Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski: ”Tuokin on varmaan yhdistyksestä kiinni. Täällä meidän mhy:llä asiat hoidetaan ihan hyvin. Valitettavaa tuollainen palvelu.”
Juuri näin ja vielä ennen kaikkea palvelutaso henkilöityy, kuten kaikessa palveluammatissa. Sama koskee pankkipalvelua tai vaikka sitä metsänhoitotoimenpiteiden tekijää. Kun hyvän palvelusuhteen asiakaslähtöisen vastapuolen edustajan kanssa saa muodostettua, siitä kannattaa pitää kiinni.
Mutta olen itse näiden kokemusten myötä tullut skeptiseksi sen suhteen, että kaikki metsänhoitoyhdistyksen henkilöt ajaisivat metsänomistajan taloudellista etua. Ymmärrettävää on, että he ovat aktiivisemmin tekemisissä puun ostajien kanssa ja varmasti ystävyyssuhteita syntyy enemmän kuin metsänomistajan kanssa, joka satunnaisesti on puukaupoilla tai metsänhoitotoimenpiteiden tarpeessa.
Nyt ehkä tulee yleistystä ja ehkä on sattumaa, että minulle on kertynyt MHY:istä huonoja kokemuksia enemmän kuin hyviä.
Kirosanoja metsänhoitoyhdistyksille tuntuu olevan yläharvennus ja luontainen uudistaminen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten ajatusmaailmaan ovat iskostuneet motit eivätkä eurot. Lisäksi kokemukset hakkuunvalvonnasta ovat ajoittain olleet erittäin luokatonta. Parissa kohteessa valvonta on kohdistunut ajankohtaan, missä puita ollaan oltu ajamassa jo pois. Tällöin ollaan ilmoitettu puutteista. Yhdessä kohteessa hakkuissa oli kolhittu luokattoman paljon puita. Metsänhoitoyhdistyksen valvoja ei halunnut reklamoida asiasta puun ostajaa vaan se jäi lopulta omalle kontolle.
Mitään näyttöä en ole saanut myöskään siitä, että MHY:n kautta puulle saisi parempaa hintaa kuin suoraan ostajille myymällä. Viime vuoden puolella ensimmäistä kertaa MHY:n puunkorjuupalvelua pitkään pohdin. Muuten olen kuitenkin vältellyt MHY:tä, lukuun ottamatta niitä kohteita, missä en käytännön toimenpiteitä ja valvontaa pysty suorittamaan.
Tolopainen: ”Varo Näätä, kohta saat Jätkän kimppuusi.”
Mukava vaan jos tulee näkökulmia asiaan, en pahastu vastaväitteistä tai kritiikistä. Eikä minullakaan ole vielä esittää tuloksia hieskoivikon kasvattamisesta energiapuuleimikoksi. Sanotaan näin, että toistaiseksi näyttää hyvältä, mutta vasta siinä vaiheessahan voi kannattavuutta arvioida kun rahat ovat tilillä. Toinpahan kuitenkin vaihtoehtoisen ratkaisun ketjuun pohdittavaksi.
Minulla on muutama kuvio ketjun aloittajan kaltaista hieskoivikkoa. Ajatus oli kokeilla parilla kuviolla sitä, että ei tee mitään ja poistaa myöhemmin kaikki, kun rungon keskitilavuus on energiapuukorjuuseen riittävä. Toki yksittäinen puolen hehtaarin kuvio ei energiapuukorjuuna usein herätä mielenkiintoa, mutta useampi kuvio tai yhdistäminen päätehakkuuseen saattaa kiinnostaa.
PS. http://www.metla.fi/uutiskirje/bio/2012-02/uutissivu-4.html
Korpituvan Taneli: ”Eli harrastat sitä 50…..70-lukujen tapaa että ostetaan paapan metsä sopivaan hintaan, hän kuin ei sen arvoa ymmärrä.
En menetä yöuniani siitä, että en kerro myyjän todennäköisesti saavan parempaa hintaa laittamalla tilaa julkiseen myyntiin. Sen sijaan olen rehellisesti perustellut mihin hintani perustuu. Myyjälläkin voi olla erilaisia intressejä myyntitavalle, hän voi haluta rahat nopeasti tai sitten ei ole vain kiinnostusta alkaa etsiä välittäjiä, tekemään metsäarvioita yms.
Timppa: ”Metsäkauppa on onnen varassa, jos käyttää enemmän vierasta rahaa. Jos käyttää omaansa, niin saa varman joskin melko pienen tuoton.
