Visakallo, mikä mielesi nyt noin pahoitti? Tässäkin ketjussa on selvinnyt, että kaikille ei ole selvää nettonykyarvojen laskenta niin mielestäni on perusteltua varmistaa, että ymmärrämme termit samoin, mikäli haluamme kannattavuudesta keskustella. Enemmän minusta hehtaarimäärien ja kasvattamien mottien kertominen on pätemistä. Siksi et tule ikinä tällä palstalla tietämään sijoitusvarallisuuttani, metsieni määrää etkä muutakaan tällaista tietoa. Minulle ei ole keskustelupalstalla oleellista mitä toinen omistaa vaan mielipiteillä ja etenkin niiden perusteluilla.

Neuvoni hajauttamisesta ei ollut tarkoitettu sinulle. Motiivini on kannustaa etenkin nuoria ihmisiä sijoittamiseen. Tätäkin palstaa lukee toivottavasti tai ainakin tänne myöhemmin eksyy joku metsäsijoittamista pohtiva, joka etsii tietoa. Mielestäni ei ole ollenkaan pahaksi jos hänelle on tarjolla erilaisia näkökulmia, jokainen tehkööt sitten itse johtopäätöksensä mitä varallisuudellaan tekee.

Visakallo: ”Näätä kaipaili tietoja kolmen vertailualueen tulevaisuuden tuloista ja menoista. En minä niitä tiedä! Olen ollut käsityksessä, että te kannattavuuslaskentaa harjoittavat otatte ne jostain sellaisesta tulevaisuuden tiedostosta, johon minulla ei ole käyttöoikeuksia!…….Olen hieman yllättynyt, sillä olen vuosia saanut lukea hyvinkin varmoja mielipiteitä keinollisen uudistamisen huonosta kannattavuudesta, mutta nyt alkoikin asiasta kysely- ja selittelyvaihe!

Minä en pyytänyt tietoa vaan ennustetta! Sinä annoit laskutehtävän lähtötietoineen, eikö olisi johdonmukaista, että sinulta tulee myös arvio tulevista hakkuumääristä ja -tuloista? Minä voin kyllä tehdä laskutoimituksen, eipähän kukaan syytä puolueellisista lukuarvoista. Luulisi sinulla 50.000 mottia puuta myyneenä olevan jonkinlainen näppituntuma oman metsäsi kasvukykyyn sekä hakkuutuloihin harvennuksessa ja päätehakkuussa.

Paljon puhutaan metsänhoidon kannattavuudesta. Toistaiseksi tässä ketjussa allekirjoittanut ja Puuki on esittänyt laskelmia, joita ei ole heti osoitettu virheelliseksi. Tuuleen on helppo huudella. Pelkkä huutelu, että metsä kannattaa aina istuttaa, ei toimi minulle, joka on opetettu kyseenalaistamaan perustetta ”näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin”. Jokainen ymmärtää, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta jos ei edes yritä, on silloin investoiminen vähän sama kuin veisi lottolapun kioskille.

Kysyin aiemmin, että tietäähän jokainen eron arvokasvun ja suhteellisen arvokasvun välillä. Kukaan ei kommentoinut…

Kertauksena kaikille, vaikka olenkin samat asiat jo moneen kertaan kirjoittanut. Suosittelen, että ainakin ne, jotka miettivät metsäsijoittamista, lukevat seuraavan tekstin, jospa siitä olisi heille hyötyä. Ja unohtakaa nyt herranen aika sen miettiminen mitä olette 80-luvulla maksaneet metsämaasta tai taimikon perustamisesta. Investointi on tehty, sitä ei voi muuttaa ja sillä ei ole mitään vaikutusta tulevien investointien kannattavuuksiin.

Kaikki metsänomistajaa neuvovat tahot ajavat puuntuotannon nopeutta ja mottien määrää. Vähissä ovat ne toimijat, jotka miettivät metsänomistajan lompakkoa. Seuraavan kerran kun MHY, OTSO, metsäyritykset tms. auttavat teitä taimikon perustamisen vaihtoehtojen kanssa, pyytäkää heillä kannattavuuslaskelma teidän valitsemallanne laskentakorolla. Tulette todennäköisesti yllättymään, ettekä positiivisesti. Ensinnäkin ette taida saada sellaista laskelmaa ja toisekseen, jos saatte, sen tulos puhuu useimmissa tapauksissa sitä, että teidän kannattaa sijoittaa rahanne jonnekin muualle riippuen toki laskentakorostanne, kasvupaikasta ja lämpösummasta. Muistakaa myös se, että jos lähdette taimikon istuttamiseen, tulee teidän saada siitä vastaava tuotto kuin luontaisesti syntyneestä taimikosta sekä siitä vaihtoehtoisesta sijoituksesta mihin olette säästyneet rahat alun perin sijoittaneet. Edelleen korostan sitä, että kun joku teitä neuvoo, pysähtykää miettimään kenen intressejä hän ajaa.

