Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
harrastelija, puhutaan kahdesta eri asiasta.
Odotusarvolisä saadaan kun odotusarvosta (diskontattu arvo, huomioi siis koron vaikutus) vähennetään kantohinta-arvio. Odotusarvo on kantohinta-arvoa suurempi nuoressa metsässä kun arvokasvu on suurempi kuin laskentakorko.
Kokonaisarvon korjaus taas sisältää Puukin aiemmin mainitsemia seikkoja, mutta lisäksi korjaus voi olla myös positiivinen esimerkiksi muiden taloudellisten vaikutteiden (tontit jne) vaikutuksesta. Tämä arvo on siis täysin hihasta repäisty luku.
Näätä 19.7.2017, 20:47Jostain syystä summa-arvo -menetelmä on juurtunut Suomen metsämarkkinoihin. Reima Ranta mainitsikin tuon korkokantavaihtelun eri puolella Suomea, mikä ei kestä mitään metsäekonomista perustelua. Toinen kritiikin kohde on paljaan maan arvon huomioiminen erikseen kaikkiin metsän kehitysluokkiin. Paljasta maata ei oikein voi erottaa puustosta kuin vasta päätehakkuun jälkeisenä ajankohtana. Siksi se pitäisikin diskontata nykyhetkeen tulevien päätehakkuiden jälkeisestä ajasta. Kaikkein lystikkäin osa summa-arvo -menetelmää on kuitenkin kokonaisarvon korjaus, mikä on niin riippuvainen arvioijaa tekevästä henkilöstä.
Näätä 19.7.2017, 20:22Itse olen mieltänyt paljaan maan arvoksi ikuisuuteen ulottuvan tulojen ja menojen erotusten nykyhetkeen diskontatun summan. Ketjussa esittämissäni laskelmissa olen oikaissut laskennan yhden kiertoajan malliin. Yhden kiertoajan laskelmassa ei oteta huomioon sitä, että perustetun metsän kiertoaika vaikuttaa tulevien metsäsukupolvien kiertoaikaan sekä näiden tuloihin ja menoihin. Kun siis optimoidaan kiertoaikaa, ei yhden kiertoajan mallissa saavuteta metsäekonomian kannalta täydellistä lopputulosta ja se antaakin usein optimaalista kiertoaikaa pidemmän kiertoajan siitä syystä, että se ei ota huomioon tulevien metsäsukupolvien tuottoa eli maapohjaan sitoutuneen pääoman vaihtoehtoiskustannusta. En ole lähtenyt palstalle tekemissä laskelmissa hifistelemään sen tarkemmin, koska laskelmissa on muutenkin niin paljon oletuksia.
Usein keskustelussa myös menee sekaisin termit hinta ja arvo. Metsämaan arvo voi olla negatiivinen, hinta ei ainakaan nykyisessä markkinatilanteessa sitä ole.
Näätä 19.7.2017, 13:23Sitähän tässä on koko ajan pohdittu! Ei kai nyt tässäkin ketjussa tarvitse samoja asioita käydä taas lävitse? Tässä vielä kertauksena; jos taimikon perustamiskustannukset ylittävät valitulla laskentakorolla ensimmäisen kiertoajan puunmyynnistä saadut tulot, muodostuu metsämaan arvo negatiiviseksi. Tilanne ei oikein muuksi muutu, vaikka lasketaan kuinka monta kiertoaikaa perättäin.
Näätä 19.7.2017, 08:29Tehdään laskutoimitus vielä tuolle hieskoivun kasvattamisen vaihtoehdolle. Eli jätetään 15 runkoa hieskoivua (puun koko 150 litraa) hehtaarille, jolloin hakkuutuloja jää saamatta 15 kpl/ha x 0,15 m3/kpl x 17 euroa/m3 x 0,7 = 27 euroa/ha.
Maan muokkausta tai uudistusalan raivausta ei tehdä. Jätetään kunnostusojitus laskematta, kun sitä ei ollut muissakaan vaihtoehdoissa. Lasketaan vuodelle 9 varhaisperkaus, jolloin taimikko raivataan päätehakkuutiheyteen. Hieskoivujen päätehakkuu tehdään vuonna 35. Oletetaan, että hakkuukertymä tällöin on 120 m3/ha ja päätehakkuuhinta 13 euroa/m3 (puun keskikoko pieni). Tehdään vuodesta 35 vuoteen 70 vastaava hieskoivun kasvatus ja samoilla tiedoilla toinen päätehakkuu vuonna 70.
