Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo: ”Uudistamisvertailuissa lasketaan puuston arvon kehitys, mutta koko metsän arvon kehitys tahtoo joskus unohtua. Jos laitat myyntiin saman määrän samanikäistä halvalla syntynyttä hieskoivikkoa ja asiallisesti uudistettua rauduskoivikkoa, kuusikkoa tai männikköä, niin miten mahtaa käydä?”
Erittäin relevantti kysymys. Leikitään siis hieman numeroilla.
Skenaario 1: Metsänomistaja päättää istuttaa ja hoitaa taimikkoa MaalaisSepon antamilla lähtötiedoilla. Oletetaan maapohjan arvoksi 0 vuonna 300 euroa/ha. 15 vuoden jälkeen hän kuitenkin päättää pistää tilan lihoiksi.
Skenaario 2: Metsänomistaja jättää maaperän taimettumaan luonnon toimesta sekametsäksi. Hän teettää vastaavat hoitotoimenpiteet kuin edellä maapohjan arvon ollessa sama. 15 vuoden jälkeen laitetaan tila lihoiksi.
Skenaario 3: Metsänomistaja jättää maaperän taimettumaan luonnon toimesta sekametsäksi. Hän ei teetä mitään hoitotoimenpiteitä, maapohjan arvo vuonna 0 on sama kuin edellä. 15 vuoden jälkeen laitetaan tila lihoiksi.
Skenaariossa 1 metsänomistajan pitäisi saada vuonna 15 verottomana 2704 euroa ja skenaariossa 2 pitäisi tulla verottomana 1443 euroa sekä skenaariossa 3 pitäisi tulla verottomana 540 euroa, jotta sisäinen korko on 4 %. Huomioitava myös, että ostajan pitää maksaa varainsiirtovero, lainhuuto ja kaupanvahvistajan palkkio, mikä nostaa hintaa.
Sitten vaan jokainen pohtimaan, että minkä skenaarion lopputuloksena saa 15 vuoden jälkeen tilan kaupaksi. Toki kannattaa peilata pohdintaa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä sekä eri kasvupaikkojen välillä. Entä mitä jos laskentakorkoa kasvatetaan? Entä jos skenaarioon 1 tai 2 lisätään ojituskustannuksia tai entä jos skenaariossa 1 taimikkoa kohtaa myyrä- tai hirvituhot? Tämä ehkä osoittaa sen, että ei sen luontaisen uudistumisen arvoa kannata vähätellä.
Puukille kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, ensimmäinen oikea vastaus. MaalaisSepon antamilla lähtöarvoilla sisäinen korko (kassavirtojen nykyarvojen summa on nolla) on noin 4,55 %.
MaalaisSeppo: ”Tulos plussalla 6946 €/ha”
Niin kuin aiemmin todettu, ei mennyt ihan putkeen tuo laskelmasi. Nettonykyarvon laskeminen pitäisi olla jokaisen sijoittajan hallussa. Sen jälkeen vasta voidaan realistisesti keskustella eri vaihtoehtojen kannattavuuksista. Lisäksi aika hyvin saa metsä kasvaa jos tuollaiset hakkuutulot verot huomioituna saa etenkin päätehakkuusta. Ei ihan joka kolkassa Suomea onnistu.
En nyt ota kantaa paljonko jatkuvilla yläharvennuksilla tulee tuloa, mutta ei unohdeta MaalaisSeppon alkuperäistä kirjoitusta. Tuon siis ymmärtää niin, että ensimmäisestä yläharvennuksesta saadaan tuo 5000 €/ha. Se tuossa oli pielessä, koska metsään jäisi aivan liikaa puustoa, jotta uudistuminen käynnistyisi.
MaalaisSeppo: ”Kun hakataan aukko, saadaan siitä esim 15000 €/ha. Kun samalle alueelle tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuu, saadaan n. 5000 €/ha.”
Aivan eri asia onkin sitten keskustella, että jos metsä on päätehakkuukunnossa ja puusto on kohtalaisen samankokoista, onko siirtyminen enää jatkuvaan kasvatukseen järkevää. Mielestäni siinä tapauksessa siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen on liian pitkä tie sekä voimakas harvennus altistaa päätehakkuukelpoisen metsän tuulituhoille.
