Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että emme ole ymmärtäneet tai uskaltaneet hyväksyä laajamittaisesti omistusoikeuden suojaa. Jos toimintani saastuttaisi A.Jalkasen omistamaa osuutta ilmakehästä, hän olisi heti vaatimassa minulta korvauksia toiminnastani. Nyt valtiot parhaaksi katsomallaan tavalla määrittelevät, millä tavalla saadaan saastuttaa toisen omaisuutta tai sitä mille ei ole määritelty omistuspohjaa. En nyt sano, että ilmakehän omistussuhteen määrittely olisi helppoa, mutta ymmärrätte varmaan pointin.
Markkinatalous ei itsessään määrittele mitä tehdään vaan sen tekee aina ihminen tai ihmisten muodostama kokonaisuus. Markkinatalous on ainoastaan työkalu, jolla resursseja kohdennetaan sinne missä saatavat hyödyt ovat suurimmat.
Metsää on perinteisesti pidetty sijoitusmielessä turvasatamana. Poliittinen riski on kuitenkin metsäsijoittamisessa paljon suurempi kuin arvopaperi- tai asuntosijoittamisessa. Metsän kiertoajan ollessa pitkä ja tulovirran olevan epäsäännöllinen, tulisi metsään liittyvä politiikka pysyä ennustettavana, jotta sijoittaja voi turvallisin mielin sitoa pääomiaan sijoitusmuotoon. Ongelma syntyy puhtaasti siitä, että metsä mielletään yhteishyödylliseksi tuotteeksi kaikkine arvoineen piittaamatta siitä, että metsänomistaja kantaa taloudellisen riskin.
Vahvasti olen sitä mieltä, että järkevämpi tapa hoitaa ympäristöasioiden kehittäminen on hoitaa se markkinatalouden ehdoilla eikä rajoittamalla sekä pakottamalla.
Valtion tehtävä on turvata yrittämisen toimintaedellytykset, ei niinkään omistaa. Valtiolla ei ole kovin hyvä maine omistaja-arvon luojana. Katsokaa vaikka niitä pörssiyhtiöitä, joissa valtio on pääomistajana tai suurella osuudella mukana. Päätöksissä taitaa painaa liikaa politikointi kuten työllisyysasiat.
Mutta ajatus metsänomistajuuden ulkoistamisesta on hyvin mielenkiintoinen. Suomessa maatalousmaata vuokrataan, miksei siis metsätalousmaata?
Gla: ”Kannattaako mennä anekaupan varassa toimivaan suuntaan vai ilmaston kannalta edullisempaan suuntaan”
En ymmärrä tätä lausetta, saanko tarkennusta.
Sotkeuduin taannoin tapaukseen, missä metsänomistajat ja mökkitontin omistaja pohtivat paljonko mökkitontin omistajan olisi korvattava, jotta metsänomistaja säilyttäisi maiseman mökin läheisyydessä missä on hakkuukypsää metsää. Mökkitontin omistaja ei ollut valmis ostamaan naapurikuviota mutta pohti ratkaisua jossa hän voisi korvata metsänomistajalle sen, että hän ei hakkaisi puitaan. Arvaatte varmaan, että kun korvaussumma alkoi lähestyä hakkuista saatavaa tuloa, ei kiinnostusta yllättäen löytynyt ja mökin naapuria komistaa tällä hetkellä aukko.
Kysyin taannoin päätehakkuun yhteydessä erään metsäyhtiön ostomieheltä, että paljonko paremman hinnan saan kuutiolle kun jätän hakkuualalle metsäsertifioinnin edellyttämän määrän säästöpuita. Olinhan kuullut, että metsäyhtiöt maksavat paremmin sertifioiduista metsistä hakatuista puista. Ostomies pyöritteli silmiään ja ihmetteli, että miksi hänen pitäisi maksaisi parempaa hintaa kun pystyyn jätetään puuta.
Näiden kahden tarinan opetus on se, että toisen omaisuutta ja sen käyttöä on mukava määritellä sekä säädellä kunhan ei itse joudu maksumieheksi.
A.Jalkanen: ”Niin että vastaus on KYLLÄ – Eurooppaa on pakko lähteä viherryttämään, ja tässä Suomella olisi tietotaitoa jaettavaksi.”
Ihan näin puhtaasti kansantaloudellisesta näkökulmasta ajateltuna toivottavasti tuolla tietotaidolla osataan rahastaa vähintään sen verran, mitä hävitään puolestaan kilpailuetuna.
Kuka tahansa. Rane2 voi myydä oikeudet Näädälle, joka spekuloi hinnalla ja myy ne lopulta eteenpäin (toivottavasti voitolla) päästöjen aiheuttajalle.
Päästökaupan maksaja on aina asiakas. Niinhän se pitää ollakin. Ei yhtiö tarvitse puhtaampaa maailmaa, ihmiset sen tarvitsevat.
Eli metsänomistaja myy eniten maksavalle oikeudet tuprutella taivaalle.
Gla tuossa aiemmin pohti, että tähän rahat tuskin tulevat tuottavasta toiminnasta. Kyllähän se tehdas jotain tuottaa kenelle myyn oikeudet.
Siis ihanko oikeasti palstalaiset on sitä mieltä, että meidän kannattaa lähteä lobbaamaan kestävää metsänhoitoa ja uudistamisvelvoitteita muualle?
Gla: ”Yhteiskunnan tasolla ei kuitenkaan metsien käyttöä voi mielestäni tuolle pohjalle rakentaa. Suomi ja koko maailma tarvitsee uusiutuvaa raaka-ainetta. Siten edellytykset puun tuottamiselle pitää laittaa kuntoon. ”
Mielestäsi siis vapaa markkinatalous ei voi toimia? Minä taas olen sen puolestapuhuja. Vapaa markkinatalous sopii vallan mainiosti vaikka ympäristöasioiden parantamiseen. Valtion tukijärjestelmät sen sijaan ovat vähän sama kuin kantaisi säkillä valoa pimeään mökkiin.
Palstalla näkyy asenteita, joiden mukaan metsänomistajan on velvollisuus tuottaa puuta metsäteollisuudelle (on toki asenteitakin jotka ajavat jopa puunmyyntilakkoa). Maailma muuttuu. Ei ole pitkä aika kun metsän tuotto saatiin tervantuotannosta, mistä sen tietää mistä tuotto tulee tulevaisuudessa.
Minulle on se ja sama myynkö puuta, pitämällä puut hiilinieluna tai maiseman virkistysarvona tai vaikka metsästysmaana kunhan saamani tuotto on riittävä. Metsäsijoittajana olisin heti valmis vuokraamaan maani sille instanssille, joka parhaimman korvauksen maksaa mikäli se vain ylittää tuottotavoitteeni. Sen jälkeen metsänomistajaa ei tarvita muuta kuin keräämään tuottoja, tehkööt vuokrannut taho metsämaalla ja sen puustolla mitä haluaa.