Käyttäjän n-merkki kirjoittamat vastaukset
-
Caballista:
”Ymmärrät varmaan, että meillä kenellä on tavoitteena saada metsästä myös tuloja on käytössä erilaiset kasvatusmenetelmät.”
En ole kyllä missään nähnyt sellaisen tutkimuksen tulosta missä tasaikäisen metsän viljely tuottaisi enemmän nettotuloja kuin mitä jk metsä tuottaa.
Oletko sinä ?Puun takaa:
Suurin osa metsälöstä on tuoretta kangasta , kolmasosa on harsittua mäntyvaltaista erirakenteista sekametsää, odottaa vielä n. 15 v harsintaa.
Toinen kolmasosa on istutettua männikköä joka odottaa ensiharvennusta jossa jätetään kuuset ja koivut – lopputuloksena erirakenteinen sekametsä.
Viimeinen kolmannes on kylvetty männylle parikymmentä vuotta sitten ja odottaa vielä suunnitelmaa.
Odotukset omana elinaikana on muutaman harvennuksen lisäksi enemmän marjoja, sieniä ja runsaasti riistaa ja miellyttävää ulkoilumetsää.Timppa selittää aina siitä aukosta joka ei ole 17 vuodessa taimettunut.
Kysyisin mitä sillä on tekemistä jk metsän taimettumisen kanssa ? Sehän on aukkohakkuun jäliltä !
Ei kaikkea pidä panna jatkuvan kasvatuksen syyksi. Sinnehän on voinut rikkoontua vaikka vesaikkomyrkkyastia.Puun takaa
”Kyllä niissä pienaukoissa joutuu ensiharvennustakin tekemään, jos aikoo tukkipuuta kasvattaa. Ei se jatkuva kasvatuskaan sentään mitään yliluonnollisia ihmeitä tee.
Kokonaan eri juttu on tietysti se, kuka tulee ne harvennukset tekemään”Miksi ?
Luonnontaimikoissa on yleensä sen verran kokoeroja että itseharveneminen poistaa puita kuten metsurikin tekisi mutta ilmaiseksi.Kysyisinpä Suorittavalta
– jk metsissä ei tarvitse tehdä ensiharvennusta, nostaako vaiko laskeeko keskimääräisiä korjuukustannuksia/m3 ?
– jk metsistä kerätään pääasiassa tukkipuita, nostaako vai laskeeko keskimääräisiä korjuukustannuksia/m3 ?
Se Timpan aukko on sitten niitä ainoita Suomessa ettei luontaista taimettumista synny.
Maalaisjärki sanoo että siihen sitten pitää istuttaa taimia.Puun takaa:
”Onko n-merkillä aiheesta muuta kokemusta kuin lukuhetki em. kirjan parissa?
Minäkin olen saman kirjan lukenut.”On. Omassa metsässä.
En kyllä ihmettele jos sinun jatkuva kasvatus metsänhoito ei kannattanut kun ensin raivasit ja sitten istutit uudet taimet tilalle.
Kerro lisää.Puun takaa:
Otin hyllystä kirjan : Metsän jatkuva kasvatus.
Siinä kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti jatkuvan kasvatuksen ohjeita eri maapohjille ja metsätyypeille, unohtamatta vertailevia tutkimuksia jaksollisen ja jatkuvan välillä. Kasvusta, taloudellisesta tuloksesta jne. Tutkimuksista on tietysti kerrottu lähdetiedot.
Perkaamista, raivaamista jne tarvitaan vain hyvin poikkeuksellisesti.”Aivan samoin pitää ottaa kaikki jatkun kasvatuksenkin kulut tasapuolisesti huomioon.
Sielläkin raivataan, heinätään ja istutetaan. ”Niinkuin milloin ?
Tuommoinen toiminta on jatkuvassa kasvatuksessa poikkeuksellista.Puun takaa:
jos jaksollisessa käytetään luontaista uudistamista niin silloinhan ei taimista synny kustannuksia, mutta jos ollaan täysin rehellisiä niin silloinkin mahdolliset maanmuokkaus -, heinäys- ja raivauskustannukset pitää ottaa huomioon. Miten ne rahoitetaan on sitten eri juttu, tuli ne rahat sitten kannoista tai lottovoitosta, kuluja ne ovat silloinkin.