Miten se rahan alkulähde määrittelee onnistumisen? Lotossa voittoon tarvitaan onnea, sijoittaminen on tulevien tulojen ja menojen arvioimista. Niihin liittyvää epävarmuutta puolestaan hallitaan varmuusmarginaaleilla.
Olen luonut omaan käyttöön taulukon, jolla arvioin myytävän metsäpalstan kiinnostavuutta. Käytännössä siinä arvioidaan tulevia menoja ja tuloja sekä näiden ajoitusta. Lisäksi huomioidaan tuottovaade ja varmuusmarginaali. Vuodessa käyn tällä tavalla läpi arviolta 40-50 tilaa. Ne mitkä teoreettisesti täyttävät tuottovaateen, vaativat tarkempaa tutustumista. Nämä ovatkin sitten laskettavissa yhden käden sormilla niistä tiloista mitkä ovat yleisessä myynnissä. Parhaat mahdollisuudet tuottaviin kauppoihin on ostaa metsätila ns. hiljaisesta myynnistä.
Planter: ”Esimerkiksi muutamat veijarit ovat hoksanneet käyttää metsävähennystä niin, etteivät maksa käytännössä oikeastaan lainkaan veroja. Metsävähennyksestä muodostuva veroluotto kääntyykin lopulliseksi veroeduksi ja metsänuudistaminen laiminlyödään.”
Älä syytä pelaajaa, syytä peliä. Tuohon vielä lisäisin sen, että heti tilan oston jälkeen tehdään välitön hakkuu isossa laajuudessa. Tässä vaiheessa voi olla jopa järkevä tehdä avohakkuu puille, jotka eivät olisi vielä muuten päätehakkuuvaiheessa. Näin siksi, että veroedullekin pitää laskea rahan arvon muutos. Samalla myös saadaan ns. vipuvaikutus kun ensimmäiseen tilaan investoitu raha saadaan sijoitettua toiseen tilaan. Tämä kun vielä tehdään lainarahalla, niin omalle pääomalle voi saada merkittävänkin tuoton.
Rane2: ”Kellekäs sen pitäisi valua?”
Kyllä minä otan kaiken tuen vastaan mitä annetaan. Mutta kuten aiemmin mainitsinkin, kaikki tukeminen aiheuttaa kierteen mikä vaatii lopulta enemmän tukemista. Kun valtio tukee vuokralla asumista, valuu se raha asuntosijoittajille, mikä nostaa asuntojen hintoja. Vastaavasti valtion maksamat tuet metsänomistajille valuvat metsänhintoihin. Tuossa joku aiemmin mainitsi, että Pohjois-Suomessa huonomman metsän hakkuutulot menevät uudistamiseen. Mikäli näin, niin tällöinhän tämän kaltaisen tilan markkina-arvo pitäisi olla mitätön.
Nykyinen malli kannustaa ostamaan hyväpuustoisia tiloja, hakkaamalla välittömästi puut pois sekä hoitamaan uudistus mahdollisimman kevyellä tavalla ja aloittamalla kierros uudestaan.
Annettaisiin markkinoiden toimia markkinaehtoisesti. Valtion tehtävä on turvata pääomille tehokkaat markkinat ja kannustaa investointeihin sekä sijoittamiseen. Oma mielipiteeni on, että parhaiten se onnistuu poistamalla tuet ja laskemalla yritys- ja pääomatuloverotus alhaiseksi.
Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 % veronalaista osuutta, mistä maksetaan 30 % veroa, jos pääomatulot ovat alle 30000 euroa 34 % mikäli ne ovat yli 30000 euroa. Toisin sanoen osingoista menevä veron määrä on 25,5 tai 28,9 %.
Vastaavasti metsänomistaja voi hyödyntää metsävähennystä vuodessa enintään 60 % metsävähennykseen oikeutetuista tilojen tuloista. Tästä maksetaan veroa sitten tuon 30 % tai 34 % mukaisesti. Huomioidaan vielä yrittäjävähennys (5 %), mikä pienentää metsätalouden tuloa. Metsänomistajalle myös menovaraus on mahdollinen.
Petkeles, en tiedä mitä termi ”löperöä” tarkoittaa, mutta on noissa nyt aika paljon eroa verotuksen suuruuden osalta?
Petkeles, kai sinä tiedät, että metsävähennys on verojen siirtämistä luovutukseen saakka? Onko osakkeilla vastaavaa etua?