Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Eipä niitä tarvitse ottaa huomioon, sillä jaksollisen kannattavuus on vähintään 50 % parempaa, vaikka siinä on joskus tuhoja.”
Mitenköhän tuon termin ”parempaa” määrittelet? Tarkoitatko sillä taloudellisesti kannattavampaa, nopeampaa kiertoaikaa, suurempaa puumäärän saantia vai jotain muuta? Nämä kun eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa. Voisit myös laittaa hieman laskelmia kun kerran noin tarkan luvun osaat sanoa. Onko laskelmasi yleispätevä Etelä-Suomen OMT-metsään kuin Lapin CIT-metsään? Mitä korkokantaa olet laskelmassasi käyttänyt?
Metsuri motokuski: ”En usko että kenekään joka asiaa järkevästi ajattelee niin metsänhoitotöidenosuus ole niin suuri että se estää kunnon taimikon perustamisen”
Sinä siis tyrmäät aiemmin kirjoittamani väittämän (kukaan muu ei ole sitä toistaiseksi tehnyt): ”Muistakaa, että sen istutetun taimikon tulee tuottaa vähintään sama kuin luontaisesti syntyvän taimikon sekä sen vaihtoehtoisen sijoituksen!”
Palstalla kyllä puhutaan hirvistä, myyristä, tuomiruosteista, mustakoroista jne., joten en lähtisi 100 % varmuutta antamaan istutetullekaan taimikolle. Mutta heti kun puhutaan luontaisesta uudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta niin taudit, tuhot jne. tulevat mukaan keskusteluun…
Visakallo, metsäsi taitavat sijaita etelässä? Kyllä Pohjois-Suomessa kivennäismaillakin alkaa kannattavuus kärsiä, jos taimikkoa lähdetään perustamaan alusta alkaen, riippuen toki laskentakorosta.
Metsuri motokuski, laskelmassasi unohtuu muutama työvaihe. Metsähän pitää perinteisen tavan mukaan raivata ennen hakkuuta tai ennen istutusta, jotta entiset alikasvokset eivät syö elinvoimaa uusilta taimilta. Lisäksi palstalla monet kertovat heinäävänsä useamman kerran taimikkonsa. Eikä se istutettu taimikkokaan aina 100 % varmuudella onnistu… No tämä ei ollut pointti vaan se, että kun taimikon saa perustumaan luontaisesti, jää tuo raha sijoitettavaksi jonnekin muualle.
Suorittava porras mainitsee tulevaisuuteen panostamisen. Sehän se tässä vaihtoehtoisessa mallissa on juuri se pointti. Jos uudistan metsän luontaisesti, jää minulla rahaa sijoittaa jonnekin muualle. Se voi olla toinen metsäpalsta, asunto, arvopaperi tms. Muistakaa, että sen istutetun taimikon tulee tuottaa vähintään sama kuin luontaisesti syntyvän taimikon sekä sen vaihtoehtoisen sijoituksen!
Timppa: ”En kyllä ymmärrä miksi näin päivänselvää asiaa joidenkin pitää yrittää kiistää.”
Kukaan ei kiistä, etteikö 80 vuoden päästä olisi perillisilläsi tai heidän perillisillään hieno metsä hakattavana. Mutta kumpikaan meistä ei osaa ennustaa paljonko tuolloin tai välillä tapahtuvissa harvennushakkuissa saadaan myyntituloja. Lähivuosien taimikon perustamiskustannukset ja taimikonhoitotoimenpiteiden kustannukset osaamme aika tarkastikin ennustaa. Asia mikä ei ole päivänselvää, on se, että onko taimikon istuttaminen taloudellisesti kannattavin ratkaisu. Kyllä sinne 80 vuodessa muutakin kuin heinikkoa syntyy, vaikka palstalla muuta väitetäänkin.
En yhtään. Muutamalla kuviolla minulla sitä on kokeeksi ja maisemallisista syistä. Luettelin ketjussa aiemmin syyt, miksi en käytä jatkuvaa kasvatusta. Sen sijaan pyrin antamaan luonnon auttaa metsän uudistamisessa.
Jätkä: ”Miksi et sitten tee jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ja ajoa itse?”
