Käyttäjän Naava kirjoittamat vastaukset
-
Koneviestin sivuilla olevalla videolla kerrottiin muistaakseni niin, että taimikonhoidossa tuo olisi vähän hitaampi kuin perinteinen raivurilla. Muilla työlajeilla eroa nopeudessa ei käytännössä huomaa. Minä en ole ammatiltaan metsuri joten en uskalla ottaa urakkavauhtiin kantaa. Taimikonhoidon nopeudessa ero tulee siitä, kun reppuraivurin työskentelysäde on käytännössä 90 astetta edestä vasemmalle kun taas perinteisessä säde on huomattavasti laajempi. Tuon saman voitte todeta esim. harjanvarrella kun otatte saman otteen kuin reppuraivurin aisasta ja yritätte kääntää harjankärkeä oikealle. Vasen käsi toppaa etumuksen seutuville. Taimikonhoidossa laaja työskentelysäde on eduksi. Korjatkaa jos olen väärässä sillä en ole ammattilainen :).
Pusikoituneissa kohteissa tuo on todella näppärä kun ei ole leveä raivaussahan kahva haitolla ja tuolla voi yhdeltä seisomalta sahata suht laajan alueen. Vertaa nyt pusikossa liikkumista esim. harjanvarsi vs. lumikola (perinteisen raivurin kahva). Eli liikkuminen on monessa paikassa helpompaa ja ulottuvuus parempi kuin perinteisellä sahalla. Eteen/taakse liikkuminen vähenee joka vähentää epätasaisella alustalla kompastelua.
Jalkojen käytön muutos on yllättävän suuri. Tuolla värkillä terän liikuttelu eteen/taakse voidaan tehdä myös käsillä. Askelia eteen tai taakse ei välttämättä tarvitse joka tilanteessa tehdä niin kuin perinteisellä raivurilla. Möykkelikköisillä alustoilla tuosta on iso etu. Uskallan kuitenkin luvata, että ennen kuin oppii hyödyntämään kannatushäkkyrää kunnolla, niin ainakin ensimmäisen päivän jälkeen tietää tehneensä käsillä jotain :).
Löytyykö Taneli jostain päin nettiä tuohon saatavat lisävarusteet? En ole vielä enemmälti tutkaillut sen puolen tarjoomaa. Koneviestin testin yhteydessä törmäsin pensasleikkuriterään joka ainakin videon perusteella näytti toimivan heinäyksillä. Sille minulla tulee tarve, mutta hinta ei ole vielä selvillä. Muista lisävarusteista minulla ei ole tietoa.
Olen samoilla linjoilla, että tämä on varteenotettava toinen raivuri perinteisen raivurin rinnalle. Tämä ei korvaa joka tilanteessa perinteistä raivuria, mutta tämä on hyvä kampe täydentämään niitä hommia joita ei perinteisellä raivurilla voi tehdä. Eli ensimmäinen raivuri ehkä perinteisen mallinen ja toiseksi sahaksi reppuraivuri.
Minä maksoin omasta sahastani 880€ eli alle tonnin nuo saa kaupasta.
Jatkoa Tanelille…
Sama rankojen keruu harrastus minullakin on eli polttopuut tulevat käytännössä ennakkoraivauksilta. Aisaaminen onnistuu tuolla ok. Kyllä sillä ylittyy 3 metriin, mutta kovin montaa tankillista ei varmasti jaksa kurkotella. Joka tapauksessa nopeuttaa polttopuun keräämistä kun ei ensin tarvitse perinteisellä raivurilla kaataa ja lähteä sitten toiselle kierrokselle moottorisahan kanssa.
Kannatushäkkyrästä vielä, että ohuiden runkojen kanssa se on oikein hyvä peli kun riu’ut ei kaadu päälle vaan jää häkkyrää vasten. Siitä ne saa hallitusti kaadettua haluamaansa suuntaan, tuon tarve korostuu pusikoituneissa kohteissa. Lisäksi tuossa on tuunaajalle myös se mahdollisuus, että kesällä voi ripustaa sen päältä roikkumaan sänkyjen päällä käytettävän sääskiverkon. Eipähän ötökätkään sen jälkeen häiritse :).
Vieläkään en ole katunut hankintaa vaikka nyt olen sahannut 16 tankillista. Minun veikkaus on, että vuoden parin kuluttua tuo on jo suht yleinen kampe. Käyttökokemusten puute mietitytti minuakin, mutta riskin otto näyttää kannattaneen ainakin minun tarpeita ajatellen.
Kyselyt Korpituvan Taneli lisäkommentteja reppuraivurista. Selkäänotto ja käynnistys toimii ok. Kylmänä en ole kokeillut käynnistää selästä, mutta lämpimänä lähtee yhdellä nykäisyllä. Hyvä ominaisuus.
