Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
MaalaisSeppo: ”Mikähän logiikka tässäkin on?”
Sijoittaja on sijoittanut 100.000 euroa omaa pääomaa sijoitusasuntoon ja saa siitä kuukaudessa 420 euroa vuokraa vastikkeiden jälkeen. Asuntojen hinnat nousevat, mutta vuokrataso pysyy ennallaan. Asunnon arvo on jatkossa 150.000 euroa ja vuokratuotto edelleen 420 euroa/kk.
Sijoittajalla on tuhat kpl osakkeita arvoltaan 100 euroa/kpl ja hän saa vuosittain 5 euroa/kpl osinkoa. Yhtiön tuloskunto ja osingonmaksukyky pysyy ennallaan, mutta yhtiön osakkeen arvo nousee 150 euroon/kpl.
Sijoittajalla on 100 hehtaaria metsää, jonka maapohjan arvo on 1000 euroa/ha, pitkälle aikavälille on arvioitu saavan 5 % tuoton. Maapohjan arvo nousee 1500 euroon/ha puun hinnan ja hoitotoimenpiteiden kustannusten pysyessä ennallaan.
Mitä ajatuksia edellä mainitut skenaariot herättävät?
Puun takaa, ei ole pakko uskoa, mutta 10-15 vuotta on ihan yläkanttiin arvioitu. Luontaisen ja istutetun metsän eroavaisuus on hieskoivun määrä, mistä ei tukkia juurikaan synny. Nämä pitääkin ottaa ensimmäisenä pois. Hintaeroa tässä vaiheessa ei juuri ole.
pihkatappi: ”Näätä, puhutaan erikseen pellosta ja OMT-metsä kuviosta. Ei peltoa muuteta metsäksi yhtä tuottavasti kuin OMT-metsäkuviolla perustetaan uusi metsä heti.”
Itse asiassa tästä on oma kohtaista kokemusta. Sukutilalla oli noin 1,5 ha kokoinen peltoala, joka jäi luonnontilaiseen muotoon. Siihen alkoi heinän sekaan pikkuhiljaa muodostua haapaa, koivuja sekä pajuja. Kertaakaan ei alaa heinätty ja nyt on alalla täystiheä koivikko yhden raivauksen jälkeen.
Jälleen kerran myönnän, istuttamalla oltaisiin saatu muutaman vuoden etumatka.
Puun takaa, pitkän aikaa on ollut se tilanne, että maapohjan arvo nousee nopeammin kuin puun arvo. Jos tämä tilanne jatkuu niin pakkohan joskus on tulla vastaan se tilanne, että ei ole kannattavaa istuttaa?
Kun tuota heinäys-skenariota pyörittelin, niin totta kai tein oletuksia. Jos oletuksena sallitaan, että 20 % taimista kuolee sen takia, että tehdäänkin vain yksi heinäys taimikkovaiheessa, niin minä kyllä hyväksyn menetyksen Toki jos harrastuksena haluaa heinää polkea, on asia täysin toinen.
A.Jalkanen, voin samaistua kirjoittamaasi suurelta osin, mutta mikä sitten selittää sen että teillä ajaessaan tai ”Lukijoiden kuvat” -palstaa selatessa näkyy vajaatuottoisen metsän näkymiä? Tiedostaako suurin osa metsänomistajista sen, että myymällä metsäpohjan ja sijoittamalla rahat muualle, saavuttaisivat he paremman tuoton pääomalleen pienemmällä riskillä?
pihkatappi, jokaisella lienee oma tuntihinta. Tuo 10 €/h tunti kuulostaa siltä, että useimman meistä kannattaa keskittyä leipätyöhönsä ja antaa ulkopuolisten hoitaa taimikon hoito. Tuossa esimerkissä ei ollut pelkkä heinäys kaksi kertaa vuodessa. Pitää laskea myös aika pahvien haulle ja asettelulle sekä pajukeppien maalauksille ja asettelulle. Mitä jos ilman näitä taimien kuolleisuus olisikin 20 % ja niiden tilalle aikanaan tulisi hieskoivikko minkä voi poistaa ensiharvennuksessa? Tai oletetaan, ettei hieskoivua tai muuta taimiainesta synny yhtään. Vieläkö kuulostaa kannattavalta kaikki toimenpiteet?