MaalaisSepon kanssa enemmän kuin samaa mieltä seuraavista lauseista: ”Luontainen uudistaminen on eri asia kuin jatkuva kasvatus.” ja ”Raha puhuu kylmää faktaa.”
En tiedä kenelle tuo MaalaisSepon viesti on kohdistettu, mutta minä olen koko ajan tuonut sitä esille, että jatkuvan kasvatuksen haaste on se, että puun hinta ei vastaa päätehakkuutuloja sekä se, että tasaikäisrakenteisen metsän muuttaminen jatkuvan kasvatuksen metsäksi kestää liian kauan. Täysin eri asia onkin, jos metsä on valmiiksi jatkuvalle kasvatukselle sopiva.
Minun toimintatapani ei ole jatkuvaa kasvatusta vaikka yläharvennuksia ja luontaista uudistamista käytän. Yläharvennuksia tukee kannattavuus ja sillä saadaan paremmat lähtökohdat alikasvoksen syntymiselle. Se mistä nyt olen koko ajan puhunut on alikasvoksen hyödyntäminen ja luontaisen uudistamisen täydentäminen. Siirryn siis tasarakenteiseen metsänkasvatukseen vaikka taimissa on tietysti eroa koossa ja iässä.
MaalaisSeppo: ”Kun hakataan aukko, saadaan siitä esim 15000 €/ha. Kun samalle alueelle tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuu, saadaan n. 5000 €/ha.”
Minua on syytetty virtuaalisista luvuista, mutta tuosta voi todeta suoraan, että sinulla ei taida olla omakohtaista kokemusta jatkuvan kasvatuksen hakkuista ainakaan voimakkaan yläharvennuksen osalta? Jos tuo lukujen ero on oikein niin jatkuvan kasvatuksen hakkaaja ei ole tiennyt mitä tehdä.
Tuo laskentaesimerkkini oli osoitus sinulle, että lyhyempi kiertoaika ja suurempi puumäärä eivät takaa välttämättä parhainta taloudellista lopputulosta. Siinä käytin sinun mainitsemiasi hoitokuluja, itse tein oletukset kiertoajasta ja puun myyntituloista. En voi yleispätevää laskelmaa sinulle tehdä, koska se riippuu puun hinnasta, kasvupaikasta, lämpösummasta jne. Tuo laskelma kuitenkin kumosi täysin väittämäsi siitä, että istutettu taimikko tuottaa vähintään 50 % paremman tuoton.
Ei nuo käyttämäni luvut ihan kuitenkaan tuulesta temmattuja olleet. Hiljattain tein ensiharvennuksen metsään, missä osa oli istutettua ja osa luontaisesti uudistunutta. Turhaan siis mollaat minua virtuaalitodellisuudesta.
Vaikken ole saanut metsäalan koulutusta, on minulla ollut matkan varrella pari hyvää sparraajaa. Tärkeimmät opit heiltä ovat olleet keskittyä taloudelliseen näkökulmaan ja unohtaa mottien tavoittelu.
Timppa: ”Minä en arvaile vaan laskelmat perustuvat luonnosta tehtyihin havaintoihin. Sinulla taas ”virtuaalitodellisuutta””
Kun perusteluita ei enää keksitä niin lähdetään sitten syyttelemään ja mollaamaan. Minä pystyn puhumaan ihan omien kokemusten pohjalta. En ole metsätalouden koulutusta saanut, mutta kannattavuuslaskenta on hallussa.
