Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä: ”Heinäystarve on sitä, että estetään ”ryönän” kaatuminen taimien päälle ja lumen lisäkuorma kaatuneiden heinien ylle.
Siksi tuntuu kokolailla myöhään ja turhaan tehdä homma vasta keväällä, kun taimet on jo lintattu viallisiksi.”Tuo ”ryönä” vahingoittaa nimenomaa seuraavan kesän uutta vuosikasvainta. Onko sillä mielestäsi suurta merkitystä onko taimen päällä puoli metriä lunta vai kasa heinää ja puoli metriä lunta? Taimella on yllättävän hyvä kyky selviytyä talven jäljiltä.
Toki syksyllä tehty heinäys on varmempi niin ei ainakaan seuraavan vuoden kasvu ehdi alkaa ennen toimenpidettä. Mutta kaikkeen ei aika riitä ja keväisin heinäyksessä on se etu, että taimet erottuvat hieman syksyä paremmin.
Puun takaa, olen yrittänyt tuoda keskustelussa esille ajattelutapaa, että investointia tehdessä tulee olla aina vaihtoehtotarkastelu. Euron voi käyttää monella tapaa ja talousnäkökulmasta se euro pitää sijoittaa siihen, missä se tuottaa parhaiten riskit huomioiden. Toisekseen olen itse yrittänyt nostaa esille keskustelua tuottovaatimuksesta. Jos korko ajatellaan nollaksi, jokainen metsäsijoitus on kannattava, mutta tällöin metsänomistaja huijaa itseään. Tältä palstalta puuttuu keskusteluosio, minkä teema on metsäsijoittaminen, puuntuottaminen tai mitä termiä käyttääkään. Olen erittäin mielelläni valmis jakamaan ajatuksiani metsänhoidon näkökulmistani sekä kestän kyllä perusteltua kritiikkiä. Toivon vaan että kritiikki perustuu laskelmiin ja todisteisiin eikä mutu-tuntumaan. Tämä ketju ei ole oikea paikka niiden esille tuomiseen (on muutenkin keskustelu rönsyillyt aloituksesta).
Jätkä, olen lukenut ja ollut osallisena palstan kirjoittelussa muutaman kuukauden joten valitettavasti en tiedä mistä puhut. En ole vanhoja ketjuja lukenut, mutta harmikseni aktiivisena ei ole yhtään ketjua missä käytäisiin keskustelua metsäpalstojen hintatasosta, metsänhoidon vaihtoehdoista huomioiden kokonaiskustannukset yms.
Potifar, sinun täytyy todella tykätä metsänhoidosta ja/tai jättää laskematta omalle työlle hinta. Ainakin itselle kuulostaa varmistuksen varmistukselta kaikki nuo viritelmät sekä pari kertaa vuodessa heinäys.
Itse teen heinäyksen pääsääntöisesti Raivalla ja polkemalla. Yksi heinäyskerta on kokonaisuudessaan riittänyt siihen, että taimi ohittaa heinät, vatut ja horsmat. Syksyllä meinaa muut askareet viedä ajan joten tämä huvi on jäänyt keväälle. En ole huomannut, että laajassa mittakaavassa taimitappioita olisi päässyt tulemaan sillä tekeekö heinäyksen syksyllä vai keväällä.
Jätkä, mistä nyt oikein puhut? Onko tässä ketjussa kielletty taimikonhoito tai kannustettu päätehakkuuseen ensiharvennuksen sijasta? Tuskin kukaan on sekoittanut myöskään yläharvennusta harsintaan tai jatkuvaan kasvatukseen.
Gla, johan tässäkin ketjussa on kirjoittajat tuoneet esille, että metsä tuottaa mielihyvää metsän hoidon ja ekosysteemipalveluiden myötä eikä talousnäkökulma näyttele tärkeintä roolia. Osa kirjoittajista on myös todennut, että ei erityisemmin tee vaihtoehtoista kustannusvertailua vaan ratkaisut perustuvat maalaisjärkeen. Jokaiselle sallittakoon arvovalinnat omassa metsässään. Mutta kun eräät nimimerkit puhuvat taloudellisuudesta, on vastaanotto hyvin kriittinen.
Huomatakseen edellä mainittu, ei tarvitse kuin lähteä ajelemaan ympäri Suomea. On metsiä, joissa hoitotoimenpiteet on unohdettu totaalisesti, on metsiä joissa suhteellinen arvokasvu on mitätön jne. Tällöin puuttuu joko tietämys tai halu toimia taloudellisesti järkevästi.
Suomenkielistä metsäsijoituskirjallisuutta, jossa käsitellään taloudellista näkökulmaa, on erittäin vähän. Ne kirjat, jotka mainostavat talousnäkökulmilla, ovat vain pintaraapaisuja asiaan.
Jokamiehenoikeuksilla voi nauttia luonnon monimuotoisuudesta, ekosysteemistä jne. Siihen ei tarvitse sitoa yhtään omaa pääomaa.
