Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Tuottoa metsästä, en missään nimessä puolustele kilpailun rajoittamista, sehän on laillakin kiellettyä toimintaa ja heikentää markkinoiden toimivuutta. Jos sellaisesta on aiheutunut vahinkoa, on metsänomistajalla oikeus vaatia korvauksia.
Lähinnä särähti korvaan tuo esityksesi puunmyyntilakosta. Itse olen ”puunmyyntilakossa” aina kun leimikosta tarjottu hinta ei ole riittävä. Metsänomistajalla on oikeus olla myymättä puuta. Mutta se, että yhdessä sovitaan puunmyynnin rajoittamisesta, ei palvele vapaita markkinoita ja on lain mielessäkin vähintään kyseenalainen.
Ketjun aloittajan mielestä metsäyhtiöt ovat aiheuttaneet keskenään sopimisella metsänomistajille vahinkoa ja hän moralisoi metsäyhtiöitä. Nyt hän suosittaa metsänomistajia sopimaan keskenään, jotta metsäyhtiölle aiheutettaisiin vahinkoa. Missä logiikka? Eikö vaan kannattaisi antaa oikeusasteiden päättää onko kartellia ollut ja onko siitä aiheutunut vahinkoa?
Makarov: ”Puita voi verrata vaikkapa työntekijöihin joissa toinen on tehokkampi kuin toinen.”
Hyvä vertaus! Tuottavalle kannattaa maksaa ja laiskakin kannattaa pitää palkkalistoilla, jos sille ei tarvitse paljoa maksaa. Laiskalle ja kallispalkkalaiselle sen sijaan kannattaa antaa potkut.
En tainnut saada kommentteja Mikko Riipilältä. Olkoonkin tämä ketju siis tässä.
Kaikille kysymys pohdittavaksi. Mitä luulette, lobbaavatko puun jalostajat ja heidän etujärjestö sen puolesta, että Suomessa riittää paljon ja halvalla puuta heidän käyttöönsä tulevaisuudessa?
Suosittelen kaikkia, jotka pitävät metsää sijoituksena, kirjaamaan tulot ja menot metsälötasolla. Yhteiset hankinnat tulisi jyvittää jollain osuudella kullekin metsälölle. Laskentaan pitää sisällyttää toki kaikki käynnit metsätiloilla. Kun tämän tekee, voi kannattavuutta seurata metsälötasolla. Vaikka menneet eivät ole tae tulevaisuudesta, tarjoaa tämä menetelmä hyvää lähtötietoa metsätalouden kannattavuudesta. Jos tulot ja menot ovat kirjattu vuosille, voidaan laskea toteutunut tuottoprosentti. Metsälön mahdollinen myyntihinta verojen ja kulujen jälkeen pitää huomioida realistisesti.
Kun tämän laskennan on tehty, näkee suoraan ne metsälöt, joissa on kannattavuusongelma. Jos ei keksi lääkettä, miten ongelma korjataan, kannattaa kannattamattomista metsälöistä luopua.
wanhajätkä: ”Et koskaan vastaa väitteisiini vaan nakkelet seuraavia tyhmyyksiäsi ja paljasta tietämättömyytesi.”
En näe järkeväksi keskustelua kun toinen puhuu omenoista ja toinen päärynöistä. Sanoit itse osuvasti jäljempänä, että metsä on osa elinkeinoasi ja saat siitä hyvän palkan tekemälläsi työlle. Tässä se eroavaisuus juuri tulee, kun minä en hae sitä työtä metsästä. Seuraan enemmin mottoa: ”Älä tee työtä rahasta, vaan anna rahan tehdä töitä sinulle”. Tässä tuleekin sitten korkovaatimus mukaan.
Ihan samalla tavalla kuin sinäkin wanhajätkä, minä pyrin tunnistamaan eri olosuhteiden ja kasvupaikkojen sekä lämpösummien vaikutuksen puun kasvuun. NNA-laskenta on vain työkalu varmistaa, että tehdään järkeviä asioita.
