Käyttäjän Naarasteeri kirjoittamat vastaukset
-
Olen pitänyt talvisin tyhjää letkua rummun sisällä, letkun molemmat päät koivunrungossa kiinni ja ilmastointiteipillä suljettu. Keväällä tuon parilla termospullolla kuumaa vettä ja kaadan tyhjään letkuun. Kun veden saa vähänkin virtaamaan rummussa niin liike-energia pitää sitten sulana. Toimii.
Naapuri panee löysästi kuusenhavuja pienen rumpuputken molempiin päihin talveksi, sillä tavalla kuin puutarhakasvit suojataan kuusenhavuilla. En tiedä toimiiko, mutta ei ollut tänä keväänä jäässä.
Pientä putkea olen rassannut nuoralla: otetaan paksu nuora ja tehdään siihen solmuja ja sitten vedetään nuoraa putken läpi. Solmut raapivat töhnää irti.
Kymmenisen vuotta sitten metsänomistajaksi tultuani sain verotoimistosta kirjeen, jossa ammatikseni oli merkitty ”puunkasvattaja”.
No sitten menin pankkiin asioille, ja pankkineiti kyseli ummet ja lammet niin kuin nykyään täytyy pankkien tehdä. Tuli ammatista puhe niin sanoin että puunkasvattaja. Virkailija ei tiennyt moista ammattia olevankaan ja ehdotti metsätalousyrittäjää. Minä sanoin, että pannaan vaan puunkasvattaja, on sellainen varmasti olemassa kun verotoimisto on sen kerran päättänyt.
Samassa haastattelussa kysyttiin vuosituloja ja menoja. Sinä vuonna oli ollut vain vähän puunmyyntiä, joten menot olivat suuremmat kuin tulot. Virkailija sanoi, että ei niin voinut papereihin merkitä. Minä vakuutin, että on minulla säästöjä, otan sieltä, näkeehän neiti. Ei auttanut. En muista suurennettiinko tuloja vai pienennettiinkö menoja mutta balanssiin päästiin.
Jos käytätte hirvikärpästakkia niin laittakaa se päällimmäisen pusakan ALLE, ei repeydy niin helposti puiden oksissa. Ja tietenkin myös kypärän alle. Ne ötökät ryömii sisäpuolelle silloin kun juo ja pitää raottaa verkkotakkia.
Täällä Kaakkois-Suomessa on ollut harvinaisen vähän hirvikärpäsiä tänä kesänä, siirtyneet vissiin kauemman länteen. Ei ole edes tarvinnut verkkotakkia. Ehkä heinäkuun 3 viikon hellejakso ja pouta tappoivat ne.
Kiitos AJ !
Kun nykyään ei karjaa laidunneta ahoilla ja niityillä, niin paahteisten maiden kasvilajeille tarvitaan alueita. Siinä hakkuuaukko on korvike. Siinä kasvaa horsmaa sorkkaeläimille ja vattuja minulle ja harakanpojille, kukkia pelastamaan pörriäisiä, myyriä haukalle ja ketulle, heinikkosuojaa jäniksenpojille. Onhan siellä aukoissa nykyään myös säästöpuita ja tiheikkösaarekkeita, joten eihän se autiomaa ole. Minun mielestäni hakkuuaukko on kaunis, kun se on ennakkoraivattu hyvin ennen hakkuuta, mutta kauneushan on katsojan silmässä.
Katsoin TV:stä ohjelmaa Skotlannin metsistä tai pikemminkin siitä että metsiä ei ole. Sinne on vaikeaa istuttaa puuntaimia kun peurat syövät kaikki taimet. Puuntaimikot on pantava aidan sisään että ne saa kasvamaan. Hankala keino.
Ehkä keskieurooppalaisten pelon voi ymmärtää: jos metsä katoaa niin vaikea on takaisin saada.
Eikö sinne Keski-Eurooppaan voisi saada jotakin puuntaimia istutettua – niemeen, notkoon ja takapihoille, hiilensitojiksi. Saadaanhan puita istutettua Afrikkaankin. Ei Suomea voi velvoittaa koko Euroopan keuhkoksi.
Vanha laidunmaa kylän laidassa hakattiin aukoksi ja istutettiin rauduskoivun taimet. Siihen levisi jättipalsami parissa vuodessa, tiheä kasvusto. Maastossa oli kantoja, kivikkoa ja kuoppia – ei sitä saanut kunnolla edes niitettyä kitkemisestä nyt puhumattakaan, ja totesin ettei riitä aika eikä voimat moiseen vitsaukseen.
Vaan annas olla. Nyt on koivikko tuuhea ja tiheä kymmenvuotias. Palsamia on enää taimikon reunassa, josta kitken sitä pois. Tämä palsami ei näytä kasvavan metsän varjossa. Se lähtee kasvuun vasta sen verran myöhään kesällä että Suomen omat lajit ovat jo kasvussaan ja varjostavat palsamia. Jos ei niitä heinää pois niin palsami ei pääse kasvamaan.
Talon ympäriltä olen poiminut lupiinin kukkia ennen kuin ne pääsevät siemeniä tekemään. Saa nähdä auttaako.
Piinallinen laji on myös amerikanmajava. Odotan vesi kielellä että joku taho määrää sen lopetettavaksi vieraslajina . . . sitä ennen pitää veljeillä pyssymiesten kanssa.
Kyllähän niitä ongelmia on, mutta ainakaan minun ojallani ei majavien ampuminen ratkaise ongelmaa kuin sillä kertaa. Seuraavana kesänä on taas pato ja tulva. Majavat tekevät poikasia, ja uudet pojat etsivät itselleen uuden patopaikan.
Yli kymmenen vuotta on tällä kaavalla mennyt, ja pari hehtaaria metsää on kuollut. Metsästysseura on syksyisin ampunut majavan, hirvimaiden vuokrana. Täällä päin on runsaasti majavia.
Minä olen antanut naapureiden rahdata puunsa ilmaiseksi maillani oleville tienvarsiaukoille. Ei ole tullut mieleen pyytää maksua, vaan ei ole tullut vaikeuksiakaan . Tänä vuonna sitten naapurin emäntä antoi minun puilleni vastavuoroisesti tilaa omalla maallaan, ei tarvinnut taimikkoa kaataa.
Olen ennen tankkaamista ravistanut kanisteria. En ole varma että säilyykö liuos tasa-aineisena kun seisoo. Ravistamisen jälkeen se ainakin on tasaista. Olen nyt 10 vuotta käyttänyt näitä valmisliuoksia, viime vuosina Nesteen, saha on Stihl-450 eikä ole ollut polttoaineongelmia. Sahattu on n. 150 tankillista joka kesä.
Täydennysistuttaisin keväällä männyntaimilla, kuokalla. Kuokalla istuttaessa voi varmistaa, että taimi tulee hyvään kohtaan. Olen joskus pahimmissa kivikoissa siirtänyt multaakin kivenkoloihin, ja peräti kastellut istutuskuopan. Myös siemensyntyisten taimien siirto keväällä on onnistunut, kun ottaa taimen irti multapaakkuinen. Homma on aikaa vievää tietenkin, mutta hyvin tehty on kerralla valmis. Minulla oli pari vuotta sitten kolmanneshehtaari niin kivistä maastoa ettei sitä voinut mätästää. On siinä nyt ihan kunnon taimet.