Puun takaa, sinun tehtävänantosi ei ollut tarpeeksi selkeä. Määrittele ensin se, että onko maapohja paljas avohakkuun jäljiltä ja mikä on markkina-arvo maapohjalle. Juuri ilmaisin, että jos on päädytty pitämään maapohja ja se on paljas, on rehevillä mailla alhaisilla koroilla järkevä investoida istutukseen. Karuilla maapohjilla istutus ei ole taloudellisesti järkevää.
Laitoin hiljattain kuvapalstalle kuvan noin 8 ha alueesta, joka on Etelä-Suomessa MT-pohjaa. Kuviolle ei ole istutettu puun puuta. Mitä mieltä olet Puun takaa tästä?
Puun takaa: Kerotko Näätä meille oman taloudellisemman vaihtoehdon hyvin rehevän maan uudistamiseen?
Vastaus riippuu muutamasta tekijästä sekä laskentakorosta.
Metsätilojen osalta usein omistaja vaihtuu ja edellisen omistajan tekemät päätökset vaikuttavat pitkälti seuraajan tekemisiin. Jos siis tässäkin tapauksessa on edeltäjä kasvattanut metsää nykyisten metsäsuositusten mukaisesti saavuttaen alaharvennuksilla 04 luokan metsäkuvion missä suhteellinen arvokasvu on pieni, on ainoa vaihtoehto päätehakkuu. Sitten tuleekin vastaan kysymys laskentakorosta ja tuottovaatimuksesta. Uudistaako metsä ja miten vai myydäkö se pois ja sijoittaa varat johonkin muuhun.
Itse jos saisin vaikuttaa niin viimeinen harvennus olisi laajempi yläharvennus, jonka seurauksena näen, että mahdollistaako maaperä luontaisen uudistumisen. Tässä esimerkissä oltiin pakon sanelemana päätehakkuussa ja oletetaan että päädytään metsäpohjan säilyttämiseen eikä varojen sijoittamiseen arvopapereihin tai asuntoihin. Koska kyseessä on rehevä maapohja, on pienellä korkokannalla istuttaminen järkevää. Jos kyseessä olisi karumpi kasvupaikka, tulisi vaihtoehtoina maaperän myyminen tai luontainen uudistaminen.
Tässä nyt oli monta muuttujaa, mitkä liittyvät korkokantaan ja tuottovaatimukseen. Tuossa heinäyskommentissani lähinnä tarkoitin sitä, että sen sijaan että asetetaan taimitassuja, merkkikeppejä ja tehdään useampi heinäys, voitaisiin hyväksyä osan taimien tuhoutuminen ja vaikka hieskoivikon luontainen syntyminen näille kohtaa.
puuki: Olen muutamissa aiemmissa ketjuissa kirjoittanut mm. kiertoajan kokonaiskustannusten laskennasta erilaisilla kasvupaikoilla
Toivottavasti tuot jatkossakin näitä ajatuksia esille. Nyt puhutaan oleellisesta asiasta.
Kiertoaika tuo mielenkiintoisia ominaisuuksia metsäsijoittamiseen. Kiertoaikaan liittyy oleellisesti myös harvennusten lukumäärä. Useammalla harvennuksella saadaan suurin vuotuinen puuntuotos. Lisäksi pienellä laskentakorolla useampi harvennus on kannattavin. Mutta tilanne muuttuukin siinä kun laskentakorkoa nostetaan, yhtä äkkiä vaihtoehto, missä harvennusten määrä ja puuntuotos on pienin, onkin kannattavin…
Puun takaa: Jos Näätä haluaa kertoa vaihtoehtonsa metsänhoitoon, niin mikä sitä estää?
Toin juuri mielipiteeni esille Metsänhoito -palstan ”Hetki heinäykseen” -ketjuun. Kukaan ei voi taloudellisesti ajateltuna pitää järkevänä asettaa taimikkoon taimitassuja, merkkikeppejä sekä sen lisäksi toteuttaa heinäystä kahteen kertaan vuoteen. Tämän voin sanoa itsekin jo maalaisjärjellä ilman mitään laskelmaa :).