Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 350)
  • Näätä

    MaalaisSeppo: ”Näätä voi tarkistaa sivulta 19, olenko maininnut jotakin paljaan maan arvosta.”

    Toistan kysymyksen, mitä laskit ja mitä se luku kertoo?

    Näätä

    Yleisesti ottaen, minä en pääse käsiksi väitteisiin etteikö omt-pohja uusiudu luontaisesti. Vai onko niillä viimeisen jääkauden jälkeen kasvanut vain pelkkää heinää siihen asti kunnes joku on keksinyt istuttaa taimen?

    Itsellä on kokemusta 1,5 ha peltoalasta, mikä jäi heinittymään edellisen isännän lopetettua niittotyöt. Viisi vuotta näytti siltä, että sinne ei synny mitään. Siitä vierähti vielä muutama vuosi ja hämmästys oli suuri kun koivikko oli luontaisesti kirinyt heinän edelle. Tämän kuvion nykytilasta tulee valokuva vielä kesän aikana.

     

    Näätä

    Puuki: ”Ei rehevät alueet juuri uudistu ellei maanpintaa käsitellä mitenkään”

    Minäkin laitoin hiljattain kuvan omt-metsästä, missä kuusta on nousemassa luontaisesti. Jos omt-pohjalla kasvaa vanha ja tiheä kuusikko/männikkö, ei alikasvoksella ole mahdollisuuksia syntyä. Näin ollen vanhojen omt-pohjilla olevien metsien järkevin uudistusketju on avohakkuu, maanmuokkaus ja istutus. Mutta jos siellä seassa on jonkinlainen osuus lehtipuusekoitusta, voi tilanne olla toinen.

    Näätä

    Tasokasta keskustelua, päivän sisään minua on väitetty tyhmäksi ja että luetun ymmärtämisessäni on vikaa…Kun perustelut loppuvat, alkaa mollaaminen.

    Väännä MaalaisSeppo sitten rautalangasta minulle vielä, että mitä tuo laskemasi lähes 7000 euroa/ha arvo tarkoittaa. Laskelmasi on mielenkiintoinen, koska myytyjen metsätilojen keskimääräiset hinnat ovat joka paikassa Suomea alhaisemmat. Ehkä siinä jo pitäisi hälytyskellot soida.

    Näätä

    Visakallo, minulle on sen sijaan jäänyt kuva sinusta, että et suvaitse muuta totuutta kuin oman tapasi toimia. Et sinäkään ole kannattavuuslaskelmiasi esitellyt, tosin olen palstaa noin 1,5 vuotta seurannut tarkemmin. Me voimme olla eri mieltä siitä, että mitä oletuksia ja laskentakorkoja on kannattavuuslaskennan taustalla, mutta eikö se ole vain keskustelupalstan kantava voima?

    Aina voi oppia ja kehittää uutta sekä pitää uskaltaa miettiä uutta. Vertauskuvana vanha historiallinen tapaus 1800-luvun New Yorkista. Siellä liikuttiin taannoin hevosilla ja ongelmaksi muodostui kadun reunamille kasaantuva lanta. Kaupunki mietti tiuhaan toimintatapoja ja tuhlasi resursseja siihen, miten lanta saadaan kerätyksi ja vietyä pois. Silloin ennustettiin, että 1960-luvulla kaupungissa työllistetään yli 100.000 henkeä siirtämään hevosen lantaa pois kaduilta. Ja sitten joku meni keksimään auton…

    Näätä

    Visakallo, minä en ole haukkunut kenenkään metsänhoitotapoja. Se ei ole minulta pois mitä kukin tekee metsässä. Onko se teiltä pois, mitä minä teen metsässäni. Keskustelupalsta on sitä varten, että vaihdetaan mielipiteitä. Jos ette niitä suvaitse niin joku meistä on väärässä paikassa.

    En ole kenenkään laskutaitoja moittinut. Olen kumonnut Timpan väitteet, että jaksollinen kasvatus on 50 % kannattavampaa laskuesimerkillä, jota kukaan ei ole toistaiseksi kyseenalaistanut. MaalaisSepon lähes 7000 euron paljaan maan arvon laskelmaa olen piikitellyt, pahoittelut siitä. Mutta se kertoo, että kaikilla keskustelijoilla ei ole ymmärrystä siitä mistä puhutaan tai mitä ja miten edes lasketaan. Silloin on hyvin vaikea keskustella kannattavuuksista, koska tunteet ja vanhat perinteet ovat niin voimakkaita.

    Näätä

    kaller: ”Alikasvoksella aikaansaatu metsä vaati ensin odottelua 10 vuotta, ennenkuin ollaan tilanteessa missä pottiputkella istuttu taimi on.”

    Miksi sinä raivaat siellä metsässä, jos istutettu taimi kasvaa nopeammin?

    Näätä

    On hyvin ihmeellistä, että jos yrittää synnyttää keskustelua metsätalouden kannattavuudesta ja siihen liittyvistä haasteista, aletaan ihmettelemään, että miksi henkilö ei myy metsää pois jos kerran metsä ahdistaa. Palstallako pitää ainoastaan huutaa hurraata ja kehua kuinka hyvin menee metsänomistajalla?

    Minulle ei metsä aiheuta stressiä. Sijoitan metsään siksi, että se tarjoaa hajautusta. En voisi ikinä sijoittaa metsään >100 % sijoitusasteella.

    Näätä

    Pahoittelut Visakallo etten ollut pysynyt perillä nimimerkkimuutoksestasi. Tunnistin sentään, että nimimerkillä ”Puun takaa” ja sinulla on samankaltaiset ajatukset! 🙂

    Näätä

    Toivoin aiemmin ketjussa Metsälehteen artikkelia suometsien uudistamisesta. Viimeisimpään Metsälehti Makasiiniin oli Jyrki Ketola kirjoittanut sivun mittaisen artikkelin suometsien hoidosta. Sivuhuomautuksena, että oli lehdessä ainoa jotenkin metsänhoidon kannattavuutta liippaava kirjoitus…

    Ketola on huomannut saman, suometsien hoitoa on tutkittu liian vähän. Myös hän on päätynyt samaan lopputulokseen, pääosa nykyisin tehtävistä kunnostusojituksista on kannattamattomia ja että varputurvekankaat sekä pääosa puolukkaturvekankaista kannattaa uudistaa vain luontaisesti.

    Miksi esimerkiksi monet metsänhoitoyhdistykset edelleen suosittelevat paksuturpeiselle suolle yhdistelmää ojitusmätästys + kuusen istutus. Kenen etua tällä ajetaan? Ei ainakaan metsänomistajan.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 350)