Käyttäjän n-merkki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 154)
  • n-merkki

    Timppa:

    Voisitko yksilöidä mainitsemasi ruotsalaiset ja norjalaiset tutkimukset niin olisi mahdollista vastata heittoosi ?

    n-merkki

    Timppa:

    VMI =
    Valtakunnan metsien inventointi on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa alueittaisista ja koko maan

    metsävaroista – puuston määrästä, kasvusta ja laadusta,
    maankäytöstä ja metsien omistussuhteista,
    metsien terveydentilasta,
    metsien monimuotoisuudesta ja
    metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista.

    Suomen metsien inventoinnit muodostavat ainutlaatuisen aikasarjan metsien kehityksestä: ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi tehtiin jo 1920-luvulla (VMI1 1921–1924). Tämä inventointi oli ensimmäisiä tilastolliseen otantaan pohjautuvia inventointeja maailmassa. Tästä lähtien inventoinnit ovat toistuneet säännöllisin, noin 5–10 vuoden välein. Uusimmat metsävaratilastot perustuvat 11. VMI:hin, jonka maastotyöt tehdään vuosina 2009–2013.

    VMI:n tuottamat metsävaratiedot perustuvat monipuolisiin maastomittauksiin. Ensimmäisissä inventoinneissa käytettiin linja-arviointia mutta myöhemmissä inventoinneissa siirryttiin systemaattiseen koealaotantaan. Mittaukset tehdään ryppäinä sijaitsevilla maastokoealoilla, ja koealarypäistä muodostuva säännöllinen verkko kattaa koko Suomen

    n-merkki

    Timppa:

    Jos katsot esim. Vessarin ja Honkamäen koealoilta mitattua tuotosta m3/ha jatkuva kasvatus verrattuna tasaikäiskasvatukseen niin ovat suurinpiirtein samat.
    Ero on siinä kuinka paljon kuluja on syntynyt eri kasvatusmenetelmissä.

    n-merkki

    Timppa :
    Alikasvoksen määrän analyysi kahdeksannen VMI:n pysyvillä koealoilla.
    Mänty, kuusi ja koivu , mukaanluettuna myös alle 1,3 m puut, vain 10% määrä on ollut alle 500 kpl/ha. Kolmanneksella yli 5000 kpl/ha.

    n-merkki

    A. Jalkanen:

    Pukkala ei nähdäkseni vertaa optimaalista erirakenteista metsää keskiarvo tasaikäiseen vaan kysymyksessä on hakkuun ajankohdan ja hakattavien puiden kokoon optimointi .

    n-merkki

    Puun takaa :

    ”n-merkille tiedoksi, että suomalaiseen metsäopetukseen kuuluu olennaisena osana tutustuminen Euroopan maiden puunkasvatukseen.
    Vastaavasti Suomessa on jatkuvasti opiskelijoita muualta Euroopasta. ”

    Tämä se taitaa olla sitten syy että Suomen virallinen metsäoppi laahaa muutaman vuosikymmenen muun Euroopan perässä.

    n-merkki

    Puun takaa :

    ”Suomalainen metsänhoito-oppi on todellakin tullut ilmastoomme ja puulajivalikoimaamme soveltuvin osin Saksasta.”

    Jos suomalaiset metsäammattilaiset menisivät nyt Saksaan oppimaan metsänhoitoa, he tällä kertaa toisivat tietoa että niin siellä kuin monissa muissakin Keski-Euroopan maissa on luovuttu tavoittelemasta puupeltoja. Nyt pyritään luonnonmukaisiin metsiin ja puupellotkin pyritään palauttamaanluonnollisen erirakenteisiksi. Puun tuottamiseen .

    n-merkki

    Timppa :

    ”Tasaikäinen metsätalous tuli Suomeen Saksasta, missä sitä on harjoitettu jo 1700-luvulla. Tutkimustietoa tai ainakin käytännön kokemuksia on siis yli 100 vuoden ajalta. ”

    Onko saksalainen käytännön kokemus Saksan metsistä Timpan mielestä sovellettavissa Suomen metsiin ?
    Entäpä Kreikka ? Tai Espanja ?

    n-merkki

    suorittava porras:

    ”Vielä tuohon taloudellisuusverailuun on todettava , että tarkastelujakson tulee olla huomattavan pitkä (100v ?), jotta on riittävästi tietoa oikean vaihtoehdon valitsemiseksi ”

    Kun siirryttiin harsintajulkilausuman jälkeen tasaikäiseen metsänkasvatukseen, en tiennytkään että näin pitkältä ajajalta olisi tehty vertailevaa tutkimusta. En tiennyt että niitä tasaikäisten metsien kannattavuuslaskelmia olisi ylipäätään tehty silloin .

    n-merkki

    Taneli :

    Mukava kertomus, kiitos !

    Timpan ”ammattilaisen laskelmat” eivät vain ole objektiivisia eivätkä edes tutkimuksia .
    Tuossa aikaismmin mainitsin kirjan Metsän jatkuva kasvatus.
    Siitä löytyy mielenkiintoisia vertailevia tutkimustuloksia lähdetietoineen.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 154)