Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 350)
  • Näätä

    UB myi hiljattain yhden metsärahastonsa ulkomaille. UB:n ilmoituksen mukaan maksetun kauppahinnan perusteella rahaston todellinen vuotuinen tuotto (IRR) koko sijoitusajalle oli 10,4 %.

    Tälläkin palstalla aika harva pääsee metsäomaisuudellaan tämmöisiin tuottoihin, vaikka kuinka noudattaisi voimassa olevia metsänhoitosuosituksia.

    MHY:n henkilön alkuperäinen kirjoitus on huvittava. Kirjoittaja ei tunnu tietävän mikä MHY:n tehtävä on. Eikö MHY:n tehtävä ole avustaa metsänomistajia saavuttamaan tavoitteensa. Monelle meistä sitä onnistumista mitataan sijoitukselle saatavalla tuotolla.

    Näätä

    Metsälehden keskustelupalstan tuttu vasemmistosiipi haikailee edelleen metsälakia, missä rajoitetaan metsänomistajan oikeutta määrätä omasta omaisuudestaan. Huomaakohan tämä porukka ristiriitaa siihen keskusteluun mitä käydään keskusteluketjussa ”Mökkiläisen metsämaisema”? Niiden viestien mukaan naapuri ei saisi rajoittaa omassa metsässä toimintaa, mutta auta armias, jos metsänomistaja omasta tahdostaan haluaisi hakata metsän ”liian voimakkaasti” tai ”liian nuorena”.

    Jos metsänsä rahastolle myyvä on tyytyväinen ja rahaston omistajat ovat tyytyväisiä, niin miksi toiminta nähdään näin negatiivisena?

    Näätä

    Onneksi olkoon! Tietämättä sen tarkemmin taustoja ja sitä minkälaista tuo jäljelle jäänyt 5 ha on puuston ja suhteellisen arvokasvun osalta, olet toiminut tähän asti juuri oikein. Heti kauppojen tekemisen jälkeen vaan reilulla kädellä puuta nurin sieltä loppupäästä ja se raha poikimaan.

    Minulle särähtää korvaan tuo lause: ”eli saan uudistamiseen rahaa ensi vuonna reilun 10.000,-”. Tässä kohtaa kannattaa painaa hieman jarrua ja pohtia missä tuo raha tuottaa parhaiten. Uudistaminen totta kai tulee tehdä, mutta pohdittava on, että millä panoksella ja saako siinä säästetyn rahan tuottamaan paremmin jossain muualla. Virhe on ajatella niin, että uudistamiskustannukset ovat jollain tapa osaa päätehakkuutuloa, näinhän ei ole ja tuo ajattelutapa lienee periytynyt historiasta.

    Näätä

    Itse asiassahan nuo samat tiedot löytyvät paikkatietoikkuna.fi -sivustolta, mitä kannattaa kiinteistörajojen tunnistamisen takia käyttää ennemmin. Nyt vasta huomasin, että esim. pohjavesialueet löytyvät geologian alta eikä kohdan aluesuunnittelu ja rajoitukset alta.

    Näätä

    Laittakaa lisätietoa siitä, että millä tavoin se läheisyydessä oleva luonnonsuojelu rajoittaa metsänhoitoa muuta kuin mahdollisesti ojitusten osalta. Kirjanpainajat ovat toki riski, mutta niin ne ovat missä tahansa.

    UPM:llä on hyvä karttasovellus, josta käy ilmi suojelualueet, pohjavesialueet, Naturat jne. En tiedä kuinka ajan tasalla tuo on, mutta näyttää ainakin omien tilojen läheltä tiedossa olevat kohteet.
    http://www.upm.fi/Liiketoiminnot/puunhankinta-ja-metsatalous/Pages/yhtion-fsc-tilat-kartta.aspx

    Näätä

    A.Jalkanen: ”Ainakaan metsää ostaessa ei yleensä tule myyntitappioita, vaan jos tila-arvio on kunnollinen, niin myytävää puuta löytyy vähintään sen verran.”

    Jos asia on näin niin sittenhän kannattaa hakea pankista kaikki se raha mitä lainaksi antavat ja sijoittaa metsätiloihin tila-arvion pohjalta? Rikastuminen on näemmä helppoa…

    A.Jalkanen: ”Jos kuka tietää parempia sijoitusvinkkejä, voi täällä jakaa”

    Jos kaikki maailman rahat jaettaisiin tasan maapallon väestön kesken, olisi tilanne huomenna jo sellainen, että jollain on rahaa enemmän kuin toisella. Rahat tuppaa kertymään niille, jotka tietävän miten raha saadaan töihin. Minusta keskustelupalsta ei ole oikea paikka keskustella sijoitusvinkeistä vaan enemmänkin jakaa ajatuksia ja kokemuksia siitä, että miten sitä kannattavaa sijoitustoimintaa voi harrastaa.

    Näätä

    Korpituvan Tanelilta hyvä huomio. Määräalakaupassa harvoin myyjä ja ostaja etukäteen osaavat sanoa tarkkaa pinta-alaa. Määräalaa koskevaan kauppakirjaan tosiaan tuo merkintä ”noin” mukaan sekä tietysti tarkka kartta määräalasta. Lisäksi voi laittaa seuraavan maininnan, jottei kukaan keksi vaatia korvauksia, jos pinta-ala muuttuukin lohkomistoimituksessa.

    – Myyjä ja ostaja toteavat, että kauppahintaa ei muuteta kaupanteon jälkeen, vaikka lohkomistoimituksessa kaupan kohteen pinta-ala poikkeaisi kauppakirjassa mainitusta pinta-alasta.

    Näätä

    Kylläpä saa yksi Kemera-maininta sopimustekstissä nyt suuret mittakaavat. Jos on ostamassa metsätilaa, missä taimikon osuus on pieni, ei Kemeralla ole käytännön merkitystä ostajan päätöksentekoon.

    Kyse on enemmänkin osapuolten vastuista. Turha sitten vaatia sopimustekstiin mainintaa, että myyjä vakuuttaa kertoneensa kaikki ne asiat joilla voi olla vaikutusta ostajan päätökseen. Jos kemera-asiaa ette halua sopimukseen niin tuskin haluatte myyjältä tietoa siitä, että yhdellä kuviolla on ympäristökohde, joka rajoittaa metsänhoitoa tai että yhden kuvion reunaan sähköverkkoyhtiö on suunnittelemassa voimalinjaa, joka vie osan kuviosta. Rahallinen vaikutus näillä voi olla samaa luokkaa kuin tuolla Kemeralla.

    Mihin ylipäänsä käytätte niitä välittäjiä jos sopimustekstissänne lukee vain pakolliset asiat kuten luovutustarkoitus, kaupan kohde, osapuolet ja kauppahinta?

    Näätä

    Makarov: ”Myös jos luonnonsuojelu-alue on vieressä niin siitä pitäisi mainita. Niillä tahtoo olla vaikutusta ojituksiin ja vähän muihinkin metsänhoito töihin. On hieman tällaisia kokemuksia että ainakin ne teettävät ylimääräistä työtä ja lippujen ja lappujen laittamista.”

    Voitko hieman avata, että mihin metsänhoitotöihin kuin ojitukseen läheisyydessä olevat luonnonsuojelualueet ovat vaikuttaneet?

    Näätä

    Näin on, mutta ymmärsin viestistäsi että yksikään kemera-hakemus ei ole vielä bumerangina tullut.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 350)