Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä: ”Tuolla edellä on moni valittanut olleensa puhki tai kipeä sahattuaan muutaman tankillisen päivässä. Se kertoo huonosta kunnosta ja kehnosta kestävyydestä. Kyllä minulla on ihan sama juttu – pahempi vaan.”
Se kertoo myös siitä, että suurin osa metsänomistajista ei ole perehtynyt oikeisiin työskentelytekniikoihin, jolloin työskentely kuormittaa huomattavasti enemmän kroppaa. Näin itselläkin, kun raivaussahaan tarttuu harvoin. Alkuun muistaa sahaustekniikan, mutta väsyneenä sitä vain heiluu sahan kanssa.
pikkutukki: ”Mites on ? lähes kypsän mäntymetsän alla kasvaa koivuja (0-4 m) , pystyykö alikasvoskoivuja käyttämään ? Kaikki männyt pois ja sitten nopea koivusato kuituna (korostan tässä juuri nopeutta) , vasta sitten perinteinen uudistus . Entä jos jättäisi mäntysuojuspuita parisataa kpl , saisi hyvin kantokyvyn hyväksikäytettyä . Vai normi päätehakkuu ?”
Sinällään kannattavuuteen ei suoraan voi antaa vastausta kun ei tiedä kasvupaikkaa, lämpösumma-aluetta yms. Jos metsään on kertynyt alikasvosta tiheästi, se kertoo sen että maaperä taimettuu hyvin itsestään. Vaikka koivuja vaurioituukin hakkuussa, aivan varmasti tilalle syntyy luontaisesti taimea etenkin kun hakkuuaukko tässä tapauksessa on niin pieni, jolloin reunametsä hoitaa siementämisen.
Minä ottaisin kaikki männyt pois, jos jätät harvaan mäntyjä, keräilet niitä helposti tuulenkaatoina maasta lähivuosina.
pikkutukki: ”Uskoisin . että tulos olisi oikein hyvä taloudellisesti koivun hakkuuseen asti , sitten vähän harmittaisi alkaa nollasta kun vaihtoehtona olisi enskattu havumetsä . Entäpä onnistuisiko tämä ylipäätään ?”
Lyhyt vastaus; onnistuu. Jos hyvin käy, sinulla on alkanut koivun alle nousemaan kuusi- ja koivualikasvosta, mitä voit sitten hyödyntää jatkossa. Riippuu myös paljon reunametsän puulajista ja maaperästä. Saatat saada aikaiseksi nätin sekametsän, jolloin ratkaisu onkin koivujen ottaminen pois ja sekametsän kasvattamisen jatkaminen.
Tankillisten määrän käyttäminen vertailukohteena on minustakin turhaa. Pyrin tankkaamaan sahan aina ennen edellisen tankillisen loppumista.
Välillä tulee rehkittyä liikaa niillä kuvioilla, minne ei usein ole mahdollisuutta mennä. Huomaa päivän lopussa, etenkin kun tekniikka ei ole ammattimainen, että se alkaa käydä liikaa kropalle, mikä puolestaan johtaa entistä pahempiin tekniikkavirheisiin. Lisäksi virheiden määrä kuten kiveen osumiset ja väärien taimien kaatamiset, kasvavat reilusti raivaajan väsyessä.
Jos haluaa kasvattaa kuitupuuta lyhyellä kiertoajalla, niin miksi istuttaa kalliita taimia? Mikäli uudistettavassa metsässä on valmiiksi alikasvosta, jättää uudistusalan raivauksen tekemättä ja hyödyntää sitä. Lisäksi valmista alikasvosta täydentämään saa kohtalaisen helposti sekametsää, etenkin hieskoivua. Kuitupuulla ei kovin suurta hintaeroa ole koivun, männyn ja kuusen välillä varsinkaan 30-vuotiaassa metsässä.
A. Jalkanen: ”Pitäisin laikutusta ja luontaista liian epävarmana systeeminä. Kuusen taimikko saatetaan alkuun joko istuttamalla jalostettuja taimia isoille laakeille mättäille (heinän poissa pitämiseksi) tai vaihtoehtoisesti hyödynnetään hoidetun lehtipuuston alle ilmaiseksi saatu luontainen taimikko jalostamattomasta siemenestä.”
Tietysti jos tavoittelee puhdasta kuusikkoa, minne ei hyväksy lehtipuustoa tai eri-ikäisyyttä ja -kokoisuutta kuusen taimien välille niin totta kai luontainen uudistaminen on riski tai jopa utopiaa. Jos hyväksyy sekaan mäntyä ja lehtipuuta, on luontainen uusiminen järkevä vaihtoehto.
Tolopainen: ”Missä se taimien kustannus 720€ ja 3% korko 70v ajalta näkyy, vai vähennetäänkö kulu harvennuksissa, miksi harvennustuloille ei ole laskettu korkotuottoa.”
Jos viittaat minun laskelmaan niin siellähän se taimien kustannus on vuodella 0. Vuoden 0 kustannukset ovat istutusvaihtoehdossa (1800 x 0,4 + 400) x 0,7 = 784 euroa. Kaikki sen jälkeen syntyneet menot ja tulot olen diskontannut vuoteen 0 laskentakorolla 3 %.
Minä sitten heitän laskelman kehiin kun ei kukaan mukaan ole vaivautunut tai uskaltanut.
Aivan yksiselitteisiä lähtötietoja ei annettu, joten olen tehnyt oletuksia. Laskelma tehty seuraavilla oletuksilla, summat nettoina (30 % pääomatulovero). Olen olettanut, että I- ja II-harvennus olisivat vaihtoehdossa 2 viisi vuotta jäljempänä kuin vaihtoehdossa 1, koska taimikonhoidotkin olivat vastaavasti. Vaihtoehdossa 1 tulee jokaisessa hakkuussa 20 % enemmän kertymää. Päätehakkuun tulo 42 euroa/m3 (brutto).
Vaihtoehto 1 (kuusi, istutus):
Vuosi 0: -784 euroa, laikkumätästys + istutus
Vuosi 4: -133 euroa, varhaishoito sis. kemera
Vuosi 10: -280 euroa, taimikon hoito
Vuosi 30: 330 euroa, ensiharvennus
Vuosi 45: 1584 euroa, toinen harvennus
Vuosi 70: 8820 euroa, päätehakkuuNNA (3 %) = 857 euroa.
Vaihtoehto 2 (kuusi, luontainen):
Vuosi 0: -70 euroa, laikutus
Vuosi 9: -133 euroa, varhaishoito sis. kemera
Vuosi 17: -280 euroa, taimikon hoito
Vuosi 35: 275 euroa, ensiharvennus
Vuosi 50: 1320 euroa, toinen harvennus
Vuosi 70: 7703 euroa, päätehakkuuNNA (3 %): 1030 euroa
Puuki, vastasiko laskelma ajattelemaasi tilannetta?