Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Lakeja ja valvontaa, sitä te haluatte. Entä jos käännettäisiin ajatusmallia täysin toiseen suuntaan? Annetaan täysi vapaus omistamiseen ja suojellaan omistajan oikeutta? Jos investoinnit ovat kannattavia, kukaan ei jätä niitä tekemättä, ei metsässäkään.
Miten investoinnit sitten saadaan kannattaviksi? Mikä valtion rooli siinä on? Palstalla paljon perätään muun muassa hirvi- ja peurakantojen rajoittamista. Keskustellaan Kemera-tuesta. Anteeksi nyt vain, mutta nämä ovat pientä näpertelyä metsätalouden kokonaiskannattavuudessa. Kukaan ei palstalla puhu siitä miten omistamisen verotus on kehittynyt viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Lääke kannustaa metsänomistajia investoimaan, on pääomatuloverojen ja työn verotuksen reilu keventäminen. Edelleen korostan, että kukaan sijoittaja ei jätä investointia tekemättä, jos se on kannattava, ei edes metsässä. Nyt suuressa osassa tätä isoa maata perinteisen metsätalouden investoinnit ei ole kannattavia kohtuullisellakaan korolla huomioiden tulevaisuuden riskit.
Nyt kun valtio velkaantuu vauhdilla, on selvää, että se johtaa joko veronkorotuksiin tai leikkauksiin. Kun metsänkasvatus on hyvinkin pitkäjänteinen sijoitus, pitäisi sijoittajalle turvata pitkä, yli hallituskausien ylittävä, näkymä tulevasta. Välillä huudetaan turvemaiden hakkuurajoituksista, välillä kiinteistöverosta metsiin jne., ei sijoittaja voi näiden riskien toteutumiselle ummistaa silmiään.
Kyllä oltaisiin Neuvostoliitossa kateellisia siitä kuinka hyvin suunnitelmatalous ja siihen liittyvä valvonta on saatu integroitua sisään kansantalouteen. Vodka virtaisi ja ripaskaa tanssittaisiin. Sen ymmärrän, että metsäteollisuus haikailee halvan raaka-aineen perään, mutta tämä on outoa, että sitä lobbaavat myös metsänomistajat.
Tunnen muutaman, joilla on Lapissa laajasti metsää. He eivät kovin tyytyväisiä ole siihen, että saako puuta myytyä ja mihin hintaan. Ei ole auttanut, että uudistamisvelvoitteita on noudatettu ja muutenkin metsänhoitoon panostettu. Samaan mäntyyn on hakattava päätä jatkossakin ja toivottava, että kyllä se metsäteollisuus investoi sinnekin?
Täällä siis ollaan huolissaan siitä, että jos uudistamisia jätetään tekemättä, tai ne viivästyvät tai että siirrytään jatkuvaan kasvatukseen, johtaa se siihen, että metsäteollisuus pakkaa tavaransa ja häipyvät. Taannoin kuin hallitusneuvotteluja käytiin ja siellä väännettiin mm. metsänkäyttömahdollisuuksista, huhu kertoo, että metsäteollisuus olisi käynyt pikemmin kertomassa sitä totuutta, että tuotantoa ollaan ajamassa alas. Viime ajat ovat sen konkretisoineet.
Jos annetaan markkinatalouden toimia ja jos ylipäänsä Suomen kilpailukykyyn satsataan yli hallituskausien, luo se investointeja. Niin metsäteollisuuteen että alkutuotantoon. Ei pakottamisella ja valvonnalla ole markkinataloudessa tilaa.
Edelleen minun kysymykseni on, että miksi ollaan huolissaan uudistamisen unohtumisesta. Jos metsä ja ennen kaikkea puuntuotanto on erittäin hyvä bisnes, niin siinähän kärsiin ennen kaikkea se metsänomistaja.
Suomessa on oltu huolissaan puun riittävyydestä. Itse asiassa metsänomistajan kannalta ongelma on ollut se, että täällä on tuotettu puuta liikaa suhteessa kysyntään.
Timppa: Sitä en ymmärrä, että kuinka joku kuusikko uudistetaan tai kasvatetaan sekametsä ilman normaaleja uudistusmenetelmiä. Jos Reima tuon tietää, niin sille kannattaa hankkia patentti ja alkaa myydä lisenssejä. Ei tarvitse tuhrata metsissä. Mieluusti maksettaisiin ettei tarvitsisi temppuilla kaiken maailman kivikoissa.”
Avohakkuun jäljiltä olen viime aikoina arviolta yli 50 % tapauksissa hyödyntänyt olemassa olevaa alikasvosta ja luontaista uudistamista. Jäljelle jäävästä vajaasta 50 %:sta iso osa on kevyt muokkaus + kylvö -yhdistelmällä aikaan saatu taimikko. Näistä on syntynyt sekä puhtaita kuusikoita, männiköitä, koivikoita että ennen kaikkea sekametsää.
Erottaudun kyllä muutenkin palstalaisista, koska minun maille tuntuu taimia tulevan ihan itsestään ja yhteiselo on onnistunut hirvien ja peurojen kanssa.
Puuki, ensin monessa viestissä hehkutat sitä miten jäljelle jäävä puusto on kulua ja kun esimerkissä sen sinulle esitän, et yhtäkkiä tunnistakaan periaatetta omaksesi. Sen vaihtoehtoiskustannuksen laskentamenetelmän siihen samaan viestiin kirjoitin auki. Harmi, että siihen tuli pieni ajatusvirhe, minkä onneksi huomasitkin.
Niin kuutamolla sinä olet, että en jaksa omaa aikaani sen enempää tuhlata asian läpikäyntiin.
Pahoittelen myös osaltani, että niin pahasti osaltani harhauduin ketjun aiheesta.
