Käyttäjän n-merkki kirjoittamat vastaukset
-
Itsekin tuota ihmettelin. Nuoreen metsään oli jätetty muutama ryhmä vanhoja mäntyjä, olivat juuri tuollaisia tasalatvaisia vaikkakaan eivät hurjan pitkiä. Kun nuoremmat alkoivat varjostaa näitä vanhempia niin pituuskasvu alkoi uudelleen.
Luin sitten Metlan tutkimuksen missä todettiin sama.Timppa kirjoittaa:
Jos metsän kasvatus lisää maapallon lämpiämistä, niin logiikan mukaan metsän hakkuu viilentää maapalloa. Tässä olisi uusi teema luontojärjestöille:
”Pelastakaa maapallo, hävittäkää metsät”On tainnut Timpalla jäädä luetun ymmärtäminen vähäiseksi (niin kuin usein) sillä artikkelin mukaan ei metsän kasvatus lisää lämpenemistä vaan kasvatettavaksi valitut havupuut lehtipuiden sijaa. Pientä tarkkuutta nyt, Timppa !
jatkuu
Euroopan metsissä on kuitenkin tapahtunut dramaattinen muutos. Kun 150 vuotta sitten lähes kaikki metsät olivat luonnontilassa, nyt 85 prosenttia metsistä on hoidettuja talousmetsiä.
Vääriä puita
Talousmetsissä on suosittu nopeasti kasvavia, teollisuudelle tuottoisia havupuita, kuten kuusta ja mäntyä. Ne sitovat kasvaessaan paljon hiilidioksidia, mutta tutkijoiden mukaan tämä hyöty jää sananmukaisesti haittojen varjoon.
Havupuut ovat tummempia kuin lehtipuut ja siksi ne sitovat itseensä enemmän lämpöä. Tummasävyisten metsien albedo on vaalealehtisiä pienempi, toisin sanoen havumetsistä heijastuu vähemmän auringon lämpösäteilyä takaisin avaruuteen.
BBC:n tiedelähetyksessä vieraillut ranskalainen metsätutkija Kim Naudts sanoi, että lehtipuiden korvaaminen havupuilla selittää kuusi prosenttia maapallon tähänastisesta lämpenemisestä, eli keskimäärin 0,12 astetta.
Metsän värin lisäksi ongelmana on talousmetsissä tapahtuva koneellinen puunkorjuu, joka tutkijoiden mukaan lisää voimakkaasti hiilidioksidipäästöjä.
Tutkijat painottavatkin, että viranomaisten on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä puulajeja käytetään metsien istutuksissa ja miten metsiä hoidetaan. Tutkijat suosittelevat, että sitä mukaa kun havumetsiä hakataan, tilalle istutettaisiin lehtipuita.
jatkuu
Wohlleben yritti suostutella työnantajansa käyttämään pehmeämpiä menetelmiä, muun muassa käyttämään puun korjuussa hevosia isojen maaperää vaurioittavien metsäkoneiden sijaan. Työnantaja ei vakuuttunut. Lopulta Wohlleben päätti erota työstään.
Muutaman vuoden jälkeen hänet kuitenkin kutsuttiin takaisin ja nyt kirjan myötä hänestä on tullut kansallinen kuuluisuus.
Puiden salattu elämä on ollut kuukausia Saksan tietokirjojen myyntilistan ykköspaikalla. Suuri yleisökin tietää nyt, että puut ovat sosiaalisia olentoja.
-Käytän tarkoituksella hyvin inhimillistä kieltä. Tieteelliset termit poistavat tunteen ja ihmiset eivät enää ymmärrä mitä tarkoitetaan. Kun sanon, että puut imettävät lapsiaan, kaikki ymmärtävät heti, mistä puhun.
Tehometsissä puut on istutettu kauemmaksi toisistaan, jotta ne kasvaisivat nopeammin. Samalla kasvaa riski, että ne eivät voi olla yhteydessä sosiaaliseen verkostoonsa. Se estää puiden luontaisten puolustusmekanismien toimintaa.
-Puut ovat ystäviä keskenään. Usein näkee, että vierekkäisten puiden isot oksat kasvavat poispäin toisistaan. Näin ne eivät varjosta kaveria, sanoo Wohlleben.
Joillekin puiden tavoista ei ole löydetty biologista selitystä. Puut saattavat esimerkiksi pitää aikoja sitten kaadetun kaverinsa kannon hengissä syöttämällä siihen ravinteita.
Gla
on tehty tutkimus. Kerrottu keitä vastaajat ovat. Kerrottu suurinpiirtein mitä on kysytty.
Kritiikittömyys on nähdäkseni siinä ettei näe tutkimuksen tulosta siinä valossa minkä lähtökohdat antavat.
Jos haluat yksilöidympiä analyysejä perustuen erilaisiin metsänomistussuhteisiin per hehtaari sinun täytyy tehdä uusi tutkimus.
Niin vaikealta kuin se sinusta tuntuukin hyväksyä saatua tutkimustulosta niin se on kuitenkin faktaa .
