Käyttäjän Mottimasa kirjoittamat vastaukset
-
Toki on työllistää paljon eikä kannata jos sitä työläänä työnä pitää. Minusta on mukavaa vaihtelua olla muutamana päivänä syksyllä ennen lumien tuloa rankametässä, sahailla ja istuskella nuotiolla. Kevättalvella asetella pölkkyjä autonrenkaan sisään ja koputella fiskarssilla klapeiksi. Tulee samalla hyötyliikuntaa, eikä kannata urakoida, puolituntia päivässä. Mukavempaa liikuntaa kuin hiihdellä ladun vankina tai kuluttaa kengänpohjia pitkin kyläteitä. Samalla pieni voittokin tulee.
MJO mihin laskentasi perustuu? Omien laskentojeni mukaan päälle 10 kuutiota myyntikelpoista klapia on 1000€ luokkaa kun sitä verrataan ”ilmaiseen” omaan puuhun joka on haapaa ja latvarankaa jolla ei myyntiarvoa ole. Siihen myytävään klapiläjään tarvitaan 200-300€ koivupöllejä ja lisäksi lisäksi niiden myyntiarvo 50€ kuutio. Miksi omaa puuta pitäisi polttaa puolet enemmän kuin ostettua?
Miksi koivupuuta suositaan polttopuuna niin paljon kun se ei pala läheskään yhtä puhtaasti kuin sekapuu? Onko lämpöarvoltaankaan niin merkittävästi parempi että pinossa näkyisi huomattava ero? Sen ainuan kerran kun olen polttanut 100% koivua läpi talven on nuohooja ihmetellyt noen määrää ja epäillyt takan vetoa, mutta kun polttaa vaikkapa haapaa, on hormi puhdas. Takka vetää väliin liiankin kovasti. Pitäisikö koivu kuoria, jotta myös palaisi puhtaasti?
<span style=”line-height: 1.5;”>Lämmitysmuotoja toki on monia, yksi niistä on puulla lämmittäminen mikä sinänsä on mukava prosessi aina metsästä takkaan asti. Onko olemassa lämmitysmuotoa missä ihmistä asiakkaana ei olisi huijattu? Joitakin vuosikymmeniä sitten ihmisiä houkuteltiin halvalla sähkön hinnalla rakentamaan sähkölämmitteisiä taloja jopa ilman takkaa, niistä on kuullut hurjia tarinoita kuinka talvella sähkölasku kaikkine kuluineen on ollut jopa 300-400€ kk. Kaukolämpöön houkuteltiin monia halpuuden vuoksi, kas kummaa hinnat moninkertaistuivat, ei ole enää halpa sekään, taajamassa myydään tontteja joihin kuuluu kaukolämpö liittymismaksuineen vaikkei ottaisi koko kaukolämpöä. Pelletti sai monen omakoti asujan vaihtamaan puu kattilansa pellettipolttimeen, pelletin hinta nousi heti liian korkeaksi. Maalämpö on muotia nykyään, mutta onko sekään halpa ratkaisu? Laitteisto on varsin lyhytikäinen ja kallis? Lisäksi on kaikenlaisia aurinkopaneeleita ja lämpöpumppuja, mutta tienaavatko ne itseään? Jos polttopuuta on omastatakaa ja suht helposti saatavilla, eikä koe jokaista kirveen iskua heti vastenmielisenä niin taitaa edelleen olla puun polttaminen edullisinta?</span>
Itse sain kilpailutin viimekesänä sähkön ja sain 3.99c/kwh heleniltä, moniaika sähkön samaan hintaan molemmat. On iso ero asuuko sähkölämmitteisessä uudehkossa matalan energian talossa vai hiukan vanhemmassa, voi olla moninkertainen ero lämmityskuluissa ja jos sitä eroa on niin kyllä sitä paljon mieluummin vaikka viikon lomailee vuodessa kuin heittää +500€ sähköyhtiön kassaan. Vieläkun ei se niin vastenmielistä hommaa ole muutama päivä rankametässä käydä ja kevätauringossa kirvestä heilutella, mukavaa hommaa, eikä polttaminenkaan työstä käy.
Minkähänlainen kerrostalo lie jessillä jos polttopuuta kuluu puolen harjavallan kokoinen läjä, mutta kuitenkaan sähkölasku ei ole kerrostalo yksiötä isompi? Kyllä sen kuitenkin saa tuosta vähintään kolminkertaistaa jo kesälläkin, ei alle 100 elä ja talvella satanen lisää. Varastossa ja ulkorakennuksessa ei ole takkaa, eikä auton alle viitsi nuotioa laittaa. Käyttövettä ei lämmitä takka ja käyttäjiäkin on autolasti. Jos kylmimpänä talvikuukautena maksaa siirtoineen 200€ sähköstä niin mielellään takkaa lämmittelee ettei joudu 400 maksamaan.
Kyllä se vaan kylmä tulee kun jättää yhtenä päivänä takan lämmittämättä. Ei ole olleet kokotalvena sähköpatterit päällä, pelkän takan varassa on menty taas läpi talven, päivittäin on nätti sylillinen poltettava. Pressu on siitä huono päällinen kun helposti siitä muodostuu huppu ja toisekseen siitä on huono tehdä räystästä ja kun räystästä ei ole valuu vedet kasaan kastellen koko pinon.
Kyllä se vesi yleensä on raskaampaa kuin ilma. Tarvitaan korkeapaine ja tietynlaiset nosteet korkeammalla ilmassa, jotta syntyy noste joka saa veden höyrynä maasta ylöspäin. Erilämpöisiä ilmamassoja päällekkäin ja auringon voimaa. Kun aurinko laskee, loppuu nosteen voima eikä tuule, laskeutuu vesihöyry välittömästi alas lähelle maata.
Vanha sanonta ”kesä kuivaa minkä kastelee” pitää paikkaansa hieman yli juhannuksen. Sen olen laittanut merkille, että kun keskiyöhön alkaa tulla pimeä hetki (pariviikkoa heinäkuun puolelle), loppuu kuivuminen, sillon yökosteus sateiden lisäksi lisääntyy, eikä päivä riitä kuivattamaan. Sillon pitää olla puut katon alla.
