Käyttäjän Näätä kirjoittamat vastaukset
-
Metsäomaisuus on nykyisellään jakautunut siten, että vähintään 2 ha metsää omistavien lukumäärä on 430 000 kpl. Yli 100 ha omistaa ainoastaan 44 000 henkilöä/tahoa. Lienee väistämätön tosiasia, että jatkossa metsäomaisuus tulee entistä enemmän keskittymään ja toiminta muuttuu enemmän sijoitustoiminnaksi. En kiistä, että etämetsän omistajille, joille metsä ei välttämättä ole ensisijaisesti sijoituskohde, MHY on ollut hyvä kumppani. Kun taidat A. Jalkanen olla mukana MHY-toiminnassa, niin osaatko sanoa, että ovatko esimerkiksi metsärahastot MHY:n jäseniä? Jos eivät, niin mistäköhän johtuu?
Visakallo ihmetteli MHY-vastaisuutta. Omalta osaltani tämä ”vastaisuus” pohjautuu siihen, että en kokenut saavani heistä lisäarvoa omalle sijoitustoiminnalle. Suhteellinen arvokasvu oli monelle metsäasiantuntijalle outo käsite ja heidän suosittelemat metsänhoitotoimenpiteet eivät olleet minusta kannattavia. Minä en siis vastusta MHY:n toimintaa, antaa kaikkien kukkia kukkia. Jokainen maksakoot jäsenmaksun, jos siitä lisäarvoa itselle kokee saavansa.
Ei varmasti valtuutetut ja hallitusjäsenet kovin suurta pottia rohmua, mutta kysymys onkin, että mikä on heidän lisäarvo metsänomistajalle? Kuvitellaan, että MHY:n palveluksessa on todellinen tekijä, joka tuo metsänomistajalle lisäarvoa ammattitaidollaan, osaamisellaan ja palvelualttiudellaan. Miksi hänen ei kannattaisi perustaa itse tai muutaman samanhenkisen kanssa omaa yritystä joka myisi palveluitaan metsänomistajille?
Tokihan MHY pystyy tehokkaasti kilpailuttamaan isompia kokonaisuuksia ja pystyy alihankinnalle takaamaan yhden henkilön toimistoa paremmin maksukykyisyyden, mutta siitäkin huolimatta ennustan, että alalla tulee tapahtumaan muutoksia. Otso jo on vaikeuksissa, nähtäväksi jää miten MHY:t pärjää muutoksessa.
Sitten itse aiheeseen eli MHY-maksuun. Suomessa on 59 metsänhoitoyhdistystä valtuustoineen, hallituksineen, toiminnanjohtajineen. Voinee ihan perusteellisesti kysyä, että onkohan moinen hallintohimmeli tehokas ja kannattava. Jos paikallisuuteen vedotaan, niin varmasti siellä asiantuntijatasolla siitä on hyötyä, mutta en millään keksi vastausta siihen, että miksi he tarvitsevat moisen hallintohimmelin ympärilleen ja että miksi metsänomistajat eivät vaadi toiminnan tehostamista.
Metsuri motokuski, sinä kun paljon kuljet ja työskentelet metsässä, lienee vastaan tullut myös kuvioita missä puut kasvavat niin perhanasti, mutta puun laatu on huono ja odotettavissa on, että tukkia siitä ei tulevaisuudessa juurikaan tule. Onko tullut vastaan? Tämä ei siis täytä määritelmää vajaatuottoisuudesta?
Hiilinieluista ja minimiläpimitoista/puiden iästä kun keskustellaan niin outoa, että metsänomistaja laitetaan maksumieheksi/-naiseksi. Samalla byrokratia johtaa siihen, että tuolla joku käy kairailemassa ja mittailemassa puita. Huh huh. Markkinatalous on osoittanut toimivuutensa myös metsissä. Jos hiilinielun kasvattamiselle maksetaan jokin hinta, metsänomistajat kyllä tehokkaammin hoitavat asian.
Metsuri motokuski: ”Tuo alaraja olisi ehdottoman hyvä asia. Niihin sais poikkeuksen vain vajaa tuottoisuuden takia.”
