Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski: ”En tiedä paljonko uudistamisinvestoinnit RR:n alueella ovat mutta mitä investoinnit täällä maksaa niin uutta metsää ei saa mistään.”
Osaatko arvioida paljonko sillä alueella maksaa keskimäärin avohakkuun jälkeinen paljas maa, mille ei ole tehty mitään uudistamistoimia?
Reima puhuu täyttä asiaa. Tuntuu, että palstallakin suurella osalla metsä ei ole sijoituskohde vaan enemmänkin harrastus tms. Jos mietitään sijoitusasuntoja, ei siellä kukaan asuntosijoittaja huvikseen tee remontteja, jos sillä ei saavuteta parempaa tuottoa. Milloin metsäsijoittajat oppivat huomioimaan koron vaikutuksen? Uusiminen on kallis investointi ja sen jälkeen myymällä taimikon pois ei saa omiaan takaisin. Tämä kertoo sijoituskohteesta ja -markkinoista aika paljon.
Metsuri motokuski: ”Ala on aika iso kuin 8 ha joten varmaankin kannattaa miettiä myyntiä useammalle vuodelle. Tuohon rytmitykseen antaa varmaan palstan puunmyyjät lisä infoa.”
Luulisi puunostajia kiinnostavan isompi leimikko. Mikä idea tässä pilkkomisessa on? Pääomatuloveron minimoiminen vai puunhinnan vaihtelun riskin tasaaminen? Puukaupoissa maksuehdot voi sopia sopivasti kalenterivuosien mukaan ja huomioiden tuotto-odotus, puun hinnan pitäisi nousta karkeasti 1-2 euroa/m3 vuodessa, jotta odottelu kannattaa. Kyllä itse kerralla vetäisin aukoksi.
Varsinaiseen ketjun aloituksen aiheeseen ei ole kokemusta, mutta Jätkän ehdottamaa siirtoistutusta on tullut kokeiltua pienimuotoisesti Tosin siinä siirrettävät taimet olivat 70-100 senttisiä. On kyllä sen verran työlästä, että itse tekisin 10-20 senttiseen taimikkoon vielä täydennyksenä kylvön kuivalle kankaalle. Tämän kokoiseen taimikkoon kylvämällä syntyvä taimi ei ole liian jäljessä.
Jos lähtee siirtoistutukseen niin siirto tulisi tehdä kasvukauden ulkopuolella. Keväällä maa helposti on vielä roudassa, joten syksy olisi parasta aikaa.
Maalaisseppo: ”Uskoisin, että hoidettua taimikkoa ei selväjärkinen myy hintaan 1200€/ha.”
Niin typerältähän tuo kuulostaa, mutta katsopas esim. Metsätilat.fi -palvelusta myytäviä kohteita Pohjois-Pohjanmaalla tai Kainuussa. Tuohon hintaan voit huomioida mukaan myös mukaan varainsiirtoverot, lainhuudot jne. Tosin pelkkää taimikkoa ei ole järkevä ostaa, jos ei saa merkittävää alennusta. Metsätilalla tulisikin olla heti hakattavaa puustoa (mieluiten yläharvennus), jotta metsävähennyspohjaa pääsee heti hyödyntämään.
Maalaisseppo: ”On huomattava, että uudistamitoimenpiteiden välttelyn säästö onnistuu usein vain rikkomalla lakia. Monessa muussakin asiassa lakia rikkomalla syntyy ”säästöä”. En suosittele.”
Kukaan ei ole rikkomassa lakia. Hieskoivu kyllä löytää hyvin tiensä täydennyspuuksi. Viimeisimmässä ensiharvennuksessa hieskoivukuidun ja mäntykuidun hintaero oli leimikossani 1,2 euroa/m3. Ottaa hieskoivut pois tässä vaiheessa. Ja jos käy niin, että luontainen uudistaminen ei onnistu, niin siinä tapauksessa tehdään sitten täydennysistutus.
