Käyttäjän n-merkki kirjoittamat vastaukset
-
Timppa:
Voisitko yksilöidä mainitsemasi ruotsalaiset ja norjalaiset tutkimukset niin olisi mahdollista vastata heittoosi ?
Timppa:
VMI =
Valtakunnan metsien inventointi on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa alueittaisista ja koko maanmetsävaroista – puuston määrästä, kasvusta ja laadusta,
maankäytöstä ja metsien omistussuhteista,
metsien terveydentilasta,
metsien monimuotoisuudesta ja
metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista.Suomen metsien inventoinnit muodostavat ainutlaatuisen aikasarjan metsien kehityksestä: ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi tehtiin jo 1920-luvulla (VMI1 1921–1924). Tämä inventointi oli ensimmäisiä tilastolliseen otantaan pohjautuvia inventointeja maailmassa. Tästä lähtien inventoinnit ovat toistuneet säännöllisin, noin 5–10 vuoden välein. Uusimmat metsävaratilastot perustuvat 11. VMI:hin, jonka maastotyöt tehdään vuosina 2009–2013.
VMI:n tuottamat metsävaratiedot perustuvat monipuolisiin maastomittauksiin. Ensimmäisissä inventoinneissa käytettiin linja-arviointia mutta myöhemmissä inventoinneissa siirryttiin systemaattiseen koealaotantaan. Mittaukset tehdään ryppäinä sijaitsevilla maastokoealoilla, ja koealarypäistä muodostuva säännöllinen verkko kattaa koko Suomen
Timppa:
Jos katsot esim. Vessarin ja Honkamäen koealoilta mitattua tuotosta m3/ha jatkuva kasvatus verrattuna tasaikäiskasvatukseen niin ovat suurinpiirtein samat.
Ero on siinä kuinka paljon kuluja on syntynyt eri kasvatusmenetelmissä.Timppa :
Alikasvoksen määrän analyysi kahdeksannen VMI:n pysyvillä koealoilla.
Mänty, kuusi ja koivu , mukaanluettuna myös alle 1,3 m puut, vain 10% määrä on ollut alle 500 kpl/ha. Kolmanneksella yli 5000 kpl/ha.A. Jalkanen:
Pukkala ei nähdäkseni vertaa optimaalista erirakenteista metsää keskiarvo tasaikäiseen vaan kysymyksessä on hakkuun ajankohdan ja hakattavien puiden kokoon optimointi .
Puun takaa :
”n-merkille tiedoksi, että suomalaiseen metsäopetukseen kuuluu olennaisena osana tutustuminen Euroopan maiden puunkasvatukseen.
Vastaavasti Suomessa on jatkuvasti opiskelijoita muualta Euroopasta. ”Tämä se taitaa olla sitten syy että Suomen virallinen metsäoppi laahaa muutaman vuosikymmenen muun Euroopan perässä.
Puun takaa :
”Suomalainen metsänhoito-oppi on todellakin tullut ilmastoomme ja puulajivalikoimaamme soveltuvin osin Saksasta.”
Jos suomalaiset metsäammattilaiset menisivät nyt Saksaan oppimaan metsänhoitoa, he tällä kertaa toisivat tietoa että niin siellä kuin monissa muissakin Keski-Euroopan maissa on luovuttu tavoittelemasta puupeltoja. Nyt pyritään luonnonmukaisiin metsiin ja puupellotkin pyritään palauttamaanluonnollisen erirakenteisiksi. Puun tuottamiseen .
Timppa :
”Tasaikäinen metsätalous tuli Suomeen Saksasta, missä sitä on harjoitettu jo 1700-luvulla. Tutkimustietoa tai ainakin käytännön kokemuksia on siis yli 100 vuoden ajalta. ”
Onko saksalainen käytännön kokemus Saksan metsistä Timpan mielestä sovellettavissa Suomen metsiin ?
Entäpä Kreikka ? Tai Espanja ?suorittava porras:
”Vielä tuohon taloudellisuusverailuun on todettava , että tarkastelujakson tulee olla huomattavan pitkä (100v ?), jotta on riittävästi tietoa oikean vaihtoehdon valitsemiseksi ”
Kun siirryttiin harsintajulkilausuman jälkeen tasaikäiseen metsänkasvatukseen, en tiennytkään että näin pitkältä ajajalta olisi tehty vertailevaa tutkimusta. En tiennyt että niitä tasaikäisten metsien kannattavuuslaskelmia olisi ylipäätään tehty silloin .
Taneli :
Mukava kertomus, kiitos !
Timpan ”ammattilaisen laskelmat” eivät vain ole objektiivisia eivätkä edes tutkimuksia .
Tuossa aikaismmin mainitsin kirjan Metsän jatkuva kasvatus.
Siitä löytyy mielenkiintoisia vertailevia tutkimustuloksia lähdetietoineen.