En ymmärrä tätä tekstiä. Ymmärretäänköhän termi ”vajaatuottoinen” ihan samalla tavalla? Onko se sitä, että jos metsänomistajan tuottovaatimus on 5 % ja suhteellinen arvokasvu jollain kuviolla on tätä pienempi, saa metsänomistaja luvan avohakkuulle? Miksi tällainen typerä byrokraattinen toimenpide pitäisi ottaa käyttöön? Vai oletko sitä mieltä, että joku muu määrittelee sen koron, mikä muodostaa vajaatuottoisuuden? Mikä olisi tämä taho? Kuinka usein tätä korkoa säädettäisiin, kun maailma ympärillä elää ja muuttuu?
En ymmärrä tätä palstalaisten halukkuutta rajoittaa kannattavaa metsätaloutta, tai vapautta määritellä mitä on kannattavuus. Toisaalta taas uusia maksuja, esimerkiksi metsien kiinteistöveroa tai erilaisia sertifiointijärjestelmiä vastustetaan erittäin voimakkaasti, mutta toisaalta ollaan pienentämässä toisten tuotto-odotuksia.
En ymmärrä logiikkaa, että miksi et joutuisi tulouttamaan metsävähennyksiä. Meinaatko, että sitten kun myyt tilan A, tulouttaisit sekä A:n että B:n metsävähennykset? Ei se niin mene. Ohessa suora lainaus verottajalta:
”Kun olet luovuttanut metsän toiselle omistajalle vastiketta vastaan ja lasket metsän luovutusvoittoa, lisää luovutusvoittoon kaikki tekemäsi metsävähennykset. Lisää metsävähennysten yhteismäärä luovutusvoittoon myös silloin, jos luovutusvoitto on laskettu hankintameno-olettamalla. Lisättävät metsävähennykset voivat olla yhteensä enintään 60 % luovutettavan metsän hankintamenosta. Tehdyt metsävähennykset lisätään myös luovutustappioon.”
Metsävähennyspohja ei ole enää tilakohtainen vaan sitä tarkastellaan kokonaisuutena.
9C-lomakkeelle sinulle tulee seuraavat tiedot:
– 4.1 Myyntihinta 10 yksikköä
– 4.2 Hankintahinta 40 yksikköä
– 4.3-4.7. mahdolliset muut kulut metsätilan hankinnasta tai myynnistä sekä perusparannukset, oletetaan nämä 0 yksiköksi.
Luovutustappio -> -30 yksikköä– 4.13 Luovutusvoittoon tai -tappioon lisättävät erät tulee käyttämäsi metsävähennys, tässä tapauksessa tuo 21 yksikköä, mikä on käytetty (olettaen, että et aiemmin ole metsävähennyspohjaa muilla tiloilla hyödyntänyt).
Eli tässä tapauksessa sinulle syntyy verotuksessa tappiota 9 yksikköä, minkä sitten voi vähentää muista pääomatuloista.
Tutustutaan hieman Kuusamon taloustilanteeseen (tiedot vuoden 2019 tilinpäätöksestä):
– Vuoden 1996 jälkeen Kuusamo väkiluku on koko ajan laskenut ja trendi jatkunee.
– ”Henkilöstömenot ovat vuodesta 2001 vuoteen 2019 kasvaneet 7,9 milj. euroa eli 17,8 prosenttia”
– ”Kaupungin talous heikkeni edelleen vuoden 2019 aikana”
– ”Talousarvion valmistelun yhteydessä todettiin, että kaupungin käyttötalous ei ole tasapainossa vuonna 2020”Oletukseni on, että korona ei ole kohentanut Kuusamon taloutta.
Jos toteamus on: ”Kuusamo on pelastettava”, niin toivottavasti teillä on jotain muita keinoja kuin metsänomistuksen yksityistäminen kuusamolaisille. Tai jos se on toimiva ratkaisu niin miksi jättää asia metsiin? Jos tuo aloittajan esitys on tie onneen, niin samallahan kuusamolaisten kannattaa kieltää kaikki majoituspalveluiden omistaminen ulkopaikkakuntalaisilta. Ei muuta kuin virkoja perustamaan, joissa lasketaan käypiä arvoja metsille ja mökeille ja mietitään kuka ne saa omistaa.
Tämän aloituksen täytyy olla huumoria, onhan?