Laippa on normaali Huskyn 13″ laippa. Ei tarvitse maksaa lisähintaa erikoislaipoista. Kulmavaidetta tuossa ei ole. Vain teräketjuöljylle säiliö ja voitelu on säädettävissä käsin. Laipan sovitus on aika tiukka joten jos kiristää tai löysää ketjua, pitää käytännössä käsin varmistaa, että laippa liikkuu. Ennen kuin huomasin tuon, meni ketju usein liian tiukalle.
Kannatushäkkyrä on ihan ok eikä siitä käytännössä haittaa ole. Ei häiritse työskentelyä. Isompien runkojen kaadossa kannattaa varmistaa ettei häkkyrä ole tiellä sillä yhden kerran olin liian lähellä n. 8 metristä puuta ja niinpä kävi, että mies kaatui samaa vauhtia puun kanssa. Yllättävän iso vipuvarsi tulee kun siitä työntää.
Pitkän kannon menetelmään Ruåttin pojat on sen kehittänyt, mutta hyvin samanlailla sillä onnistuu lyhyeen kantoo raivaus kuin normi raivurilla. Terän korkeuden voi säätää sen kuminauhan avulla. Ja kuminauha on vaihdettavissa tarvittaessa pitempään, äkkiseltään se näytti normaalilta kangasvahvisteiselta kuminauhalta, mitä se nyt viralliselta nimeltä onkaan? Kannot mitä minä jätin on se normaali 5-10 cm. Vähemmän käsille käyvää hommaa se ehkä olisi jos terän antaisi roikkua siinä 50 -80 cm korkeudella mutta se on makuasia. Ainut miinus lyhyeen kantoon sahatessa on se, että kun terän kaltevuutta ei voi säätää, niin kanto jää viistetyksi ja siten terävämmäksi kuin normi raivurin jäljiltä.
Halkaisijaltaan reilun kymmensenttisen rungon kaato onnistui paremmin kuin perinteisen mallin vehkeellä. Suuntaus onnistui myös hyvin. Jos pääsette jossakin kokeilemaan ko. värkkiä niin kokeilkaa ihmeessä. Parin tankillisen jälkeen alkaa päästä vauhtiin. Kakkossahana tuo ei ole yhtään huono vaihtoehto. Antaa lisää monipuolisuutta mitä kaikkea yhdellä sahalla voi päivän aikana tehdä. Ensikokemukseni mukaan tuosta voi pian tulla ykkössaha 450 Tilhin sijasta. Mutta makustellaan vielä kuitenkin ensin lisää 🙂
Minä ostin viime viikolla pitkän pähkäilyn jälkeen toiseksi raivuriksi Husqvarna 535 fbx reppuraivurin. 7 tankillisen jälkeen en voi olla kuin tyytyväinen hankintaan. Vielä en ole ehtinyt kokeilemaan kuin erään tilan mukana tullutta pahoin vesakoitunutta taimikkoa ja jopas on näppärä vehje siihen hommaan. Kun saan tuon urakan valmiiksi, siirryn kokeilemaan sahaa ennakkoraivauksille. Koneviesti on testannut tuota sahaa vuoden ajan eivätkä siinä ainakaan moittineet sitä. Taimikonhoidossa saha oli heidän testien mukaan hitaampi kuin normi raivuri ja muissa työlajeissa yhtä nopea. Minun kokemusten mukaan ainakin nyt työnalla olevalla varhaisperkauskuviolla reppuraivuri on nopeampi kuin perinteisen mallinen raivaussaha. Isoin ero tulee ehkä siinä, että kun perinteisellä sahalla eteen/taaksepäin liikkeet tehdään jaloilla, voi reppuraivurilla sen saman tehdä paikallaan seisoen käsiä liikuttamalla. Tästä on iso apu aura/mätästysalueilla kun ei tarvitse koko ajan vilkuilla taaksepäin, että mihin kestää astua ja mihin ei –> vähentää kompurointia. Lisäksi kun pusikoita kaataa nippuna tai joku runko jää hankalasti nojaamaan toista runkoa vasten, voi ko. rytöläjän pätkiä muutamalla vedolla siihen samaan paikkaan siistiksi nipuksi. Tämä taas säästää aikaa kun ei tarvitse käsin kiskoa yksittäisiä runkoja nurin.
Toinen mielenkiintoinen ominaisuus jota olivat Koneviestissä testanneet on juuri tuo heinäys. Siihen olivat saaneet maahantuojalta testiin ”pensasleikkuri”-terän jolla heinäys näytti käyvän aika näppärästi. Pitää talven mittaan selvitellä sen hinta joka puolestaan määrittelee onko ko. terää järkevä hankkia.
Suurimmat haasteet ko. vehkeen käyttämisessä tuntuisi olevan oikean tekniikan oppiminen. Sahasin kahtena peräkkäisenä päivänä nuo 7 tankillista ja viimeisellä kahdella tankillisella aloin oppia hyödyntämään terää kannattelevaa kuminauhaa. Tuon seurauksena kädet on suht koht jumissa, mutta tietääpähän taas jotain tehneensä.