Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Gla: ”Puun hinta on vain yksi metsätilan hintaan vaikuttava tekijä, joten se ei riitä saamaan aikaan korrelaatiota. Ellet usko, kokeile laskea. Käytä korkona 2 ja 4 % ja vertaa sitä kohtuullisiin eroihin puun hinnassa. Ja kuten Puun takaa totesi, lopullinen hinta määräytyy markkinoilla. Se on mielestäni aika vahva talousnäkökulma.”
Luitko Gla aikaisemmin palstalle kirjoittamaani viestiä? Jos et niin tässä ote siitä: ”Onko joku sinisilmäisesti sitä mieltä, että metsätilojen hintojen ja puun hinnan kehitys ei tarvitse seurata toisiaan niin kauan kuin metsänomistajan pääsääntöinen tulonlähde on puun myynti? Jos metsätilojen hinnat nousevat puun hinnan pysyessä samassa tasossa on sijoittajalla joku seuraavista ajatuksista ostaessaan metsää markkinahintaan: a) hän ennustaa jatkossa puunhinnan kehityksen olevan suurempi b) hän hyväksyy pienemmän tuoton sijoitetulle pääomalle c) hänellä on aikaisempaa kustannustehokkaammat metsänhoitotavat.
Tuon kirjoittamani jälkeen kerrot minulle koron vaikutuksesta ja markkinahinnoista…?
Mitkä ovat ne muut tekijät, joista puhut?
kepa: ”Mutta miksi pitäisi ostaa ylihintaisia metsiä?”
Ja vastaavasti, miksi ei myydä, jos joku maksaa ylihintaa metsästä?
Puun takaa: ”Metsätilojen hinta määräytyy puhtaasti markkinoilla.
Sille emme voi täällä mitään vaikka kuinka haluaisimme.”Aivan, ja sama koskee puun hintaa. Metsätilojen osalta on käynnissä myyjän markkinat, puun suhteen ostajan markkinat.
Keskusteluun on noussut mukaan jatkuva kasvatus. Oma mielipiteeni siihen on, että teoriassa tämä toimintatapa on kannattavaa, mutta käytännössä ei. Jatkuvan kasvatuksen laskentamalleissa usein oletetaan tila alkujaankin eri-ikäisrakenteiseksi tai vaihtoehtoisesti, että tasaikäinen metsä on muutettavissa eri-ikäisrakenteiseksi kohtuullisen nopeasti. Metsärakenteen osalta olemme pitkän aikaa sen ratkaisun ”vankeja”, mitä edellinen omistaja on metsässä tehnyt.
Itseltä pieni ala alkujaankin eri-ikäisrakenteista metsää. Ainakaan näiden kuvioiden läheisyydestä ei löytynyt kiinnostunutta tahoa tekemään poimintahakkuuta. Yksi tarjous on tullut, mutta hintaeroa perinteiseen harvennukseen melkoinen ero. Matkaa on vielä siihen, että jatkuva kasvatus jalkautuu metsänhoitoyhdistyksien sekä puunostajien toimintaan. No välillä tuntuu, että yläharvennuskin on melkoinen kummajainen.
Gla, tässä ketjussakin on monenlaista näsäviisastelua ja naljailua tullut, se on yleensä merkki siitä, että kirjoittajilta loppuvat järkevät perustelut.
En ole missään sanonut, että metsän myynti avohakkuun jälkeen on ainoa tai edes järkevä vaihtoehto. Yritin avata tuota metsämaan arvon nousun tuomaa muuttujaa keskusteluun. Siitä eräät nimimerkit vetivät omia johtopäätöksiään. Kukaan ei ole kuitenkaan vielä kyseenalaistanut sitä väitettä, että metsätilojen hintojen ja puun hinnan muutosten tulee korreloida keskenään talousnäkökulmasta ajateltuna niin kauan kun pääsääntöiset tulot metsänomistajille tulevat hakkuista.
MaalaisSepon väitteeseen olisi mielenkiintoista saada perustelut.
Lauri Vaara: ”Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.”
Miten käy kun yhtälöön lisätään työvoimakustannukset? Alhaisen työvoimakustannusten maissa ymmärtäisin ajatuksesi paremmin, mutta että Suomessa, missä palkat ja verotus ovat korkeat?
A. Jalkanen, kyllä noita alle 10 ha määräaloja vaan on markkinoilla myytävänä ja käyvät vielä kaupaksikin. En nyt sano, että tämä olisi tässä tapauksessa parhain ratkaisu taloudellisesti, mutta yksi varteenotettava ainakin tutkia.
Olen samaa mieltä kanssasi. Kannattaa ostaa palstoja missä on välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Näin saa metsävähennyspohjan hyötyyn heti. Vaikka inflaatio on matala, korko syö kuitenkin myös metsävähennyspohjaa koko ajan.
Gla: Entä jos uudistamisen yhteydessä on odotettavissa hankaluuksia esim. heinäyksen muodossa, onko tilan myynti tällöin vaihtoehto? Minusta se on vaihtoehto vain harvoin, metsää ei myydä ja osteta kuten osakkeita. Otetaan esimerkiksi mainitsemasi 100 ha tila. Tehdään sinne 5 ha aukko. Harkitsetko tilan myyntia heinäämisriskin takia? Et tietenkään, vaan joko hammasta purren heinäät muutaman vuoden tuota 5 ha taimikkoa tai sitten hyväksyt hiukan hitaammin kasvavan ja aukkoisen puuston synnyn kuviolle. Vaihtoehtoja on muitakin, esim. työläyden suhteen heinäämiseen verrattavan vesakon kanssa taistelun.”
En lähde naljailuusi mukaan, mutta vastataan nyt tähän esimerkkiisi. Pelkän heinäyksen kustannus on suhteellisen pieni osuus taimikonhoidossa, eikä se suoraan tietenkään vaikuta 100 ha tilan myyntiin. Mutta sen sijaan jos tuolle 5 ha aukolle on kysyntää ja markkinahinta on sellainen, että valitulla tuotto-odotuksella istutus ei olisi kannattava, niin miksi ei luopuisi siitä osasta? Jos kysyntää sille ei ole tai hinta ei tyydytä niin sitten valitaan toimenpiteet metsän perustamiseen.
Minusta on vanhanaikaista ajattelutapaa ajatella, että metsää ei koskaan myydä, sitä vain ostetaan.
Onko joku sinisilmäisesti sitä mieltä, että metsätilojen hintojen ja puun hinnan kehitys ei tarvitse seurata toisiaan niin kauan kuin metsänomistajan pääsääntöinen tulonlähde on puun myynti? Jos metsätilojen hinnat nousevat puun hinnan pysyessä samassa tasossa on sijoittajalla joku seuraavista ajatuksista ostaessaan metsää markkinahintaan: a) hän ennustaa jatkossa puunhinnan kehityksen olevan suurempi b) hän hyväksyy pienemmän tuoton sijoitetulle pääomalle c) hänellä on aikaisempaa kustannustehokkaammat metsänhoitotavat. Vaihtoehto a on spekulointia ja sitähän palstalaisten mukaan metsän osalta ei haluta tehdä. Vaihtoehto c ei ole ainakaan nykytiedolla realistinen.