Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Rane2: ”Nimim.Näätä kertoo ehkä seuraavaksi miten korko tulisi laskea sijoitetulle pääomalle ja pitäisikö se sijoittaa johonkin kannattavampaan kuin metsätalous.”
En kerro. Mielipiteeni aloittajan kysymykseen on, että jos työ on kertaluonteinen niin lainaa/vuokraa saha tai osta työ ulkopuoliselta. Jos puolestaan on olemassa pienikin ”riski”, että raivattavaa tulee myöhemmin lisää niin panosta kerralla kunnon työkaluun.
Itsellä ei ole juuri kompetenssia ottaa kantaa laskelmassa käytettyihin maatalouskoneiden kulu- tai tuottolukuihin. Arvostan kuitenkin Lauri Vaaran herättämää keskustelua metsätalouden kannattavuudesta. Keskustelu ei ole keneltäkään pois.
Muutama huomio, mitkä itselle heräävät laskelmasta:
– Tulkitsenko oikein, että maatalousyrittäjällä ja hänen kalustollaan on oletettavan talvikaudessa 700 h ”luppoaikaa”? Maatalouskoneistoa käytetään esimerkiksi lumitöissä, jolloin syntyy siirtokustannuksia metsätöiden ja kotitilan välillä. Myös isännän irrottamista maatilan pyörittämisestä vieraaseen metsään talviajaksi uskallan kyseenalaistaa. Tällöin tarvitaan vierasta työvoimaa. Näiden kustannukset puuttuvat laskelmasta?
– Mikäli oletetaan, että tietyllä alueella on 10 maatalousyrittäjää, jotka tarjoavat metsänomistajille puunkorjuuta ja -kuljetusta ja joiden kesken vielä markkinat jakautuvat tasaisesti, johtaa siihen, että kilpailutuksessa 9/10 yrittäjistä syntyy turhia kustannuksia. Nämä näkyvät tulevien tarjousten hintatasossa. Mielestäni metsänomistajan kannalta parhain tilanne on tehokkaaseen kilpailutukseen ja puitesopimuksiin perustuvassa korjuupalveluissa. Harvalla maanomistajalla on tähän yksin mahdollisuutta ja metsäyhtiöt ovat nyt hoitaneet sen maanomistajan puolesta.
– Se, että puunkorjuun laatutaso saadaan sille tasolle, että se miellyttää niin metsänomistajaa kuin puunostajaa, vaatii koulutusta ja perehdytystä. Maatalousyrittäjää ei suoraan voi metsään päästää. Vaikea arvata kenen kontolle nämä kustannukset lopulta kaatuvat.
– Onko suurella osalla metsänomistajista realistista kykyä ja osaamista lähteä kilpailuttamaan puunkorjuuta, -kuljetusta sekä näiden valvontaa? Hyvä kun suurin osa nykyisistä metsänomistajista tietää milloin on kannattavaa myydä puuta. Se, että metsänomistajille siirrettäisiin puunkorjuun kilpailutus ja valvonta, johtaisi siihen, että moni joutuisi ostamaan tämän palveluna kolmannelta osapuolelta, mikä synnyttäisi kustannuksia.
Voisitko Lauri vielä sanallisesti tarkentaa, että mitä tuolla puun siirtokustannusten vähentymisellä tarkoitetaan. Minulle tämä ei auennut taulukosta.