Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
MHY mainostaa laskelmissaan, että odotusarvo tarkoittaa puustosta tulevaisuudessa saatujen tuottojen nykyarvoa. Niinpä niin…
Arvonkorjauksella huomioidaan kaupankäyntikuluja, vuosikuluja, hoitorästejä, tulevia investointeja jne. Täysin hihasta saatu luku…
Itselle ainoa oikea tapa arvioida metsäpalstan hinta, on laskea tulevien tulojen ja menojen suuruudet ja diskontata ne nykyhetkeen huomioiden oma tuottovaatimus. Tämä toimii olit sitten ostamassa tai myymässä metsätilaa. Metsäalan ammattilaiselta voit pyytää arviota tulevien puunmyyntien ja hoitotöiden ajankohdista, jos itse et osaa niitä arvioida. Loppu on sitten taulukkolaskentaa.
Gla: ”Kerrotko, miten hinnoittelit hirvituhot?”
Määritellään sijoitukselle tuotto-odotus ja ostovaiheessa lasketaan päälle vielä varmuusmarginaali. Vastaavaan tapaan kuin esim. asuntosijoittaja ennakoi vuokra-asuntonsa tyhjät kuukaudet (vuokrausaste ei ole ikinä 100 %). Jos kaikki riskit toteutuu niin sitten se on tuotto-odotusta alempi tuotto, pahimmillaan tappio. Ei kai se tuon vaikeampaa ole?
Tukkien laatuun ja yleisesti katkontaan liittyen pitäisi miettiä uusia toimintamalleja, jotka kohtelevat tasaisemmin niin metsänomistajaa, puunkorjaajaa että puunostajaa. Voisiko isommilla päätehakkuilla toimia (taas) malli, jossa metsänomistaja kilpailuttasi oikeuden hakata puut kiinteään hintaan? Näin jäisi ainakin pois napina katkonnasta. Toki tämä vaatisi tarjoajalta tarkempaa tutustumista kohteeseen.
Menee vähän off-topic, mutta palstalla näyttää hirvet nousevan lähes jokaisessa ketjussa roolinsa, vaikkakin myrsky- ja sieni- sekä hyönteistuhot aiheuttavat euromääräisesti isommat vahingot vuositasolla. Omissa metsissä ollaan mahduttu elämään hirvien kanssa yhteiseloa, vaikkakin ovat vahinkojakin tehneet. Jokaisessa sijoitustoiminnassa on riskinsä ja hirvi on yksi sellainen metsäsijoittamisessa.
Yläharvennuksista on kokemuksia niin kuusikoista kuin männiköistä. Mielellään kuulisi lisää nimimerkin oksapuu kokemuksista siitä, että miksi oli kallis kokeilu.
Nimimerkille ”kuusessa ollaan” varmistuksena ja tarkennuksena, että jatkuva kasvatus ja yläharvennus sekä sitä kautta luontaisen taimettumisen paremmat mahdollisuudet eivät ole sama asia. Tai ainakaan itse en niitä samoina asioina näe. Minulla on pieni ala, jossa kokeilen jatkuvan kasvatuksen periaatteita koemielessä, mutta luontaista uusiutumista käytän aina kun se on järkevää/mahdollista.
Jätkän kirjoittamassa periaatteessa on pointtia. Yläharvennus kohdistetaan kaikkein isompiin runkoihin (vähintään kahden tukin puihin) sekä lisäksi poistetaan huonolaatuiset kuitupuut sekä kuitupuut joista ei tukkia tule (hieskoivu). Päätehakkuun siirtäminen 10-15 vuotta eteenpäin voidaan hyväksyä, koska harvennuksesta on saatu suurempi tulo, joka voidaan sijoittaa eteenpäin.Yläharvennuksessa jäävä puusto usein jää harvennussuositusten alarajoille, mikä toisaalta mahdollistaa paremmin luontaisen uusiutumisen alkamisen ennen päätehakkuuta, mikäli tällaista mahdollisuutta haluaa hyödyntää.
Onko Visakallolla omakohtaisia kokemuksia yläharvennuksen jälkeisistä tuulituhoista vai mihin perustat väitteesi? Mikäli harvennuskohde sijaitsee aukon laidassa tai muuten tuulituhoille herkillä alueilla, on järkevää säilyttää reunametsässä sekapuusto.
Yleisesti tulisi siirtyä yläharvennuksiin ainakin viimeisenä harvennuksina, mikä helpottaisi aloittajan esittämää harvennuksen kannattavuusongelmaa. Vieläkin tuntuu metsänomistajalla usein keskustelussa esiintyvän mottien optimointi eurojen sijasta.
Itse jumiuduin edelleen työvoimakustannuksiin. Onko ketjun aloittajan logiikka, että maataloustraktorin kuljettaja tekee työtä metsäkoneen kuljettajaa halvemmalla ja enemmän?
Koska maataloustraktoria ei kannata ostaa ilman maatilaa (ja kesäaikaista työtä), on näin ollen maataloustraktoreiden määrä rajattu. Metsänomistajilla on kuitenkin halu ja intressi myydä tietty määrä puuta, johtaisi tämä lopulta siihen, että metsänomistajat kilpailisivat maataloustraktoreista (ja niiden kuljettajista), koska aika ei riittäisi myytävissä olevien puiden hakkuuseen (tehokkuus). Tämä johtaisi puunkorjuun hintojen kallistumiseen, kun maataloustraktoreiden omistajat/kuljettajat voisivat valita kirsikat kakusta. Puunkorjuun hintojen nousu jäisi metsänomistajien maksettavaksi.