Jopas jotain. Toisessa ketjussa puolustetaan perinteisten metsänhoitomallien kannattavuutta ja toisessa ketjussa manataan, että metsän omistaminen ei kannata. Olisiko kuitenkin olemassa tarvetta vaihtoehtoisille metsänhoitomalleille 😉
Joku tuossa aiemmin määritteli maagiseksi rajaksi Jyväskylän. Jos metsää nykyään vapailta markkinoilta ostaa, niin yleisesti ottaen omat kokemukset ovat, että sen pohjoispuolelta ne kannattavimmat palstat löytyy. Toki yksittäisten tilojen hinnat vaihtelevat ja joka paikassa tulee vastaan niin yli- kuin alihinnoitteluja. Mitä etelämmäksi tullaan ja etenkin lähelle kasvukeskuksia, metsäpalstojen kysyntä ylittää reilusti tarjonnan, mikä näkyy hinnoissa.
UPM:n myymiä palstoja olen seurannut. Myyjä on tässä tapauksessa sellainen taho, joka tietää metsänsä arvon erittäin hyvin. Mitä olen laskelmia tehnyt niin sellaista 1-2 % tuottoa UPM:n myymistä palstoista voisi saada, jos haluaa edes osittain harrastaa metsänhoitoa itse. Ymmärrän hyvin miksi he laittavat metsänsä lihoiksi ja sijoittavat pääomat paremmin tuottaviin kohteisiin.
Kenenkään ei kannata laittaa sijoitusmielessä munia samaan koriin eli hajautusta peliin, oli se sitten osakkeita, rahastoja, asuntoja, metsää jne. Pääsääntö on, että mitä nuorempi henkilö on kyseessä, sitä enemmän riskiä kannattaa sijoituksissa ottaa. Metsä tarjoaa vakaata sijoitusmuotoa, ei sieltä äkkirikastumisia tule, mutta toisaalta jos ei ylihintaa sorru maksamaan palstaa ostaessa tai ei tee kannattamattomia hoitotoimenpiteitä, on sieltä kohtuullista tuottoa mahdollista saada. Mutta en suosittele, että kukaan 100 % sijoitusvarallisuudestaan sitoo metsään.
Täysin eri linjoilla :). Huijaat itseäsi jos viet tänään euron pankkiin ja haet sen sieltä 50 vuoden päästä ja luulet tehneesi voittoa.
Olet tuossa yllä myös tehnyt seuraavan oletuksen: ”Menot ovat helposti puolet jaksollisen kasvatuksen menoista, siis 1000 euroa/ha, eikä niitä vähennä Kemera-tuki, jota jatkuvaan kasvatukseen ei saa.”. On se kumma jos kaikkineen ennakkoraivuineen, maanmuokkauksineen, istutuksineen, heinäyksiin, taimikonhoitoineen kustannukset ovat X euroa ja sitten jos käydään tekemässä täydennysistutusta niin se maksaakin 0,5X.
Tein myös oletuksia ja laskelmia. Oletuksena käytin, että luontaisen uudistamisen myötä ensiharvennus tulisi 5 vuotta myöhemmin, toinen harvennus 8 vuotta myöhemmin ja päätehakkuu 12 vuotta myöhemmin verrattuna taimikon istuttamiseen ja hoitotöineen antamillasi euroilla. Lisäksi huomioin, että luontaisen uudistamisen myötä syntyneessä metsässä ensiharvennuksessa puun myyntitulot ovat 10 % pienemmät, toisessa harvennuksessa 20 % pienemmät ja päätehakkuussa 30 % pienemmät verrattuna istutettuun taimikkoon. Osaat jo varmaan arvata, että pienillä laskentakoroilla istutus on kannattavaa, mutta uskotko, että kun korkoa nostetaan niin tilanne muuttuu? Jos et niin suosittelen tutustumaan excelin ja koronlaskennan saloihin…
Timppa: ”Siis en ole käyttänyt mitään korkokantaa jaksollisen kasvatuksen uudistuskuluille, koska en joutunut sijoittamaan niihin rahaa verrattuna jatkuvaan kasvatuksen. Tarkoitin siis, että metsätaloudesta jaksollisessa kasvatuksessa saatava nettotulo on edellä esitetyn perusteella erittäin varovaisestikin arvioituna 50 % suurempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa, silloin kun ollaan saavutettu tavoitteiden mukainen lopputilanne eli kaikkia ikäluokkia on yhtä paljon.”
Tuossapa se oleellinen tulikin…