Reima Ranta saa palstalla kovaa kritiikkiä tuodessaan taloudellista näkökulmaa keskusteluun. Jos muut eivät ajattele asiaa talousnäkökulma edellä, niin miksi sitä ei jollekin sallita?
En tiedä olenko tulkinnut väärin, mutta monien palstalaisten kirjoitusten rivien välistä voi tulkita, että olisi metsänomistajan velvollisuus turvata (kuitu)puuta Suomen metsäteollisuudelle? Tämähän on aivan hulvaton ajatus samalla kun metsäteollisuusyritykset luopuvat omista metsäomistuksistaan.
Metsänomistajan tärkein intressi tulee olla sijoituksen tuoton maksimointi. Jos metsäteollisuus ei pysty maksamaan puusta sellaista hintaa, jolla riittävä tuotto saavutetaan, tulee pääoma sijoittaa toiseen kohteeseen. Laajassa mittakaavassa näin ajateltuna tämä johtaisi aikanaan metsätilojen hintojen laskuun, mikä taas puolestaan parantaisi metsäsijoituksen kannattavuutta. Mutta näinhän markkinatalous toimii pitkällä aikavälillä! (Tosin metsäsijoituksissa metsätilojen hinnat ja puun hinta ei ole korreloinut viime vuosikymmenenä, mutta näin ei voi jatkua pitkään.)
Kyllä useimmat talouskirjatkin lähtevät siitä, että pääoman käytön tehokkuus on kansantaloudellisesti järkevää.
Alkutilanteessa nuoren metsän keskiarvo ollut puuston osalta 55 m3/ha ja harvennuksia on tehty 7 hehtaarin alueelta. Minkälaista metsää tuo jäljelle jäävä 8 hehtaaria on ollut?
Tuon nykyisen 23-vuotiaan metsän puuston tiesin arvioivani yläkanttiin, mutta kun joku toisessa ketjussa väitti, että 25-vuotiaalle metsälle jo tehdään ensiharvennus niin ajattelin Pieliselläkin kasvavan niitä metsiä 😉
Toivottavasti 2003 sait palstan sopuisaan hintaan, tuottoprosentti lienee ”riittävä”?
Lähtötilanne: 10 v taimikkoa 6 ha, tässä ei vielä ole yhtään mottia. Eli kaikki lähtötilanteen motit ovat 15 ha nuoressa metsässä, jolloin saadaan sen keskiarvoksi noin 55 m3/ha. Sen tarkemmin ikää ei ole määritelty, mikä hankaloittaa laskentaa (15-vuotiaassa metsässä ei ole vielä motteja juurikaan…). Myöskään harvennusten määrää ei ole kerrottu, mutta tehtävänannossa puhutaan näistä monikossa. Oletetaan harvennusten määräksi 2 kpl.
Taimikko on ollut 2003 10-vuotiasta, joten se on nyt 23-vuotiasta. Tästä ei ole vielä harvennuksia tehty ja uskoisin, että puusto tällä kuviolla on nyt 100-120 m3/ha. Arvio tämän osalta on 690 m3 (115 m3/ha x 6 ha).
Tuo nuori metsä (15-40 vuotta) kasvaa hyvissä oloissa helposti yli 10 m3/ha vuodessa, mutta toisaalta metsän ikää ei oltu määritelty tarkemmin. Oletetaan kasvuksi 10 m3/ha. Tehtävänannossa puhutaan harvennuksista monikossa. Olkoot ensimmäinen harvennus vuonna 2010, mihin mennessä keskipuusto on kasvanut 125 m3/ha (55 m3/ha + 10 m3/ha,v x 7 v). Tästä otetaan harvennuksessa pois 30 m3/ha jolloin kertymä on yhteensä 450 m3 (30 m3/ha x 15 ha). Metsään jää puustoa 95 m3/ha (125 m3/ha – 30 m3/ha). Metsän kasvu hidastuu, joten oletetaan jatkossa kasvuksi 6 m3/ha. Vuoteen 2015 mennessä puusto tältä osin on 125 m3/ha (95 m3/ha + 6 m3/ha,v x 5 v). Toinen harvennus siis vuotena 2015 ja poistuma olkoot 30 m3/ha eli yhteensä 450 m3 (30 m3/ha x 15 ha). Jäljelle jää puuta 95 m3/ha eli yhteensä 1350 m3 (95 m3/ha x 15 ha).
Näillä oletuksilla siis poistuma harvennuksissa yhteensä 900 m3 ja metsässä puuta tällä hetkellä 2040 m3 (690 m3 + 1350 m3). Hivenen tuo harvennusten määrä ja alkuperäisen nuoren metsän puuston ikäjakauma hankaloittaa esimerkkiä).
Pinta-alan mittaus hyvä plussa, eipähän tarvitse enää retkikartta-sivustoa käyttää. Mutta silti paikkatietoikkuna-sivusto on tähän verrattuna oikea työkalu.