Käyttäjän n-merkki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 154)
  • n-merkki

    Caballista:

    ”Ymmärrät varmaan, että meillä kenellä on tavoitteena saada metsästä myös tuloja on käytössä erilaiset kasvatusmenetelmät.”

    En ole kyllä missään nähnyt sellaisen tutkimuksen tulosta missä tasaikäisen metsän viljely tuottaisi enemmän nettotuloja kuin mitä jk metsä tuottaa.
    Oletko sinä ?

    n-merkki

    Puun takaa:

    Suurin osa metsälöstä on tuoretta kangasta , kolmasosa on harsittua mäntyvaltaista erirakenteista sekametsää, odottaa vielä n. 15 v harsintaa.
    Toinen kolmasosa on istutettua männikköä joka odottaa ensiharvennusta jossa jätetään kuuset ja koivut – lopputuloksena erirakenteinen sekametsä.
    Viimeinen kolmannes on kylvetty männylle parikymmentä vuotta sitten ja odottaa vielä suunnitelmaa.
    Odotukset omana elinaikana on muutaman harvennuksen lisäksi enemmän marjoja, sieniä ja runsaasti riistaa ja miellyttävää ulkoilumetsää.

    n-merkki

    Timppa selittää aina siitä aukosta joka ei ole 17 vuodessa taimettunut.
    Kysyisin mitä sillä on tekemistä jk metsän taimettumisen kanssa ? Sehän on aukkohakkuun jäliltä !
    Ei kaikkea pidä panna jatkuvan kasvatuksen syyksi. Sinnehän on voinut rikkoontua vaikka vesaikkomyrkkyastia.

    n-merkki

    Puun takaa

    ”Kyllä niissä pienaukoissa joutuu ensiharvennustakin tekemään, jos aikoo tukkipuuta kasvattaa. Ei se jatkuva kasvatuskaan sentään mitään yliluonnollisia ihmeitä tee.
    Kokonaan eri juttu on tietysti se, kuka tulee ne harvennukset tekemään”

    Miksi ?
    Luonnontaimikoissa on yleensä sen verran kokoeroja että itseharveneminen poistaa puita kuten metsurikin tekisi mutta ilmaiseksi.

    n-merkki

    Kysyisinpä Suorittavalta

    – jk metsissä ei tarvitse tehdä ensiharvennusta, nostaako vaiko laskeeko keskimääräisiä korjuukustannuksia/m3 ?

    – jk metsistä kerätään pääasiassa tukkipuita, nostaako vai laskeeko keskimääräisiä korjuukustannuksia/m3 ?

    n-merkki

    Se Timpan aukko on sitten niitä ainoita Suomessa ettei luontaista taimettumista synny.
    Maalaisjärki sanoo että siihen sitten pitää istuttaa taimia.

    n-merkki

    Puun takaa:
    ”Onko n-merkillä aiheesta muuta kokemusta kuin lukuhetki em. kirjan parissa?
    Minäkin olen saman kirjan lukenut.”

    On. Omassa metsässä.

    En kyllä ihmettele jos sinun jatkuva kasvatus metsänhoito ei kannattanut kun ensin raivasit ja sitten istutit uudet taimet tilalle.
    Kerro lisää.

    n-merkki

    Puun takaa:
    Otin hyllystä kirjan : Metsän jatkuva kasvatus.
    Siinä kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti jatkuvan kasvatuksen ohjeita eri maapohjille ja metsätyypeille, unohtamatta vertailevia tutkimuksia jaksollisen ja jatkuvan välillä. Kasvusta, taloudellisesta tuloksesta jne. Tutkimuksista on tietysti kerrottu lähdetiedot.
    Perkaamista, raivaamista jne tarvitaan vain hyvin poikkeuksellisesti.

    n-merkki

    ”Aivan samoin pitää ottaa kaikki jatkun kasvatuksenkin kulut tasapuolisesti huomioon.
    Sielläkin raivataan, heinätään ja istutetaan. ”

    Niinkuin milloin ?
    Tuommoinen toiminta on jatkuvassa kasvatuksessa poikkeuksellista.

    n-merkki

    Puun takaa:

    jos jaksollisessa käytetään luontaista uudistamista niin silloinhan ei taimista synny kustannuksia, mutta jos ollaan täysin rehellisiä niin silloinkin mahdolliset maanmuokkaus -, heinäys- ja raivauskustannukset pitää ottaa huomioon. Miten ne rahoitetaan on sitten eri juttu, tuli ne rahat sitten kannoista tai lottovoitosta, kuluja ne ovat silloinkin.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 154)