Useimmilla metsänomistajilla metsätalouden kannattavuus on ollut hyvä ainoastaan seuraavista syistä a) laskentakorko on mitätön b) tila on peritty tai saatu markkinahintaa halvemmalla esim. sukulaiselta c) metsänhoitotoimenpiteet on tehty itse ja ilmaiseksi. Omalle työllehän ei luontaisesti ole laskettu mitään arvoa vaan vedotaan harrastukseen. Jos raivaus on mielenkiintoista puuhaa ja haluatte sitä harrastuksena tehdä, ei siihen tarvita omaa metsää. Aina löytyy läheltänne metsänomistaja, joka mielellään antaa teidän raivata ja varmaan maksaa polttoaineetkin tms. Älkää sotkeko sijoittamista ja harrastusta. Lisäksi oman metsän hoito onnistuu jos metsää omistaa < 100 ha. Jos metsää on sitä enemmän ei aika enää riitä asioiden tekemiseen itse. Teen itsekin metsänhoitotoimenpiteitä, koska se opettaa metsäasioita, tekee maaston tutuksi ja on mukavaa vaihtelua toimistotyölle. Teen sitä kuitenkin ”tappiolla”, koska paremmin tienaisin leipätyössäni tai muiden sijoitustuotteiden etsinnässä.

Metsäsijoituksen kannattavuutta on erityisesti nostanut metsätilojen hintojen nousu. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan viimeisen 15 vuoden aikana metsätilojen nimellinen arvonnousu on ollut keskimäärin 4 % vuodessa! Se palstalaisten paljon puhuma omt-pohjalla oleva heinikkokin on tuottanut tämän! Metsätilojen hinnan nousun varaan ei kuitenkaan metsäsijoitusta voi perustaa. Yhtälö, jossa metsätilojen hinnat ja metsänhoitokustannukset jatkavat nousuaan, puun hinnan pysyessä samalla tasolla, ei voi pitkällä aikajänteellä jatkua. Puun kasvunopeudessakaan tai uusissa metsänhoitotavoissakaan ei niin radikaalia muutosta ole tapahtunut viimeisinä vuosikymmeninä, että se vaikuttaisi yhtälöön.

Viime aikoina parhaat sijoitustuotot metsästä onkin saatu seuraavalla kaavalla. Ostetaan hyväpuustoinen palsta, josta hakataan isolla kädellä puuta. Jäljelle jätetään sen verran isompaa metsää, että se saadaan taimikoiden ja aukkojen kanssa myytyä eteenpäin hyvällä hinnalla markkinoitua tulevaisuuden metsänä, joka sisältää välittömiä hakkuumahdollisuuksia. (Olkaa varovaisia jos joku myy teille tällä lauseella metsää). Tuloa parantaa se, että jos alkuperäisesti ostamanne tila on sen verran iso, että sen voi pilkkoa 5-30 ha osiin ja myydä määräaloina eteenpäin. Markkinoilla on paljon ostajia, jotka eivät hallitse kannattavuuslaskentaa tai heidän oletuksensa tuloista/menoista ovat paljon sinua optimistisemmat. Tai sitten he eivät osta metsää taloudellisin intressein.

Kyllähän metsäsijoittamisella voi saada hyviä tuottoja, mutta sitä tekee tällä hetkellä hyvin pieni osa metsänomistajista. Kenellekään en voi suositella sijoittaa kaikkea varallisuutta metsään, mutta metsä on hyvä hajautusmuoto arvopapereille ja sijoitusasunnoille.

Jos joku kehuu metsäsijoittamisen kannattavuudella, kysy häneltä seuraavat kysymykset. Jos johonkin vastaus on ”ei”, kyseenalaista kannattavuus.

– Onko metsä ostettu markkinahintaan
– Onko metsänhoitotoimenpiteet teetätetty ulkopuolisella ja niistä maksettu markkinahinta
– Onko metsänomistajan laskentakorko suurempi kuin ns. riskittömän sijoituksen tuotto

Visakallo, ennen kuin vaivut epätoivoon, laita nyt ennusteesi esimerkkisi eri vaihtoehtojen tulevista menoista/tuloista sekä niiden aiheutumisvuodesta niin vien laskelman loppuun. Lupasin jo aiemmin päivittää laskelman niiden pohjalta.

Olen miettinyt kirjoittavani laajamuotoisen katsauksen metsäsijoittamisesta, mutta täytyy hieman sitä valmistella ja miettiä minne sen kirjoitan. Viime aikaiset fiilikset tältä palstalta ei ole oikein positiiviset.

Aiemmin oli puhetta riskeistä ja käsityksestä, että luontainen uudistaminen on riskialttiimpaa. Palstalaisille pohdittavaksi, että mitä jos jokaista edellä olleen esimerkin aluetta kohtaa tuho (oli se sitten hirvi, myyrä, sieni, myrsky, lumi, halla, nimeä itse..), mikä aiheuttaa viivästymistä tulevissa hakkuissa ja aiheuttaa pienempää hakkuukertymää, miten se näkyy laskelmassa?

Jään odottamaan Visakallon lomilta paluuta. Visakallolla on varmaan omista metsistä hyvä näppituntuma, jotta osaa parhaiten arvioida, milloin aluekohtaisesti tulee seuraavat hakkuut ja mikä niiden hakkuukertymä puulajijakaumineen on. Voin nämä arviot päivittää laskelmaan.

Olen havainnut, että tietyt nimimerkit kuten Reima Ranta ja allekirjoittanut saa aikaan ristiriitaisia tunteita kirjoituksillaan, mutta sen varmaan moni myöntää, että ainakin keskustelua syntyy. Tiedä sitten hyötyykö siitä kukaan muu kuin Metsäkustannus Oy kasvaneiden klikkauksien myötä 🙂