Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Puuki, nykyään sellaisen metsätilan löytäminen vapailta markkinoilta, mistä saa > 6 % reaalituoton, on myös vaikea löytää. Sen verran enemmän on kysyntää kuin tarjontaa. Mutta kyllä niitä hinnoitteluvirheitä tulee joka suuntaan, enkä ymmärrä sitä, että miksi joku tyytyy 1-2 %.
Kyllä, laskin ilman Kemeraa. Jos se on kynnysasia, tarkennetaan laskelmaa. Huomauttaisin samalla, että mitä enemmän panostetaan alkuinvestointia, todennäköisesti nostaa se myöhempiäkin kustannuksia. Sillä, että kasvaako alueella istutettu kuusen taimikko vai pihlajapensaat, lienee vaikutusta siihen, että otetaanko alueille vakuutusta tai käykö metsänomistaja siellä tarkkailemassa tilannetta. Laskelma myös muuttuu mielenkiintoisesti, jos alueelle 1 tehdään pari heinäystä ja varsinainen taimikon hoito, mutta koska näitä ei ollut lähtötilanteessa mukana, jätin huomioimatta. Alla päivitetyt luvut huomioituna Kemera-tuki (160 euroa x 0,7) alueelle 1 vuodelle 4 ja alueelle 2 vuodelle 14.
Korko 6 %:
Alue 1: 6005 euroa/ha
Alue 2: 1710 euroa/ha
Alue 3: 1826 euroa/haKorko 5 %:
Alue 1: 4056 euroa/ha
Alue 2: 1196 euroa/ha
Alue 3: 1361 euroa/haKorko 4 %:
Alue 1: 2604 euroa/ha
Alue 2: 805 euroa/ha
Alue 3: 1012 euroa/haKorko 3 %:
Alue 1: 1527 euroa/ha
Alue 2: 508 euroa/ha
Alue 3: 750 euroa/haVisakallo hoputti laskelmia esimerkistään ja kun oman laskelman sitten tein, ei siihen saa mitään palautetta :(.
Nyt kun kerran tämä ketju on uhrattu sivuraiteille ketjun aloittajan aiheesta ja puhuttu yleisesti metsäekonomiasta niin onhan kaikille selvä, mikä on arvokasvun ja suhteellisen arvokasvun ero?
Pete: ”Tämä tarkoittaa kyseisenä aikana 16,4% sisäistä korkoa. Eli siis kun 380 euroa muuttuu 1100 euroksi, niin sijoituksen vuotuinen korko on 16,4 prosenttia. Laskinko väärin?”
Tuo 16,4 % tulee sisäiseksi koroksi jos lannoitus tehdään vuonna 0 ja hakkuu vuonna 7. Jos lannoitus tehdään vuonna 0 ja hakkuu vuonna 8, on sisäinen korko 14,2 %.
Visakallo, tässä sinulle laskelmaa. Ymmärsinkö oikein, että halusit laskettavan, minkä arvoinen metsä sinulla on vuoden 30 jälkeen eli toisin sanoen minkälainen summa myydessä tulisi jäädä käteen, jotta tuottovaatimus on täyttynyt? Karkeana laskentatapana käytän sitä, että diskonttaan tulot ja menot vuoteen 0 siten, että paljaan maan arvoksi tulee oletusarvo, joka olkoot 300 euroa/ha.
Varmistan vielä, että lähtötiedot ovat oikein:
1.alue:
Vuosi 0: Uudistusalan raivaus, mätästys, istutus
Vuosi 4: Varhaisperkaus
Vuosi 20: harvennus nro 1
Vuosi 30: harvennus nro 22. alue:
Vuosi 14: Varhaisperkaus
Vuosi 30: harvennus nro 13.alue:
Ei tuloja eikä menojaMenojen hintoina olen käyttänyt seuraavia yksikköhintoja: http://stat.luke.fi/mets%C3%A4nhoito-ja-mets%C3%A4nparannusty%C3%B6t-kustannukset-2014_fi. Tuosta aineistosta ei varhaisperkaukselle löydy hintaa, mutta käytin siinä arvoa 350 euroa/ha. Puun myynnistä saadut tulot pohjautuvat ilmoittamiin arvoihisi (kuitu 16 euroa/m3 ja tukki 52 euroa/m3). Sekä tuloista että menoista huomioitu pääomatulon veroprosentti 30 %.
Sitten tuloksiin. Alla oleva luku siis kertoo, että paljonko vuonna 31 pitää myydessä jäädä rahaa käteen, jotta tuottovaatimus täyttyy. Toisin sanoen myyjän pitää maksaa verot ja ostajan muut kaupankäyntiin liittyvät maksut.
Korko 6 %:
Alue 1: 6545 euroa/ha
Alue 2: 2011 euroa/ha
Alue 3: 1826 euroa/haKorko 5 %:
Alue 1: 4475 euroa/ha
Alue 2: 1452 euroa/ha
Alue 3: 1361 euroa/haKorko 4 %:
Alue 1: 2927 euroa/ha
Alue 2: 1023 euroa/ha
Alue 3: 1012 euroa/haKorko 3 %:
Alue 1: 1776 euroa/ha
Alue 2: 693 euroa/ha
Alue 3: 750 euroa/haSinällään lukuja vertailemalla ei vielä voida sanoa, että mikä on parhaiten kannattanut, koska pitäisi tietää puuston nykytilanne. Lukuja voi kuitenkin peilata alueen keskihintoihin ja pohtia, mikä alueista menisi todennäköisimmin kaupaksi.