Olkaa rohkeasti jos olette eri mieltä oletuksista niin päivitetään laskelmaa!
Sitten nettonykyarvolaskelmat eri laskentakoroilla:
Korko 1 %: 1154 euroa/ha
Korko 2 %: 669 euroa/ha
Korko 3 %: 385 euroa/ha
Korko 4 %: 215 euroa/ha
Korko 5 %: 110 euroa/ha
Korko 6 %: 44 euroa/haNettonykyarvo positiivinen kaikilla laskentakoroilla! Taikuutta? Ei vaan korkoa korolle ilmiö.
Näätä 19.7.2017, 07:53Minua kiinnostaa kaikki vaihtoehdot, joissa NNA on edes positiivisen puolella käyttämälläni laskentakorolla. Nuo kaikki MHY:n esittämät vaihtoehdot kääntyivät negatiiviseksi. Pete esittää mäntyjen jättämistä ilman maanmuokkausta. On hyvin relevanttia kysyä minkä verran puita pitää jättää siemenpuiksi (=hakkuutulojen viivästyminen) sekä miten tulojen ja menojen suuruudet ja ajankohdat eroavat vaihtoehdosta, missä maata muokataan.
Petelle tiedoksi kun epäilet minun lähtökohtiani, että ostan lähes kaikki metsänhoitopalvelut ulkopuoliselta. Muutamissa kohteissa olen käyttänyt MHY:tä, kuten tässä tapauksessa. Maksan siitä, että saan tiedot metsieni tilasta, kasvupaikkatiedoista, kasvunopeudesta, hoitotarvesuosituksista, hakkuuarvoista jne. En siis ole itse potkimassa turvekerrosten paksuuksia.
Ihan mielenkiinnosta Pete, mikä on sinun suhteesi metsänhoitoyhdistykseen? Olenko jotenkin sohaissut arkaan kohtaan?
Näätä 19.7.2017, 07:18Pete: ”Valitettavasti en voi antaa Näädälle oletuksia turvemaiden kasvatuksen eri vaiheisiin tarvittavista ajoista, käsittelyistä ja tuotoksista. En tiedä niitä.
Kuitenkin sinulla riitti näkemystä tyrmätä hieskoivun kasvattamisen kannattavuus?
Näätä 18.7.2017, 16:51Turvemaiden kasvupaikat jaetaan jäkälä-, varpu-. puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaisiin. Nämä sitten jaetaan vielä I- ja II-tyypin kesken ravinteisuuden mukaisesti. Minä kun olen luullut, että turvemaalla tarkoitetaan suometsää.
Jälkihuomautus, ilmeisesti siis Pete ja pihkatappi tarkoittavat suometsävaltaisella alueella MHY:n toiminta-aluetta, jossa on suurin osa turvemaata? Minut sekoitti tuo Peten maininta kuvion laitojen onnistumisesta, joten oletin, että suometsävaltainen alue jotenkin liittyy tähän.
Näätä 18.7.2017, 09:02Pete: ”…jotka istutusta ehdottaa jopa puolukkaturvekankaalle, mutta ei sentään suometsävaltaisilla alueilla.”
Ja voisiko joku vielä kertoa kirjoituspöydän takana istuvalle, että mikä ero näillä on?
Näätä 18.7.2017, 08:13Pete: ”Näätä taitaa enempi viihtyä kirjoituspöydän ja excelin äärellä vaikka toki sekin on tärkeää. Tämän vaikutelmän saa kun Näätä edes harkitsee puolukkaturvekankaan äestämistä.”
Yritin kyllä kertoa viestissäni, että pyysin tarjouksen ulkopuoliselta taholta metsän uudistamisvaihtoehdoista. Sanotaan nyt sitten, että tuo taho oli MHY. Nuo kolme vaihtoehtoa sain heiltä hintoineen. En siis mitenkään määritellyt tarjouspyyntöä tehdessä, että miten haluan uudistamisen tehdä. En myöskään saanut sieltä mitään kannattavuusvertailua ja tein siitä ensimmäisen version tähän ketjuun. Piikittelysi ei siis osunut ihan oikeaan tahoon.
Kiitos kuitenkin vaihtoehtoisesta toimintatavasta. Päivitän laskelmaa, mutta tarvitsen sinulta lähtötietoja. Kuinka paljon (runkoa/ha) mäntyä jätetään uudistusalalle? Tarvitaanko heinäystä/varhaisperkausta ja milloin? Miten ennustaisit hakkuutulojen ajoitusta ja kertymää verrattuna laskemiini vaihtoehtoihin?