen viikko oli se 2010 istutus. Karkea moreenimaa on pohja. Muista sen mätästyksen hyvin vielä sen vuoksi, koska kaivinkonekuski oli n.parikymppinen kaveri. Luulin, että tuosta ei tule mitään, mutta kuski teki loistotyön. Mikään nurkka ei jäänyt tekemättä. Eli paljon on muokkauksestakin kiinni onnistuminen.
On kokemusta syysistutuksesta. Viimeksi istutettiin 2010 syksyllä n. 2ha mätästettyyn omt pohjaan ku-taimet Etelä-Savossa. Pari viikkoa sitten kuljin alan läpi. Lähes 100% onnistuminen näytti olevan kuusten osalta. Raudusta oli myös tullut kiitettävästi luonnosta. Heinääkin näkyi tulleen, mutta en heinää, koska taimet näyttää pärjäävän mainiosti heinikossakin. Taimet tulivat Joroisista.
Hintatarjous näkyy olevan kohtuullinen ainakin havutukilla meilläpäin. Uutena hyvänä juttuna on UPM:llä kuusitukissa uusi katkontamitta 3.95m.-5.5m, latva 16cm. Ei vielä kauppaa kuitenkaan.
Havupuu (kuusi ja mänty) kelpaa tulevaisuudessakin ostajille ja jalostajille satavarmasti. Paperi, sellu, vaneri , sahatuotteet onhan näitä havupuun käyttökohteita ja lisää keksitään koko ajan. Tuollaiset haavanrupelot ovat vain hetken huumaa, eikä ole mitään jatkuvuutta ja varmuutta ole koko kasvatuksessa. Jos se yksi ainoa ostaja jostain syystä katoaisi markkinoilta, jäisi haavanrupelot lahoamaan tikan pesäpuiksi.
Aloittaja on harvinaisen oikeassa. Tunnelma palstalla on kuin kepun tupa-illoissa ennen vanhaan. Kaikki nyökyttelevät hyväksyvästi asiaan kuin asiaan, eikä oikeaa railakasta keskustelua näy enää syntyvän mistään aiheesta. Mhy on saanut olla rauhassa kolossaan, muistaako sitäkään enää kukaan. Pikkuhiljaa homehtuu tämä palsta kuten vanhaltapiialta se yksi paikka.
Siis 23v. kuusikko. Pystyssä tällä hetkellä 320m3/ha. Kerran harvennettu, ja saatu siitä 60m3 kuitua ja rankaa. Puun takaa kertoi 25.8. 2012. ”Kinesin” ennätyskirjaan tuolla pääsee.
Olisihan melko yksitoikkoista katsella jotain haaparupelikkoa, ilman vaikkapa muutamaa kuusta joukossa antamassa monimuotoisuuta siihen viidakkoon.