Visakallo: ”Saisiko apua palstan korkolaskenta-ihmisiltä, esim. Näädältä. Nämä kaikki alueet ovat todellisia esimerkkejä”
Et kai vaan sano, että et osaa laskea tuottoa vai onko kyse jaksamisesta. Ilman muuta voin laskea, jos sinulla on muistiinpanoissa toteutuneet menot sekä tulot ja niiden toteutumisvuosi. Tätä voidaan iteroida eri laskentakoroilla. Tai minulla on parempi idea, laitetaan keskustelijat harjoittelemaan nykyarvolaskelmaa ja vertaillaan saatuja tuloksia tässä ketjussa.
MaalaisSeppo: ”Eiköhän laskelmani osoittanut, että istuttaminen ja jaksollinen kasvatus tuottaa 70 vuodessa 4 % korolla n. 7000 €/ha enemmän kuin saman maaläntin makuuttaminen tuottamattomana. Jos joku haluaa tämän kiistää, esittäköön perustelut laskelmineen.”
Virheitä tulee itse kullekin ja se sallittakoot, mutta nyt selittelyllä osoitat, että sinulla on teoria hukassa. Minun perusteluni ovat, että diskonttasin antamasi eurot sekä toteutumisajankohdat nykyhetkeen 4 % korolla.
Laitetaan ensin keskustelijoiden kannattavuuslaskentamallit oikeelliseksi niin sen jälkeen pääsemme keskustelemaan eri vaihtoehtojen kannattavuuksista.
MaalaisSeppo: ”Vastauksena Näädälle totean, että laskemani osoittaa, että omt-pohjan aukko kannattaa uudistaa istuttamalla ja huolehtia myös metsän kasvusta jaksollisella menetelmällä.”
Kannattaa, jos saat maapohjan ostettua 419 eurolla/ha, tyydyt 4 % tuottoon sekä ennen kaikkea nuo esittämäsi ennusteet toteutuvat eikä muita kustannuksia ilmaannu eli riskejä toteudu. Mutta sinussa ei siis ilmeisesti ole miestä myöntämään, että laskelmasi meni ihan väärin.
Puuki: ”Näätä ei nähtävästi lue kovin tarkkaan kommentteja, omien johtopäätöksiensä perusteella.”
Voin tästäkin ketjusta siteerata useita kirjoittajia, jotka ovat kirjoittaneet, että eivät usko luontaiseen uudistumiseen omt-pohjalla. Ilmeisesti kirjoittavat ovat hiljaisesti tarkoittaneet nimenomaa kuuselle uudistumista… Olen senkin sanonut, että jos on vanha ja tiheä kuusikko/männikkö, ei sinne alle alikasvosta pääse syntymään.
Toinen ihmetyksen aihe oli kun ihmettelin, miksi metsää pitää raivata, jos istutettu taimi kasvaa nopeammin kuin alikasvoksesta syntynyt. Mielestäni esitin ihan relevantin kysymyksen. Vallalla oleva käsityshän on, että ennen uudistamista, pitää raivata vanha alikasvos pois, koska niillä on etumatkaa istutettaviin taimiin ja ne jatkossakin haittaavat istutetun taimen kasvua. Puhumattakaan sitten lehtipuun luontaisesta syntymisestä.
Yleisenä huomiona, että keskustelu tuntuu aina painottuvan omt- ja mt-pohjiin. Muistetaan, että kasvavasta puusta neljäsosa on suometsissä. Lisäksi meidän yleisin puulaji, mänty, viihtyy kuivemmilla alueilla (VT-CT-CIT). Miksi nämä maapohjat eivät nouse keskustelussa esille. Aika harvalla on pelkkää OMT-MT pohjaa omistuksessaan…
Visakallo: ”Korkolaskelmissa lasketaan kyllä korko uudistamiskuluille, mutta ei juuri koskaan maan makuuttamiselle tuottamattomana. Miksi niin tehdään?”
Voit lähestyä asiaa siten, että maalla on jokin arvo. Maalla on toki olemassa myös arvo siinä vaihtoehdossa, että tehdään uudistaminen istutuksen/kylvön kautta. Jos esimerkiksi maapohjan arvo on 400 euroa/ha, sinulla on sen verran rahaa kiinni kummankin lähtötilanteen laskennassa.
MaalaisSeppo antoi aiemmin tässä ketjussa näkemyksensä yhden kiertoajan kuluista ja menoista sekä laski 4 % tuottovaatimuksella olevansa plussalla 6946 euroa/ha (hän ei tosin suostu myöntämään, että laski väärin, kun oikea luku on 419 euroa/ha). Visakallo, siellä missä sinun metsäsi ovat, paljaasta maasta maksetaan enemmän. Jos ei odota puun hinnan nousevan tai vastaavasti metsänhoitokulujen pienentyvän, ei kannata tehdä mitään ja myydä tila pois, mikäli noihin lähtöarvoihin pohjaudutaan. Pohjois-Suomessa paljaasta maasta maksetaan huomattavasti vähemmän, mutta siellä nuo lähtötiedot eivät pidä lähelläkään paikkaansa.
Kiitos muuten Visakallo, kun avasit taustojasi. Minä en ole noin radikaalia jakoa tehnyt eri vaihtoehtojen välillä, vaan käsittelen asioita tapauskohtaisesti. Vaikka palstalla tuon aina esille luontaisen uudistamisen etuja, olen silti kylvänyt mäntyä ja istuttanut kuusen taimea.
Yhtäkkiä palstalaisten mielipide onkin se, että omt-pohja uudistuu, mutta hitaammin ja lehtipuulle. On tämä edistystä siihen nähden, kun äsken vielä omt-pohja kasvaa pelkkää heinää.