Reima Ranta aiemmin otti esille tuon maapohjan arvon mysteerisyyden. Pari nimimerkkiä siihen antoi ajatuksensa. Olisi kiva kuulla hänen ajatukset aiheesta!

Laskin Peten antamilla lähtötiedoilla nettonykyarvot. Ohessa vielä oletukset, lisäksi olen näistä luvuista huomioinut pääomatuloveroprosentin 30 %. Jätin ojien aukaisukustannukset laskelmasta pois kuten olen tehnyt aiemmin. Se tulisi lisätä kaikkiin vaihtoehtoihin mukaan, mutta jos nyt haluaa pelkästään vertailla vaihtoehtojen nettonykyarvoja.

Vuosi 1: Jätetään 50 kpl 400 litran siemenpuita hehtaarille. Oletin  hinnaksi 30 euroa/m3 kuten omassa laskelmassani. Eli vuoden 1 kustannukset ovat saamatta jääneet hakkuutulot (ei mene ihan laskentaoppien mukaan) -600 euroa/ha (-50 x 0,4 x 30)
Vuosi 4: Siemenpuiden hakkuu. Edellä mainittu luku kerrottuna kertoimella 0,7, millä kuvataan sitä, että osa on saattanut kaatua ja hakkuutulo on muutenkin pienempi kuin päätehakkuussa. Samaa oletusta käytin omassa laskelmassanikin.
Vuosi 13: Varhaisperkaus
Vuosi 33: 1. harvennus. Oletin, että hieskoivun ja männyn rungon keskitilavuus on 50 litraa ja männyn hinta 12 euroa/m3 ja hieskoivun 11 euroa/m3, mitkä ovat samat luvut kuin omassa laskelmassani. Hakkuutulo siis 850 euroa (1000 x 11 x 0,05 + 500 x 12 x 0,05). Tässä tulee laskennassa ja lähtötiedoissa ristiriita, koska lähtötietojen mukaan pitäisi jäädä puustoa 100 m3/ha.
Vuosi 53: 2.harvennus. Kertymä 20 m3 tukkia ja 50 m3 kuitua. Tukin hintana olen käyttänyt 46 euroa/m3 ja kuidun 16 euroa/m3. Tulo 1720 euroa.
Vuosi 73: Päätehakkuu. Kertymä 130 m3 tukkia ja 70 m3 kuitua. Tukin hintana olen käyttänyt 52 euroa/m3 ja ja kuidun 18 euroa/m3. Tulo 8020 euroa.

Sitten NNA:t

Korko 1 %: 3604 euroa/ha
Korko 2 %: 1811 euroa/ha
Korko 3 %: 887 euroa/ha
Korko 4 %: 402 euroa/ha
Korko 5 %: 140 euroa/ha
Korko 6 %: -4 euroa/ha

Pete, ehkä sinunkin pitäisi niihin metsäalan kirjoihin tutustua niin tietäisit, että äestystä on tehty turvemaille, ihan metsäyhtiöidenkin toimesta.

Epäilit aiemmin, että kukaan voisi ehdottaa turvemaalle istutusta. Tulipa selailtua hiljattain MetsäGroupin Viesti 2-2017. Siinä on haastateltu MG:n Maritta Uutelaa, joka sanoo seuraavasti: ”Turvemaat viljellään Uutelan mukaan yleisimmin istuttamalla ne männylle tai kuuselle. Männyn kylvö on vähentynyt selvästi, kuten myös luontainen uudistaminen”. Ei tämä turvemaille istuttaminen siis mikään MHY:n idea ole. Minä olen törmännyt useita kertoja ehdotukseen turvemaiden istuttamiselle, vielä en ole saanut sitä laskettua kannattavaksi.

Samaisesta lehdestä myös suora lainaus: ”Muokkausmenetelmissä on tapahtunut 2000-luvulla iso muutos. Aiemmin yleisestä äestyksestä on turvemailla luovuttu käytännössä kokonaan.”

Esitin tässä ketjussa aiemmin kolme saamaani vaihtoehtoa, joille kaikille laskin negatiivisen nettonykyarvon. Jos kerran otat taloudelliset seikat huomioon, niin pakkohan sinulla on jokin tapa se itselle osoittaa, pelkkä ”musta tuntuu” ei riitä. Esitä siis meille tapasi laskea, jos et usko nettonykyarvon / paljaan maan arvon laskentaan.

Kannattaa myös noita tilanmyynnin analyyseja pohtia tarkemmin. Esimerkiksi tämän esimerkin lämpösumma-alueella vastaavaa turvemaan taimikkoa myydään muutamien satojen eurojen (yleensä taimikko 200-400 euroa/ha ja maan arvo ~200 euroa/ha) hehtaarihintaan. Jos olet 10 vuoden aikana laittanut isomman summan uudistamiseen ja taimikon hoitoon, et saa tuota millään laskukaavalla kannattavaksi toiminnaksi.

Pete: ”Näätä, et vastannut kysymykseen. Pyysitkö tarjouksen uudistamisketjusta puolukkaturvekankaalle ja sinulle todella tarjottiin äestystä ja/tai kuusenistutusta?”

Eiköhän tämä ole ketjussa tullut jo aika selväksi, mutta kertaalleen vielä. Kyllä. Saamani toimenpide-ehdotukset eivät ole mikään poikkeus ja pelkästään MHY:n suositus. Tämän huomaa jos ajelee näillä ”suometsävaltaisilla alueilla”, että aika suosittua siellä paikoin on ojitusmätästys + istutus tai laikutus + istutus. Tätä ojitusmätästys + istutus kuuselle vaihtoehtoa suositeltiin minulle ensi sijaisesti hirvituhoriskin välttämiseksi. Ilmeisesti riskiä metsänomistajan omistaja-arvon tuhoamisesta ei otettu huomioon.

Pete: ”Minkälaista nykyarvoa olisi tarjolla?”

Pitää laskea kunhan kiireiltä kerkeää. Voin jo etukäteen kertoa, että saatuja tuloksia ei ole mielekästä verrata keskenään. Voimme toki olla eri mieltä siitä, että paljonko puuta kertyy ja millä kiertoajalla, mutta millä perustelet, että siemenpuuasennolla kertyy enemmän motteja ja nopeammin ilman maanmuokkausta kuin maanmuokkauksella? Lisäksi tuossa alkuperäisessä arviossa siemenpuiden määrä oli suurempi, mutta se ei nyt merkittävää eroa aiheuta. Sinun esimerkissä on karkeasti 20 % enemmän kuutioita ja kiertoaikakin kaksi vuotta nopeampi verrattuna tilanteeseen jossa tehdään äestys + siemenpuuasento. Ihan hyvin saattaa olla sinun ennusteesi tarkempia, mutta onko jokin peruste olemassa sille, että ilman maanmuokkausta saadaan kiertoaika lyhemmäksi ja mottien määrä suuremmaksi.

Olen myös hieman skeptinen etenkin tuohon ensiharvennuksen jälkeiseen tilanteeseen, missä siis vuonna 33 harvennetaan pois 1000 hieskoivua ja 1/3 männyistä ja sen jälkeen pitäisi olla hehtaarilla vielä 100 m3 puuta. Voin sanoa, että ei onnistu tämän esimerkin lämpösumma-alueilla.