Mikäli ymmärrän Puukin tulkintaa oikein, on jatkuvassa kasvatuksessa pystyyn jäävä puusto merkittävä täysimääräisenä kuluksi. Tehdäänpäs siis pieni päässälaskuharjoitus.
Puukilla on hehtaari metsää. Oletetaan puuston arvoksi 10 000 euroa. Päässälaskuharjoituksen helppouden vuoksi oletetaan korko nollaksi (tämähän on yleinen oletus tällä keskustelupalstalla). Oletetaan myös, että eri metsänhoitotavoissa ei ole hintaeroa kantorahatuloissa. Nyt joku vääräleuka huomauttaa ettei tämä ole realistinen laskelma, mutta lähtötiedoilla ei ole merkitystä laskentatapaa osoittaessa.
Vaihtoehto A: Puuki hakkaa hehtaarin aukon ja saa tuloa vuonna 1 tuloa 10 000 euroa. Unohdetaan tästä laskelmasta uudistamiskulut.
Vaihtoehto B: Puuki hakkaa metsää vuonna 1 siten, että pystyyn jää puuta 2 000 euron arvosta. Vuonna 2 Puuki hakkaa nuo jäljelle jäävät puut pois ja saa 2 000 euroa (ei nyt huomioida puuston kasvua). Tässäkin vaihtoehdossa unohdetaan uudistamiskulut.
Vaihtoehdon A laskenta:
Vuosi 1 : 10 000 euroa (puunmyyntitulot)
Vuosi 2 : 0 euroa (ei tapahtumia)
Yhteensä : 10 000 euroaVaihtoehdon B laskenta
Vuosi 1 : 8000 euroa (puunmyyntitulot) – 2 000 (jäljelle jäänyt puusto) = 6000 euroa
Vuosi 2 : 2000 euroa (puunmyyntitulot)
Yhteensä : 8 000 euroa.Vaihtoehdossa B siis Puuki saa puunmyyntituloja 10 000 euroa, mutta laskelma näyttää kokonaissummaksi 8 000 euroa. Mitä tapahtui? Ryyppäsikö Jätkä erotuksen, varastiko sen Apostoli vai veikö Verottaja? Ei huolta, rahaa ei kadonnut vaan Puukin laskentatapa oli väärin.
Jos Puuki haluaa näissä vertailussa ottaa vaihtoehtoiskustannuksen huomioon, pitää se tehdä siten vaihtoehdon A ja B erotuksen sijoitustuotto otetaan huomioon laskennassa. Eli jos vaihtoehdossa A se 2 000 euroa (10 000 – 8 000) euroa sijoitetaan vaikka 3 % kiinteään korkoon, on vuonna 2 otettava laskentaan 60 euron tulo. Toki sitten vaihtoehdossa B on huomioitava 2 000 eurolle vastaava tulo tulevina vuosina.
Yhteenveto: Tulo on jotain mikä tulee tilille, kulu on jotain mikä lähtee tililtä.
Keskustelu lähti liikkeelle kahden metsänhoitotavan vertailusta, mutta näemmä se muutettiin lennosta koskemaan laajemmin vaihtoehtoisia kustannuksia… Miksi ei sitten keskustella siitä, että se uudistamiskustannus voidaan vaikka sijoittaa Helsingin pörssiin ja jätetään aukko uudistumaan luontaisesti? Tämähän sitä todellista vaihtoehtoiskustannusten analysointia on.
Mikä saa sinut pitämään minua jatkuvan kasvatuksen puolesta puhujana? Olen aikoinaan tällä palstalla kertonut siitä omat mielipiteeni ja mielenkiintoista jos niiden pohjalta minut lasketaan jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujaksi.
Puuki, tuolla logiikallahan sinun koko lähtötilanne on molemmissa tapauksessa negatiivinen, jos pystyssä oleva pääoma on kulua 😉
Jatkuvassa kasvatuksessa kertyy ensimmäisessä hakkuussa vähemmän tuottoa, sitä ei kukaan kiistä. Sitten 15-20 vuoden päästä hakataan osa niistä puista, joita sinne on aikoinaan jätetty. Tällöin tämän hakkuun tulot diskontataan nykyhetkeen valitulla korolla. Tässä ei ole mitään ihmeellistä vaan puhdasta ekonomiaa.
Puuki: ”Silloin päätehakkuuikäisessä metsässä jk:ssa jätetään puuta n. 80-100 mottia /ha joiden pääomakulut pitää laskea mukaan koska tasaikäsessä niistä puista saatava kantoraha on ko. kohteessa tulon lisänä”
Edelleenkään siinä sinun NNA-laskelmassa ei ole mitään negatiivista lukua (=kulu) kuvastamassa pienempää kertymää ensimmäisestä hakkuusta jatkuvan kasvatuksen osalta. Kun verrataan kahta eri kasvatusmenetelmää, pitää lähtötilanteen olla molemmissa sama. Sitten ajoitetaan tulot ja menot eri vuosille ja ne diskontataan nykyhetkeen. Ihan simppeli juttu, sinua lainatakseni.
Puuki, en tietääkseni ole tässä ketjussa väittänyt mitään niin tasaikäisen metsänhoidon tai jatkuvan kasvatuksen erinomaisuudesta. Siinä teet mielestäni virheen, että näet jatkuvassa kasvatuksessa kasvamaan jätetyt puut kustannuksina. NNA-laskenta ei näe näitä kuluina vaan diskonttaa tulojen (ja menojen) suuruudet nykyhetkeen.
Mutta sitä olen yrittänyt tuoda esille, että rahalla on aina vaihtoehtoiskustannus ja että jokainen investointi on järkevää arvioida erikseen.