Käyttäjän n-merkki kirjoittamat vastaukset
-
Leevi – puhun vain omista metsistäni.
Ostamissani metsissä on istutettua männikköä runsaasti. Kun teen harvennuksia poistan lähinnä mäntyä ja jätän kuuset ja koivut niin että alueesta, n. 40 ha, kasvaa erirakenteista sekametsää.
Hakkuut tulen tekemään poimintahakkuina jos ikää piisaa.
Alueella on runsaasti hirviä kesäisin, syövät lähinnä aurausvaoissa kasvavaa pajua. Mitään vahinkoa niistä ei enää ole, joitakin kaksihaaraisia näkyy sillä täällä. Poistan sitten harvennuksessa.Veikkaanpa että jos keksittäisiin pätevä karkoite pitämään hirvet poissa taimikoista, palstan valittajat eivät olisi pätkääkään enää kiinnostuneita hirvien lukumäärästä tai niitten aiheuttamista liikenneonnettomuuksista. Vain oma pussi on tärkeä.
Vaikka hirvivahingot johtuvat vain valittajien käyttämästä metsän viljelymetodista.
Mitä järkeä on perustaa taimikoita jotka ovat hirvien lempiruokaa ja sitten valittaa kun ne syövät niitä. Ei paljon järki päätä pakota …Näin Ylen uutinen:
Suurin maailmanmullistus siten jääkauden
Jäämeri on mitä todennäköisimmin ollut täysin jäätön 120 000 vuotta sitten. Nyt menossa on Haapalan mukaan suurin muutos, mitä maapallolla on viimeisen jääkauden jälkeen tapahtunut.
Haapalan suurimpana huolena ja todennäköisimpänä uhkakuvana on ikiroudassa sitoutuneena olevan metaanin vapautuminen ilmakehään
– Metaani on kasvihuonekaasu ihan niin kuin hiilidioksidi, mutta on noin 50 kertaa voimakkaampi. Jos se vapautuu ilmakehään, niin silloin niin sanotusti, peli on pelattu, Jari Haapala toteaa.
Erikoistutkijan mielestä olosuhteet muuttuvat ilmaston voimakkaan lämpenemisen mukana elinkelvottomiksi tällä vauhdilla jo 2100-luvulla. Merijää reagoi ensimmäisenä, sen jälkeen ikirouta ja lopulta Grönlannin jäätikkö.
– Tämä ei ole mielipide, vaan tämä perustuu minun työhöni. Tutkijat tekevät tutkimusta ja sillä pyritään saaman objektiivinen tutkimustulos. Sitten on ihmisiä, jotka laukovat mielipiteitä, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jari Haapala sanoo.