Laitoin Lukioiden kuvat -osioon kuvan ”Luonto hoitaa istutuksen”, mikä kuvaa tilannetta missä voisi hyödyntää alikasvosta/luontaista taimettumista uusimisessa. Tulevan metsäsukupolven laatuun otettiin kantaa ja sen allekirjoitankin. Mutta talousnäkökulmaan ei juurikaan otettu kantaa.
Vaihtoehto A: Raivataan aluskasvusto, uudistamisen jälkeen tehdä maanmuokkaus ja istutus. Kustannus on ~1200 euroa/ha.
Vaihtoehto B: Annan luonnon hoitaa taimettumisen ja investoin tuo em. rahan uuteen metsään. Tuolla rahalla saan vastaavalta alueelta vastaavan kokoisen metsäalueen, johon joku muu on tehnyt aiemmin ohjeen mukaiset istutukset.
Vaihtoehdossa A minulla on se hehtaari suositusten mukaista taimikkoa. Vaihtoehdossa B minulla hehtaari ”heikkolaatuista” luontaista taimikkoa, hehtaari suositusten mukaista taimikkoa ja vielä kaupan päälle 720 euroa/ha metsävähennyspohjaa. Mikä laskelmassa on pielessä?
Rauliin liittyen, onko kokemuksia seuraavasta tilanteesta. Tarjottuna korkein hinta myytävänä olevasta metsäpalstasta ja ostaja hyväksynyt tarjouksen. Kaupan ehtona toki on, että metsätila on puustoltaan vastaavassa kunnossa kuin tarjousaikana. Jos myrskyn seurauksena on puuta mennyt nurin ennen kaupan tekoa, oletteko päässeet yhteisymmärrykseen hinnan muutoksesta? Millä ”kaavalla” olette laskeneet tässä tapauksessa hyvityshinnan?
Kyllä sijoitustoiminnan kannattavuus tulee perustua muuhun kuin valtion maksamiin tukiin. Metsäsijoittajalle on tarjolla Kemera-tukea ja metsävähennyspohjaa. Lisäksi metsätilojen luovutus lähisuvulle on helpompaa kuin esimerkiksi asunto- tai osakesijoittajalla.
Mutta niin kauan kuin tällaisia tukia maksellaan, niin totta kai raha kelpaa, jos kerran kriteerit tuelle täyttyy. Itselläkin on sisällä rahoitushakemus nuoren metsän hoidolle. Tätä on käsitelty jo maaliskuusta asti ja ilmeisesti ei ihan heti tarvitse odottaa rahoja tilille, kun päätös tulee. Ei tuota rahoituspäätöksen käsittelyaikaa oikein voi perustella järjestelmien uudistamisellakaan. Luulisi sen olevan aika automaattinen toimenpide, mikäli ehdot täyttyvät ja budjetissa on tilaa.
Tehdasmittauksen luotettavuutta en epäile, mutta enemmän mietityttää löytääkö jokainen puu tiensä tehtaalle.
Maksuehdoissa puunkorjuupalvelussa ei olisi ennakkomaksua vaan kaikki laskutus 40 vrk mittauksesta. Vaikka hakkuuajankohdan saisi sovittua sopimukseen, kuljetuksia pahimmillaan pitää olla hoputtamassa.
Mielellään tuosta puunkorjuupalvelusta toki kuulisi lisää kokemuksia.
Hiljattain kyselin tarjouksia ensiharvennuksesta ja toisesta harvennuksesta. UPM ilmoitti ettei osta yksityisiltä Kainuussa. Kahdelta toiselta isolta tuli tarjoukset, mutta mikä yllätti niin MHY:n puukorjuupalvelun tarjous oli käytännössä samalla viivalla lähinnä pikkutukin takia. Huomioiden laajempi metsävähennyspohjan hyödyntäminen nopeammin tarjous oli rahallisesti jopa parhain. Olisi kiinnostanut kokeilla tuota MHY:n puunkorjuupalvelua, mutta mittaustapana olisi ollut tehdasmittaus. Se hieman mietityttää jos rinnalla on motomittaus.