Gla: ”Miksi muuten vedät rajan juuri 4% tavoitteeseen? Lähdetkö tavoittelemaan tuollaista tulosta Enontekiölläkin, vai toteatko halvimmatkin menetelmät liian puuston kasvuun nähden liian kalliiksi?”
Kun Lappiin mennään niin istuttamisella hyvä jos päästään 1 % tuottoihin. Tuon 4 % maagisen rajan nostan keskusteluissa sen takia esille, että markkinoilta löytyy huomattavasti helpommin ja pienemmällä riskillä sijoituskohteita kuin metsä, josta saa vastaavaan tuoton. Itse tavoittelen tätäkin suurempaa tuottoa ja ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä.
Gla, en pääse oikein perille nyt tarkoitusperistäsi. Ensin kannatat laskentakoron pienentämistä, mutta nyt ymmärsin sinun olen sitä mieltä, että toimenpiteet tulee valita tuottotavoitteen mukaan. Tätä jälkimmäistä ajatusta olen itse yrittänyt rummuttaa palstalla. Kannattamattomia investointeja ei tule tehdä vaan on löydettävä vaihtoehtoinen ratkaisu. Investoinnin kannattavuus ratkaistaan pitkälti investointihetkellä. Lapissa ja etelässä voi harjoittaa kannattavaa metsäsijoittamista kun sisäistää tämän.
Gla, niitä taulukoita käytetään mm. summa-arvomenetelmässä.
Mikä juttu tämä Pöllön huutelu oikein on. Joku aiemmin palstalla kirjoitti, että se on ollut Reiman entinen nimimerkki. Mitä sitten? Onhan täällä ilmeisesti monella muullakin vaihtunut nimimerkki (Puun takaa vs Visakallo). Yritin haulla etsiä nimimerkin Pöllö kirjoitteluja, en löytänyt.
Palstalla kyllä löytyy selityksiä, mutta kukaan ei suostu myöntämään, että taimien istuttaminen ei ole useimmissa tapauksissa kannattavaa jos laskentakorko on yli 4 %. Nyt nimimerkki Gla on sitten keksinyt vastaukseksi saman mitä puuntuotannon maksimointia ajaneet keksivät jo aikoja sitten, pienennetään laskentakorkoa.
Gla, eikö muuten kirjan lopusta löydy laskennan aputaulukot? Mitä luulet, onko niissä laskentakorko kaikissa sama vai onko sitä jouduttu viilaamaan pohjoiseen mentäessä? Jos korko ei ole sama, eikö olisi ainakin kohteliasta mainita asiasta?
Mielelläni olisin vielä Mikko Riikilän näkemyksiä muutamaan kysymykseeni lukenut. Sen jälkeen tämä ketju on puolestani taputeltu. Ajauduttiin aika kauaksi aiheesta, jälleen kerran.
Metsuri motokuski, laki on muuttunut mutta onko valtio nykyään sitä mieltä, että metsänomistaja saa tehdä metsillään mitä haluaa vai ohjaako se vieläkin toimintaa?
Metsä on siinä mielessä moniulotteinen kohde, koska yhteiskunta näkee sen puuntuotantokoneistona, joka tuottaa materiaalia puunjalostajille, jotka tuovat työpaikkoja ja verotuloja yhteiskunnalle. Yhteiskunta näkee metsän myös muun muassa virkistysarvona, monimuotoisuuden tarjoajana sekä hiilinieluna. Näitä arvoja ajetaan politiikassa sekä valtion rahoittamien kohteiden kautta, ikävä kyllä, metsänomistajan kustannuksella ja sen riskillä. Koska itse olen puhdas kapitalisti ja markkinatalouden kannattaja, joka hakee metsästä tuottoa sijoitukselle, en näe toimintaa mielekkäänä. Markkinataloudessa kaikilla niillä tuotteilla, joita on rajoitetusti, tulee olla hinta.