Kuten totesin, pääsen paremmille tuotoille, kun teen nykyistä palkkatyötäni tai käytän ajan uuteen investointikohteeseen tutustuessa sen sijaan, että heilun metsässä oli se sitten istutusta, raivausta tai hakkuuta. Toki jonkun verran tulee metsähommia tehtyä vastapainona toimistotyölle ja tuleepahan siinä omat metsätkin tutuksi. Kuitenkin kun lasken kannattavuuksia, huomioin laskelmissa hoitotyöt ulkopuolisen tekemänä.
Timppa: ”Moni pelaa golfia, maksaa kenttämaksut, välineet ja matkat”
No nyt puhutaankin kahdesta eri asiasta. Itsekin nautin metsässä olosta ja siellä touhuamisesta. Saan kuitenkin paremman tuntipalkan päivätyöstä tai uusien sijoitusvaihtoehtojen tutkimisesta.
Se, että ostetaan tila kalliilla ja tehdään siellä ilmaiseksi hommia hullun lailla ja saadaan muutaman prosentin tuotto, ei tarkoita sitä, että ollaan keksitty rahasampo. Aiemmin keskusteltiin siitä, että jatkuvassa kasvatuksessa puusta ei saada samaa hintaa kuin jaksollisen kasvatuksen päätehakkuussa, mikä johtaa siihen, että jaksollinen on kannattavampaa. Jos kerran oma työ ei maksa, niin miksi emme jatkuvassa kasvatuksessa tee hakkuita itse? Miksi vertailemme vaihtoehtoja, missä toisessa tehdään ”ilmaista” työtä ja toisessa ostetaan kaikki ulkoa?
Gla, niin kuin kirjoitinkin uudistaminen on mietittävä aina tapauskohtaisesti. Olet oikeassa, että laskentakorko vaikuttaa uudistamiseen. Jos etelässä on OMT-pohjalla perustettava taimikko korkojen ollessa matalalla, laskentakorko huomioiden taimikon istuttaminen on enemmän kuin järkevää. Markkinatilanne metsätilojen osalta on myös myyjän kannalta enemmän kuin hyvä. Kysyntää riittää, jolloin voidaan turvallisin mielin luottaa siihen, että taimikon arvo nousee eikä laske.
Entäs kun mennään pohjoisemmaksi ja otetaan maapohjaksi turvemaa? Avasin hiljattain ketjun: ”Suometsän uudistaminen”. Itsellä ei esimerkiksi ole vielä valmista mielipidettä puolukkaturvekankaalla metsän uudistamiseen taloudellisesti. Ketjuun mahtuu mielipiteitä.
Kuviota ei kannata jättää heinittymään. Rehevämmänkin maaperän pystyy uudistamaan luontaisesti, jos osaamista riittää. Vaatii sekin uudistamistapa taimikonhoitoa.
Timppa: ”Näilläkin palstoilla on kyllä esimerkkejä muistakin kuin Näädän esittämistä tavoista parantaa metsänhoidon kannattavuutta”
Ehkä nyt yleistän, mutta huomioni palstan kirjoituksista on se, että metsänhoidolliset neuvot liittyvät taimikon hoitoon ylimääräisine heinäyksineen ja perkauksineen. Kaiken kruunaa se, että kirjoituksen taustalla on itse tehty työ. Oma työkin maksaa ja jos sitä ei suostu myöntämään, huijaa itseään. Huomioiden työhön menevä aika sekä oman leipätyön tai vaihtoehtoisen sijoitustuoton tuotos, ei moni palstalainen pärjää ammattimetsurille. Ja kun näitä ”ylimääräisiä” metsänhoitotöitä teetätetäänkin ammattimetsureilla, ei se metsänomistaminen olekaan enää niin kannattavaa vaikka hakkuukertymää saadaan enemmän ja aikaisemmin.
Timppa, viittasit Emil Vesterisen kirjaan. Siinäkin viitataan metsänomistajan omaan työhön tai ainakin halpaan työvoimaan. Valitettavasti profetaaliset lahjat eivät riittäneet ennustamaan työvoimakustannusten nousua.